Yli 100 kiloiset aloitetaanko elämäntapamuutos?
Siis järkytys,
Minä painan 130kg. Olen 174pitkä.
Olen lihonut viidessä vuodessa 50kg. Sairastuin pahaan burn outiin ja nyt kun olen henkisesti selvinnyt, mittasin painon. Olen alkanut hoitaa painoani lääkärillä. Saan laihdutuslääkkeet ja menen ravintoterapeutille. Kyseessä on siis koko elämäntapojen muutos. Nyt on mentävä itseen.
Olisiko teitä isoja ihmisiä laihduttamaan minun kanssa?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintoterapeutille kun alat vetämään jotain ozempic kuitenkin? Aivan turhaa, lopetat lääkkeen käytön ja turpoat takaisin.
Miksi et vain söisi vähemmän?
Ongelmana voi olla esimerkiksi kiljuva nälkä. Eli vähemmän syöminen voi olla kerta kaikkiaan mahdotonta. Tästä on vaikka kuinka paljon olemassa olevaa tutkimusta: ihmisillä on valtavia eroja kylläisyyden tunteessa ja suolistohormonien erityksessä. Jatkuva sinnittely, kieltäytyminen ja ruokavalion rajoittaminen on vain hyvin harvalle toteuttamiskelpoinen ratkaisu ylipainoon. Harva ihminen haluaa vapaaehtoisesti kärsiä nälästä loppuelämänsä.
Vähemmän syöminen onnistuu aivan hyvin kun syö oikeaa ruokaa eikä mitään "kevyt-tuotteita" Silloin ei tarvitse sinnitellä eikä kieltäytyä.
Tutkimustieto löytyy nopeiten useimmiten kyvyttuotteiden tuotesisällössä, jossa rasva on korvattu sokerilla.
Mukana ollaan, mutta en aloita vielä koska haluan kerätä energiaa laihdutusta varten.
Yritetty on ja yritykseksi jää joka kerta. Ainoa toimiva ratkaisu tähän asti on ollut jäätävään masennukseen sairastuminen. Silloin paino putosi nopeasti ja huomattavasti. Mielialalääkkeethän ne sitten palauttivat kadonneet kilot ja lääkkeiden lopettamisen jälkeen tahti vaan kiihtynyt.
Mä olen entinen suursyömäri. Oli vaan pakko saada maha todella täyteen. Ainut konsti tähän oli täyttää lautanen salaatilla, ja sitten vasta ruoka siihen päälle. Ei vaan mahdu sitä ruokaa silloin ylenmäärin. Tämä alkoi vaikuttamaan siten, että vointi koheni, kun kasviksista sai niin paljon kaikkea hyvää elimistölle ja jäi valtavat hiilariöverit pois heiluttamasta verensokeria.
Sitten ei enää tehnytkään mieli niitä megapasta-annoksia, vaan alkoi ärsyttää jos ei saanut sitä kevyempää mukaan. Eli keho alkoi tervehtyä ja kertomaan mitä oikeasti tarvii voidakseen hyvin.
Yhtään ateriaa tai välipalaa ei kannata skipata, vaikka ei olisikaan juuri nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Lisää sokeria ja rasvaa!
Syö sinä vaan niitä sokereita ja rasvoja mutta ap'llä on varmaan ihan omat suunnitelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintoterapeutille kun alat vetämään jotain ozempic kuitenkin? Aivan turhaa, lopetat lääkkeen käytön ja turpoat takaisin.
Miksi et vain söisi vähemmän?
Ongelmana voi olla esimerkiksi kiljuva nälkä. Eli vähemmän syöminen voi olla kerta kaikkiaan mahdotonta. Tästä on vaikka kuinka paljon olemassa olevaa tutkimusta: ihmisillä on valtavia eroja kylläisyyden tunteessa ja suolistohormonien erityksessä. Jatkuva sinnittely, kieltäytyminen ja ruokavalion rajoittaminen on vain hyvin harvalle toteuttamiskelpoinen ratkaisu ylipainoon. Harva ihminen haluaa vapaaehtoisesti kärsiä nälästä loppuelämänsä.
