Lue keskustelun säännöt.
Jos ei ole tukiverkostoja eikä paljon rahaa, niin miten parisuhde voi selvitä pikkulapsivuosista?
08.06.2024 |
Jos ei ole ketään sellaista sukulaista tai tuttua, joka joskus hoitaisi lasta eikä ole varaa palkata lastenhoitajaa kuin joskus lyhyeksi aikaa jonkun pakollisen lääkärikäynnin tms ajaksi, niin koskaan, vuosiin, ei pääse kahdestaan puolisonsa kanssa minnekään. Ei ravintolaan syömään, ei kävelylle, ei hotelliyötä viettämään, ei leffaan, ei minnekään. Ehkä joskus seitsemän vuoden päästä pääsee pariksi tunniksi jonnekin. Miten parisuhde voi selvitä tällaisesta? Ihan vinkkejä kaipailen.
Kyselee nyt neljä vuotta tuota elänyt, parisuhde käytännössä lähes tauolla ollut, kun voimia kaiken vauva-arjen ja pikkulapsiarjen keskellä jokaöisine yövalvomisinen ei ole ollut parisuhdeasioihin. Eikä kyllä yhtään aikaakaan, siis sitä kahdenkeskistä.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tässä sosialismissa saa lastaan hoidettua ilman erillisiä tukiverkostoja, niin en ymmärrä kuinka paljon lisää hyysäystä vielä kaipaat.
Kyllähän lapsen saan hoidettua, ei se ole ongelma eikä tämä aloitus edes koske lapsen hoitamista. Vaan vain parisuhdetta. Ap
Ja ne tukiverkotko tulevat hoitamaan sitä parisuhdetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi mukaan ravintolaan. Ekat pari vuottaa stressaat. Sitten se oppii tavat ja on kiva käydä missä vaan fine diningissä.
Ei kai se ole varsinaista parisuhdeaikaa kuitenkaan kun lapsi siinä samassa pöydässä istuu ja vaatii huomiota ja osallistuu koko ajan keskusteluun.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että se olisi erityisen helppoa ja mutkatonta. Ja totta on, etteivät kaikki aina selviäkään.
Ei tarkoitukseni ei ollut olla ilkeä näin sanoessani vaan todeta, että näin nyt vain on.
Ja kun mm.lastensuojelu ja sosiaalityöntekijät yrittävät auttaa niin vedetään herne nenään kun kehtaatkin epäillä että moninaiset haasteet ja arjen kuormitus ja jatkuva rahan puute saattaa heistä muka näkyä ja tuntua jo ei toivotust lapsissakin, josta syystä naapurit tulivst tehneeksi toistamiseen lastensuojelu ilmoituksen
Miten kehtasivatkin?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tässä sosialismissa saa lastaan hoidettua ilman erillisiä tukiverkostoja, niin en ymmärrä kuinka paljon lisää hyysäystä vielä kaipaat.
Hohhoijaa taas. Eihän täällä kohta pääse edes sairaalaan synnyttämään niitä lapsia.
No ei varmaan, kun suomalainen makselee mieluummin muualta tulleille niitä palveluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se menee, kun on kaks aikuista perheessä voi sentään vuorotellen hoitaa, omat harrastukset ovat tärkeitä, työ tuntuu lomalta kun perheessä on lapsia, välillä lasta voi pitää päiväkodissa vaikka ois itse vapaalla ja yrittää näin järjestää yhteistä aikaa aikuisten kesken.
Me ainakin ollaan molemmat töissä kun lapsi on päiväkodissa. Aamulla viedään lapsi sinne kun mennään töihin, iltapäivällä heti töiden jälkeen haetaan (jompi kumpi vie ja hakee). Sitten päiväkoti menee kiinni. Ei ainakaan meidän päiväkoti ole auki niin myöhään, että iltapäivällä töiden jälkeen voisi pitää lasta siellä viettääkseen pari tuntia parisuhdeaikaa.
