Mä en kyllä ymmärrä joidenkin perheiden rahapolitiikkaa!

eikä meillä koskaan tule aiheesta riitoja. Jos ostetaan tv, se ostetaan niilä rhoilla mitä sattuu mukana olemaan. Eikä kumpikaan ole koskaan velkaa toiselle, kuten joissain perheessä kuulee olevan.

niinkuin joku ap tekee. Minä haluan pitää omat rahani ja tilini itselläni, muttei se tarkoita sitä, että tarttee kuitenkaan koko ajan laskea kuka maksaa mitäkin. Tietyt pelisäännöt on sovittu ja tietyt summat vaihtavat omistajaa kerran kuussa, mutten mun tili on mun ja miehen tili on miehen. Hieman yksityisyyttä voi raha-asioissakin olla, no toisaalta jotkut käyvät yhdessä vessassakin (yöks) eli ei mitään yksityisyyttä ja omaa, muutenkin eletään kuin jossain vakuumipakkauksessa ja kauhistellaan muiden (varsinkin naisten) itsenäisyyttä. Tuudittaudutaan harhakuvaan turvallisuudesta. Jokaisin tulisi aina varautua siihen, että pärjää tiukan paikan tullen yksinkin. Täälläkin saa jatkuvasti lukea naisista, jotka valittavat, että heitä on petetty ja nyt ero tulee, miten pärjään....älkää päästäkö itseänne sellaiseen tilanteeseen, ettei teillä ole edes omaa tiliä ja omia rahoja.

" Ne ovat todella itsekkäitä ihmisiä jotka pitävät parsuhteessa omat rahat. Pelkäävät eroa kuin kuuta nousevaa. "

Meillä on sekä yhteinen tili että molemmilla omat tilit. Niitä sitten käytetään vähän miten sattuu :). Itse en suostuisi pelkkään yhteiseen tiliin.

Minulla on pakko olla myös oma tili. Niillä rahoilla saa tehdä ihan mitä itse haluan ;)

Asia tuskin on noin mustavalkoinen, että jos rahat eivät ole yhteisiä niin jo suunnilleen avioero uhkaa. Onko tullut mieleen, että ihmisiä ja elämäntapoja on erilaisia? Tehköön kukin niin kuin itselle parhaiten sopii.

t. Sekä yhteinen että omat tilit

yhteisestätilistä. Mitäs sillä omalla tilillä kun ei sinne meniskään paljon mitää, joku kitunen kotihoitotuki. Me ostettiin, me ja me huutaa mammat ja ukko raataa niskalimassa kun on yhteiset lapset kerran, nekin monesti akka värkänny ilman ukon lupaa.

Vierailija:

moiseen. Sitten vaan ihmetellään täällä sitten kun mies ei tee yhtään mitään kotitöitä eikä osallistu edes rahallisesti perheen elättämiseen. Mitäs ihmettelemistä siinä, äijä on löytänyt oikein kissanpäivät kun joku passaa, geenien jatkuvuus on turvattu eikä itse tarvitse laittaa tikkua ristiin. Rahatkin voi käyttää kaikkeen omaan kivaan kun hommat selvästikin hoituvat muutenkin. Pieni mutina vaimon taholta ei niin lokoisissa oloissa tunnu missään.

Miten tuo liittyy omiin rahoihin? Eikös omilla rahoilla saa vaimokin tehdä mitä haluaa, eikä pelkästään mies?

Vierailija:

Miten joku voi alistua alistettavaksi. Miksi ette vaadi parempaa kohtelua?

Tiedätkös, suuri osa meistä naisista on ollut - hui kauhistus - jopa TÖISSÄ ennen raskaaksi tuloaan (ja sen aikana) ja saa ansiosidonnaista äitiyspäivärahaa. Nyt, kun ei rahaa mene edes työmatkoihin tai työvaatteisiin, käteen jää jopa enemmän kuin työssäoloaikana.

Ihmeellinen käsitys, että kaikki naiset olisivat noin miehensä lompakon varassa.

Meillä on ns. omat rahat, mutta ei todellakaan laskeskella että kuka maksoi tuon ja tuon, saati sitten olla velkaa toisillemme.

monella eri rahojen tutulla on mennut naama mutrulle eron sattuessa. Onkin ne omat pennoset siellä omalla tilillä ollut yhteistä rahaa joista sitten annetaan puolet puolisolle. Siinä vaiheessa kun ollaan naimisissa on ihan sama onko sen päydän ostanut Kale vai Jane, kaikki on yhteistä jos ei muuta ole kirjallisesti sovittu.



Totta on että mikä sopii yhteen perheeseen ei sovi toiseen. On ihan eri asia olla yhdessä teinistä ja kasvattaa omaisuus yhdessä kun mennä yhteen nelikymppisenä omaa omistavana.

kun meitä pienellä kotihoidontuella eläviä äitejä aina haukutaan ku vierasta sikaa. mun mies halusi kovasti lapsia myös ja yhdessä ne tehtiin. koska mä olen meidän perheestä ainoa joka pystyi synnyttää ja imettää niin luonnollisesti mun opiskelut jäivät tauolle. kyllä aion niitä jatkaa ja jonain päivänä toivottavasti tienaan ja mies voi sitten mahdollisesti opiskella tai olla kotona vaikka kun lapset lähtee kouluun. tekeekö se musta huonon ihmisen, että saan vaan muutaman satkun kuussa, suoraan opinnoista kun lapset tein. ja jonkun siivelläeläjän, että eletään miehen palkalla. ei mun mielestä, kun yhdessä lapset haluttiin ja ollaan perhe. en koe että olen tässä siivellä elelemässä.. enkä pelkää sitä jos tulee ero, koska sitten vaan eletään sen hetken mukaan. hankin työpaikan ja asunnon, pärjään kuten aina tähänkin asti.