Siihen tottuu kyllä. Jotkut eivät vaan suostu uskomaan, että nälkää saa ja pitää tuntea ihan päivittäin. Ovat demonisoineet sen tuntemuksen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen entinen suursyömäri. Oli vaan pakko saada maha todella täyteen. Ainut konsti tähän oli täyttää lautanen salaatilla, ja sitten vasta ruoka siihen päälle. Ei vaan mahdu sitä ruokaa silloin ylenmäärin. Tämä alkoi vaikuttamaan siten, että vointi koheni, kun kasviksista sai niin paljon kaikkea hyvää elimistölle ja jäi valtavat hiilariöverit pois heiluttamasta verensokeria.
Sitten ei enää tehnytkään mieli niitä megapasta-annoksia, vaan alkoi ärsyttää jos ei saanut sitä kevyempää mukaan. Eli keho alkoi tervehtyä ja kertomaan mitä oikeasti tarvii voidakseen hyvin.
Yhtään ateriaa tai välipalaa ei kannata skipata, vaikka ei olisikaan juuri nälkä.
Tämän kun ihmiset uskoisivat. Se näläntunne muuttuu ruokavalion muutoksen myötä. Suolistomikrobit pääasiassa säätelevät sitä mitä ruokaa ja miten paljon ihminen himoitsee. Mikrobikanta muuttuu syömällä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintoterapeutille kun alat vetämään jotain ozempic kuitenkin? Aivan turhaa, lopetat lääkkeen käytön ja turpoat takaisin.
Miksi et vain söisi vähemmän?
Ongelmana voi olla esimerkiksi kiljuva nälkä. Eli vähemmän syöminen voi olla kerta kaikkiaan mahdotonta. Tästä on vaikka kuinka paljon olemassa olevaa tutkimusta: ihmisillä on valtavia eroja kylläisyyden tunteessa ja suolistohormonien erityksessä. Jatkuva sinnittely, kieltäytyminen ja ruokavalion rajoittaminen on vain hyvin harvalle toteuttamiskelpoinen ratkaisu ylipainoon. Harva ihminen haluaa vapaaehtoisesti kärsiä nälästä loppuelämänsä.
Siihen tottuu kyllä. Jotkut eivät vaan suostu uskomaan, että nälkää saa ja pitää tuntea ihan päivittäin. Ovat demonisoineet sen tuntemuksen.
Ja lisään vielä että se "kiljuva nälkä" jää ajan kanssa pois kun suoliston mikrobikanta normalisoituu ja paino laskee. Pitää vaan jaksaa se alkusteppi ja kestää ne kiljuvan nälän tuntemukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän että mitkä on terveellisen elämän avaimet, mutta sitten syön aina liikaa. Mitenkähän tottuisi pienempään määrään. Meillä lautaset on hehtaari kokoa eli alan syödä tee-lautaselta.
Kiva että teitä kohtalotovereita on.
Pienempään määrään totuttelu on liian vaikeaa. Ainakin heti ensi alkuun. Olen tehnyt nyt niin, että korvaan osan ruuasta kasviksilla. Niistä ei paljon kaloreita saa, mutta täyttävät kuitenkin vatsaa. Ja kun tulee tarve popsia jotain niin nappaa jääkaapista vaikka naposteluporkkanapussin ja vetää siitä niin kauan kunnes alkaa kyllästyttää. Hiljalleen keho tottuu pienempään kalorimäärään niin sitten voi taas harventaa syömisväliä tai pienentää annoksia.
EI OLE VAIKEAA, höpöhöpö!
Niin mä aloitin! Pieni lautanen ja esim. jos söin kolme perunaa, otin vain yhden, kanaa 500gr per viikko eli jaoin muutamalle aterialle
jne jne.