Ap
Vuoropäivin vietätte iltaisin vapaa-aikaa, niin kyllä kerran viikossa illalla voitte yhden lapsen nukkumaanmeno jälkeen vietettyä yhteistä aikaa. Pari kertaa vuodessa voitte molemmat pitää lomapäivän ja viedä lapsen päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että se olisi erityisen helppoa ja mutkatonta. Ja totta on, etteivät kaikki aina selviäkään.
Ei tarkoitukseni ei ollut olla ilkeä näin sanoessani vaan todeta, että näin nyt vain on.
Ja kun mm.lastensuojelu ja sosiaalityöntekijät yrittävät auttaa niin vedetään herne nenään kun kehtaatkin epäillä että moninaiset haasteet ja arjen kuormitus ja jatkuva rahan puute saattaa heistä muka näkyä ja tuntua jo ei toivotust lapsissakin, josta syystä naapurit tulivst tehneeksi toistamiseen lastensuojelu ilmoituksen
Miten kehtasivatkin?!
Miten sinä nyt lastensuojelunkin onnistuit sotkemaan tähän aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että se olisi erityisen helppoa ja mutkatonta. Ja totta on, etteivät kaikki aina selviäkään.
Ei tarkoitukseni ei ollut olla ilkeä näin sanoessani vaan todeta, että näin nyt vain on.
Ja kun mm.lastensuojelu ja sosiaalityöntekijät yrittävät auttaa niin vedetään herne nenään kun kehtaatkin epäillä että moninaiset haasteet ja arjen kuormitus ja jatkuva rahan puute saattaa heistä muka näkyä ja tuntua jo ei toivotust lapsissakin, josta syystä naapurit tulivst tehneeksi toistamiseen lastensuojelu ilmoituksen
Miten kehtasivatkin?!
No kyllä tuo sun koko kirjoitus oli ihan vaan.. ilkeydestä kirjoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta taloyhtiöön, jossa on paljon lapsiperheitä. Hyvällä tsägällä ne lapset leikkivät viisivuotiaina paljon keskenään. Noita taloyhtiöitä on tosin nykyään harvassa. Suurin osa kuin senioritaloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viettänyt parisuhdeaikaa kun lapset menee nukkumaan. Ja väliaikaistahan kaikki vaan on. Lapset kasvaa nopeasti.
Tuo "parisuhdeaika" kuten myös "oma aika" ovat kovin suomalaisia ilmiöitä muuten. Muille ihmisille tuntuu olevan ihan normaalia, että lasten tultua elämä on perhe-elämää.
No eikä ole mitenkään suomalaista 😁😂 Monessa muussa kulttuurissa vanhempien parisuhdeaika ja oma aika on paljon luonnollisempi asia kuin Suomessa. Kuten myös yhteisöllisyys ja isovanhempien vahva osallistuminen.
Oletko asunut pitkäänkin ulkomailla kun tiedät monen maan tavat? Itse olen toistakymmentä vuotta.. Totta, että esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa on yhteisöllistä. Mutta ei siellä tulisi kuulonkaan, että äiti esim. lähtisi viettämään yhtäkkiä naisten lomaa muutamaksi päiväksi kavereitten kanssa...Ja lapset pyörii iltamenoissakin mukana, ei vanhemmat lähde kahdestaan ravintoloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi mukaan ravintolaan. Ekat pari vuottaa stressaat. Sitten se oppii tavat ja on kiva käydä missä vaan fine diningissä.
Ei kai se ole varsinaista parisuhdeaikaa kuitenkaan kun lapsi siinä samassa pöydässä istuu ja vaatii huomiota ja osallistuu koko ajan keskusteluun.
Kyllä se on kun ei tarvi itse kokata. Perheellisen parisuhdeaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hankitte lapsia, jos haluatte vain kahdenkeskistä oleskelua? Meillä ei ollut minkäänlaista tukiverkkoa. Rahaa on, mutta ketään ei palkattu kaitsemaan lapsia. Olemme perhe, emmekä pari, jolla on vaivoinaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä menty nyt 15v näin. Ei kahdenkeskistä aikaa. Kuopus menee syksyllä kouluun, joten pian helpottaa. Isommat katsoneet pienimmän perään esim. oman lääkäri reissun ajan. Mutta mihinkään ei olla puolison kanssa päästy kahdestaan. Parisuhde ollut todellakin koetuksella, mutta yhdessä vielä ollaan ja sama sänky jaetaan.