Aivan oikein: sellaista ei ole.



Näkeehän sen täälläkin, yhteisistä rahoista vinkuvat kotiäidit ovat heittämässä sitä rakasta miestä pellolle jos on viikonkin työttömänä tai palkka hitusen laskee.

mutta käytännössä on myös omaa rahaa. On omat tilit ja yhteiset tilit. Laskut maksetaan ja niin, että molemmille jää myös omaa rahaa omiin juttuihin. Kyllä mä haluan, että on omaa rahaakin ettei tartte aina selitellä mihin minkäkin pennosen käyttää.

t. molemmilla omat rahat

Olemme molemmat työssäkäyviä, yli 30v

On yksi tili, mihin molemmilla pankkikortti. Kaikki tulot tulee sinne tilille ja sieltä maksetaan myös kaikki laskut. JOs jotain jää ennen seuraavaa tiliä, se siirretään säästötille odottamaan jotain suurempaa hankintaa (ettei tartte käyttää kulutusluottoja) tai ostetaan jotain yhteistä kivaa (vaikka huvipuistoon).



Naurettavinta on se, että av(i)opari pitää " omat rahat & omat tilit" ja sit rouva vinkuu kun saa vaan peri sataa kotihoidontukea eikä ole varaa jäädä hoitovapaalle. Ja sit mies kuitenkin tienaa 4000 egee/kk ja mässäilee rahansa yksin. Kuinka kukaan voi tuollaista miestä pitää?

Vaikka olemmekin menneet yhteen vasta kolmikymppisinä, eli siinä mielessä eri lähtökohta. Meillä ei ole yhteistä tiliä, mutta kaikki rahat ovat yhteisiä. Molemmat käy töissä ja suunnilleen saman verran saamme palkkaa. Ikinä ei ole tullut tilannetta, että olis tarvinnut selitellä, mihin kumpikin rahaa käyttää. Laskuja maksetaan miten milloinkin kummankin tililtä. Isommat hankinnat päätetään yhdessä.

Kaikki maksetaan puoliksi jopa ravintolassa maksavat omat annoksensa. Ja ovat olleet jo vuosia yhdessä...



Ihan kohta saavat esikoisensa, saa nähdä jatkuuko toi sumpliminen sittenkin.



Ostaa vuorotellen tuttelit, vaipat, vaatteet yms.



EI VOI YMMÄRTÄÄ;)

moiseen. Sitten vaan ihmetellään täällä sitten kun mies ei tee yhtään mitään kotitöitä eikä osallistu edes rahallisesti perheen elättämiseen. Mitäs ihmettelemistä siinä, äijä on löytänyt oikein kissanpäivät kun joku passaa, geenien jatkuvuus on turvattu eikä itse tarvitse laittaa tikkua ristiin. Rahatkin voi käyttää kaikkeen omaan kivaan kun hommat selvästikin hoituvat muutenkin. Pieni mutina vaimon taholta ei niin lokoisissa oloissa tunnu missään.



Siis miten joku viitsii sietää tuollaista kiviriippaa vastuksinaan??



Meillä oli yhteiset rahat kun minä tienasin ja mies opiskeli, kun hoidin lapsia ja mies tienasi, ja edelleen kun molemmat tienataan. Muu ei tulisi kuuloonkaan.

Sovitaan etukäteen kuka hoitaa mitkäkin kulut ja laskut, ja isojen yllättävien menojen kanssa katsotaan kummalla sattuu olemaan enemmän rahaa. Toistaiseksi tämä on toiminut ihan hyvin.

Avioiduttuamme (emme asuneet ennen yhdessä) tehtiin kaikista tileistä " tai" -tilejä, toki seurusteluaikana myös se maksoi jolla oli rahaa (yleensä minä, siis nainen) eikä esim. yhteisen viikonlopun aikana vuokrattuja videoita ja herkkuja alettu jakamaan puokkiin... Tällainenkin pariskunta oli silloin kaveripiirissä ja joka helkutin markan ne mietti, että ollaanko nyt sujut vai ei.



Minusta on " hauska" seurata ystävän ja avomiehensä touhuja vierestä, nainen omistaa heillä sängyn, mies sohvakaluston, nainen keittiötavarat (siis lasit ja kattilat) jne... Ja heillä siis tämä jako koko ajan mielessä, kuka tietää MIKSI? Lapsen tarvikkeista mietitään tarkkaan, että kumpi maksaa, kumman vuoro. Kun nainen oli hetken aikaa tiukoilla, niin lainasi äidiltään rahaa, vaikka mies siis tienasi silloin ihan tavalliseen tapaan (isopalkkainen mies). Asumiskulut ja ruoat aina maksaneet 50/50, vaikka toisella ollut välillä ihan älyttömän pienet tulot. Jotenkin naurettavaa, että mies voi ostaa uusia hifi-juttuja ja nainen miettii, että mitä syö loppuviikosta. Ja tää siis ihan totisinta totta.



Meillä on se tilanne miehen kanssa, että kun ollaan molemmat töissä niin meillä on yhtä suuret palkat. Nyt minä mammalomalla. Lapset kun on yhteisiä, niin mun tulotason lasku TOTTA KAI on meidän molempien tulotason laskua, mies kun ei voi olla raskaana, synnyttää ja imettää.