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavali…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, meinasin kirjoittaa kaunako kestää, ennekuin tulee eka negatiivinen kommentti, mutten ehtinyt.
Eikö se oo kiva, että ihmiset edes yrittää laihduttaa?
Hmm - "laihduttaminen" nyt vaan on toimimaton tapa kehon rakenteen muuttamiseksi. Lähinnä lihasmassa vaan kuihtuu, tulee painon jojoilua ja tilanne vain pahenee.
Jos haluaa painonsa kuriin niin sopii ensin kasvattaa _lihasmassaa_.
Ja silloin ei saa olla kalorivajetta.
No, olin laskennallisella kalorivajeella aikoinani. Poltin 20kg rasvaa ja lisäsin rasvatonta massaa noin 1,5 kg:n verran. Kyllä koen laiduttaneeni, mutta näkisin kyllä, etten lihaksia kuiduttanut.
Tuo sun kommentti on laihduttamisesta on nyt ihan puhdasta hiustenhalkomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintoterapeutille kun alat vetämään jotain ozempic kuitenkin? Aivan turhaa, lopetat lääkkeen käytön ja turpoat takaisin.
Miksi et vain söisi vähemmän?
Ongelmana voi olla esimerkiksi kiljuva nälkä. Eli vähemmän syöminen voi olla kerta kaikkiaan mahdotonta. Tästä on vaikka kuinka paljon olemassa olevaa tutkimusta: ihmisillä on valtavia eroja kylläisyyden tunteessa ja suolistohormonien erityksessä. Jatkuva sinnittely, kieltäytyminen ja ruokavalion rajoittaminen on vain hyvin harvalle toteuttamiskelpoinen ratkaisu ylipainoon. Harva ihminen haluaa vapaaehtoisesti kärsiä nälästä loppuelämänsä.
Vähemmän syöminen onnistuu aivan hyvin kun syö oikeaa ruokaa eikä mitään "kevyt-tuotteita" Silloin ei tarvitse sinnitellä eikä kieltäytyä.
Ei ero ole ihmisissä, vaan ruuassa. Oike
Mikä on oikeaa ruokaa ja mikä on kevyttuote? Jos valitsen kevytkermaviilin, onko se kevyttuote? Tavallinen kermaviili on puolestaan kevyttuote verrattuna vaikka smetanaan, pitäisikö mun sitten kuitenkin valita se smetana?
"Tutkimustieto löytyy nopeiten useimmiten kyvyttuotteiden tuotesisällössä, jossa rasva on korvattu sokerilla."
Onko sulla antaa esimerkkejä tällaisista tuotteista? Jos tuotteessa on vähemmän kaloreita, siinä on vähemmän kaloreita. Vaikutus kylläisyyteen on pitkälti yksilöllinen.
Vierailija kirjoitti:
Itse aloitin uutena vuotena 120 kilosta, nyt oli aamulla 99 :)
Onnea!
Mutta omalta osalta sanon huoh. Viime keväänä painoin 125kg ja nyt painan 108kg. Eli painoa on tippunut, mutta hitaasti. Välillä paino oli 106, mutta se tekee 1-3 kilon nousua ja laskua, että jumitan tässä 106-109kg. Vähän motivaatio kateissa. Nyt toki flunssa päällä, että nyt ei liikkuminen onnistu. Tänään en ole vielä syönyt mitään, mutta ajattelin nyt keittää kaurapuuroa ja päälle laitan mustikoita.
Kun saisi itsestään kiinni, että pääsisi kohti normaalipainoa ja edes kaksi numeroiseen painolukemaan tämän kesän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Tänään lääkäri soittaa sokerirasituskokeista. Samalla kysyn laihdutuslääkkeestä.
Olen todella pahassa flunssassa. Ei yhtään vetoa mihinkään.
Onko vielä mukanalaihduttavia, elämäntapamuutosta tekeviä?