Miksi lasten tarttee vahtia toisiaan, jos on lääkärireissu? Vai meneekö sinne lääkäriin molemmat vanhemmat yhdessä? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensiksi, jos sulla terveet lapset, opeta ne nukkumaan öisin. Jotkut oppii helpolla, toiset tarvii vähän enemmän opastusta. Kukaan, aikuinen tai lapsi, ei voi hyvin eikä jaksa, jos ei saa nukkua kunnolla.
Toiseksi, mieti mitä voitte tehdä yhdessä, vaikka lapsi on mukana. Esim lapsi/lapset rattaisiin ja yhdessä kävelylle. Kunto nousee ja voitte jutella siinä samalla. Kunnon hoitaminen on tärkeää jaksamisen kannalta. Ja keskustelu tuo sitä läheisyyttä, mikä saa seksinkin taas kiinnostamaan.
Kun uni ja liikunta antavat voimia, muu arki sujuu sutjakasti.
Ja se parisuhde, se tarvitsee ennenkaikkea päätöksen. Päätöksen, että vaikka nyt on vähän hankalaa, me pysymme yhdessä, elämä helpottaa kun lapset kasvavat.
Yhden vinkin vielä antaisin. Pelastusarmeijan lastenleireille otetaan aika pieniäkin lapsia, ottivat myös meidän adhd:n. (Muutkin srk:t saattavat ottaa, en tiedä.) Tästä tuli meille sellainen hengähdystauko, josta olen vieläkin kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tässä sosialismissa saa lastaan hoidettua ilman erillisiä tukiverkostoja, niin en ymmärrä kuinka paljon lisää hyysäystä vielä kaipaat.
Hohhoijaa taas. Eihän täällä kohta pääse edes sairaalaan synnyttämään niitä lapsia.
Ja lisää vaan lapsia kun ei edellisiäkään jakseta hoitaa.
Tätä en ymmärrä.
Ehkei pidemmän päälle ole tarpeellistakaan, että parisuhde säilyy vaan se, että lapset on tehty ja heillä on tasapainoiset ja rakastavat vanhemmat. Ihannehan se olisi, että vanhemmat ovat yhdessä, muttei aina välttämättömyys. Rakkauden vanhempi voi löytää elämäänsä myöhemminkin, jos vaan pitää elämänsä kunnossa.
Ihan itse teidän on keksittävä miten luovia tasapainossa ilman tukiverkostoja keskellä parisuhde-, perhe-ja työarkea. Varmasti löytyy maksullinen lastenhoitaja jostain siksi aikaa että saa hetken aikaa parisuhteelle ym. Mutta jos oletetaan että se tukiverkko on lähipiiri ja ilmainen apu oy 24/7 niin aika hiljasta taitaa olla. Ja ihan syystä.
Jos ei ole mitään tukiverkkoja, niin yrittäisin säästää sen verran, että hoitajan voisi välillä ottaa muutamaksi tunniksi. Jos molemmat käy töissä eikä taloutta ole vedetty liian tiukalle suhteessa tuloihin, en näkisi rahallisesti mahdottomana. Viikonlopun kestävät parisuhdelomat yms. voi kyllä unohtaa, jos ei ole rahaa laittaa, mutta riippuu tietysti henkilöistä, että onko ne välttämättömiä ettei ero tule. Toivottavasti eivät.
Aika surullista että elämässä on vain oma perhe eikä ketään muuta.
Ei sen parisuhde ajan tarvitse olla mitään sellaista mikä vie rahaa ja aikaa ja tarvitsee kovin järjestelyjä. Katsokaa vaikka elokuva yhdessä tai teette yhdessä ruokaa ja otatte lasin viiniä... Kyllä lapset pärjäävät vaikka heitä ei kokoajan ole itse viihdyttämässä.. Ottaa vaikka kerran viikossa tai kuukaudessa jonkin tuollaisen pienen extran arkeen niin auttaa jaksaa. Lapset aikaisin nukkumaan niin jää hetki aikaa kahdestaan.