Ap
Mukana ollaan! Luin juuri IS:n sivuilta jutun, jossa ravitsemusterapeutti selitti miksi on tärkeää syödä edes jotain aamulla. Se ehkäisee iltanälkää. Eli vaikka kuitupitoinen näkkärisiivu levitteen, raejuuston tai juustosiivun ja paprikan kanssa aamupalaksi jos mikään muu ei uppoa. Avainsanoja ovat kuitu ja proteiini, jotka vaikuttavat nälän hillitsemiseen iltapuolella.
Vierailija kirjoitti:
Paino noussut vuodessa 15kg ja ihan vielä ei ole satku rikki mutta silti elämäntapamuutos menossa. Selkä rikki, joten juhannuksen jälkeen fyssarin kanssa salille, kävelyillä olen jo päässyt käymään. Ferritiiniä yritän nostaa, se oli aivan olematon ja väsymys on valtava. Syömiset mulla suht ok, enemmänkin liikkumattomuus tuonut kiloja kun istun päivät koneen ääressä. Lääkkeitä en halua, uskon, että paluu treeneihin ja aktiivisempi arki auttaa laihtumaan
Millä tavalla sinulla on selkä rikki? On olemassa kipukynnystä nostavia lääkkeitä, jotka ovat alunperin kehitetty psyykenlääkkeiksi. Ikivanhat Klotriptyl ja Triptyl pieninä annoksina eivät lihota ja puuduttavat hermosärkyä ja reumakipujakin. Klotriptylistä jää Suomen markkinoille vain Klotriptyl Mite. Se kannattaa ottaa illalla. Triptylillä ei ole väliä, koska se ei väsytä kuten Klotriptyl ja Klotriptyl Mite. Ei kannata päästää kipua kroonistumaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintoterapeutille kun alat vetämään jotain ozempic kuitenkin? Aivan turhaa, lopetat lääkkeen käytön ja turpoat takaisin.
Miksi et vain söisi vähemmän?
Ongelmana voi olla esimerkiksi kiljuva nälkä. Eli vähemmän syöminen voi olla kerta kaikkiaan mahdotonta. Tästä on vaikka kuinka paljon olemassa olevaa tutkimusta: ihmisillä on valtavia eroja kylläisyyden tunteessa ja suolistohormonien erityksessä. Jatkuva sinnittely, kieltäytyminen ja ruokavalion rajoittaminen on vain hyvin harvalle toteuttamiskelpoinen ratkaisu ylipainoon. Harva ihminen haluaa vapaaehtoisesti kärsiä nälästä loppuelämänsä.
Vähemmän syöminen onnistuu aivan hyvin kun syö oikeaa ruokaa eikä mitään "kevyt-tuotteita"
Mitä nämä kevyttuotteesi ovat? Todellisia kevyttuotteita ovat marjat, kasvikset, sienet ja hedelmät. Light-limujen ja energiajuomien juominen on hampaille kovaa käsittelyä happojen vuoksi, mutta sokeroituna ne ovat vielä pahempia. Minun maailmani ei kaadu siihen, että teen caffe latten ja vispaan siihen Ikean kolmen euron maidonvaahdottimella kuohkean vaahdon alle puolesta desistä rasvatonta maitoa. Sen purkissa ei mainita mistään muusta kuin laktoosista eli maidon luonnollisesta sokerista. Siihen ei lisätä ylimääräistä sokeria, vaikka on kevyttuote.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintoterapeutille kun alat vetämään jotain ozempic kuitenkin? Aivan turhaa, lopetat lääkkeen käytön ja turpoat takaisin.
Miksi et vain söisi vähemmän?
Ongelmana voi olla esimerkiksi kiljuva nälkä. Eli vähemmän syöminen voi olla kerta kaikkiaan mahdotonta. Tästä on vaikka kuinka paljon olemassa olevaa tutkimusta: ihmisillä on valtavia eroja kylläisyyden tunteessa ja suolistohormonien erityksessä. Jatkuva sinnittely, kieltäytyminen ja ruokavalion rajoittaminen on vain hyvin harvalle toteuttamiskelpoinen ratkaisu ylipainoon. Harva ihminen haluaa vapaaehtoisesti kärsiä nälästä loppuelämänsä.
Siihen tottuu kyllä. Jotkut eivät vaan suostu uskomaan, että nälkää saa ja pitää tuntea ihan päivittäin. Ovat demonisoineet sen tuntemuksen.
Luepa vaikka Pöperöproffan blogista nälkävelasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aloitin uutena vuotena 120 kilosta, nyt oli aamulla 99 :)
Onnea!
Mutta omalta osalta sanon huoh. Viime keväänä painoin 125kg ja nyt painan 108kg. Eli painoa on tippunut, mutta hitaasti. Välillä paino oli 106, mutta se tekee 1-3 kilon nousua ja laskua, että jumitan tässä 106-109kg. Vähän motivaatio kateissa. Nyt toki flunssa päällä, että nyt ei liikkuminen onnistu. Tänään en ole vielä syönyt mitään, mutta ajattelin nyt keittää kaurapuuroa ja päälle laitan mustikoita.
Kun saisi itsestään kiinni, että pääsisi kohti normaalipainoa ja edes kaksi numeroiseen painolukemaan tämän kesän aikana.
Itse laihdutin BMI 42:sta BMI 27:n siten, että laihdutin kuukauden ja pidin painoa saavutetuissa lukemissa kolme kuukautta ja sitten kertasin jälleen kuukauden laihdutuksen jne. Paino putosi hitaasti, mutta varmasti. Minulle menetelmä sopi. Välillä on hyvä pitää kiinni saavutetusta painosta muutaman kuukauden jos ei ole puhtia laihduttaa. Se puhti löytyy taas ja laihduttaminen on helpompaa kun on pidetty kiinni edellisellä kerralla saavutetusta lukemasta.
Kilojen vaihtelu johtuu ihan suolasta, hormoneista ja hikoilusta. Kannattaa ostaa kehonkoostumusvaaka. Itse ostin Saima-merkkiseen Tokmannilta kolmellakympillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos hyvistä vinkeistä.
Miten minä saan huomenna sanottua lääkärille että painan 130kg. Siis en raskaananaan painanut sataa kiloa. Nyt olen löytänyt pohjani. Täältä ei ole kuin tie ylöspäin ja painolla hallitusti alaspäin.
Olen niin lihava, että en kehtaa mennä salille ennen kun laihdun.
Ap
Et taatusti ole ensimmäinen lääkärin kohtaama lihava ihminen. Ei lihavuus määrittele sinua ihmisenä. Lihavuus on sairaus, johon tarvitaan hoitoa. Pyydä lähete joko paikalliselle ravitsemusterapeutille tai netissä toimivalle ravitsemusterapeutille. Katso osoitteesta Omaolo.fi jos sieltä löytyisi sinulle sopivaa valmennusta.
Läskin selitys on aina säälittävää ja raivostuttavaa lukea. Sairaus vai? Vähä niikun syksyn vilustuminen?
Käytä netin hakukonetta. Tai käy lukemassa vaikka suomalaiselta Käypä hoito-sivustolta, että lihavuus on todellakin sairaus siinä, missä muutkin sairaudet. Älä roiku tällaisissa keskusteluissa nostattamassa verenpainettasi jos ne niin raivostuttavat sinua.
Paino noussut vuodessa 15kg ja ihan vielä ei ole satku rikki mutta silti elämäntapamuutos menossa. Selkä rikki, joten juhannuksen jälkeen fyssarin kanssa salille, kävelyillä olen jo päässyt käymään. Ferritiiniä yritän nostaa, se oli aivan olematon ja väsymys on valtava. Syömiset mulla suht ok, enemmänkin liikkumattomuus tuonut kiloja kun istun päivät koneen ääressä. Lääkkeitä en halua, uskon, että paluu treeneihin ja aktiivisempi arki auttaa laihtumaan