Lue keskustelun säännöt.
Jos ei ole tukiverkostoja eikä paljon rahaa, niin miten parisuhde voi selvitä pikkulapsivuosista?
08.06.2024 |
Jos ei ole ketään sellaista sukulaista tai tuttua, joka joskus hoitaisi lasta eikä ole varaa palkata lastenhoitajaa kuin joskus lyhyeksi aikaa jonkun pakollisen lääkärikäynnin tms ajaksi, niin koskaan, vuosiin, ei pääse kahdestaan puolisonsa kanssa minnekään. Ei ravintolaan syömään, ei kävelylle, ei hotelliyötä viettämään, ei leffaan, ei minnekään. Ehkä joskus seitsemän vuoden päästä pääsee pariksi tunniksi jonnekin. Miten parisuhde voi selvitä tällaisesta? Ihan vinkkejä kaipailen.
Kyselee nyt neljä vuotta tuota elänyt, parisuhde käytännössä lähes tauolla ollut, kun voimia kaiken vauva-arjen ja pikkulapsiarjen keskellä jokaöisine yövalvomisinen ei ole ollut parisuhdeasioihin. Eikä kyllä yhtään aikaakaan, siis sitä kahdenkeskistä.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Ap, käy Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla, osa Lastenhoitoapu. Säästämällä tavoitteeseen on mahdollisuus luotettavaan lastenhoitoapuun.
Tämä palvelu on loppumassa, kun maan hallitus leikannut järjestöjen rahoittamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eronneenako olisi sitten helpompaa? Ja rahaa enemmän käytettävissä?
Et sitten ajatellut asiaa ENNEN lapsia??
mistä näitä tulee, kuka tekisi mun puolesta HOIDA ITSE. MIES VOI KANTAA VASTUUTA MYÖS ASIOISTA JA HOITAA LAPSIA, tiesitkö? Vai oletko hankkinut mieslapsen ensin?
Lapsen pitäisi nukkua pidempään kuin aikuisten, eikä se niin paha ole joskus laittaa piirrettyjä pyörimään. Kohta hän on jo siinä iässä, että voi mennä harrastuksiin tai kaverille leikkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen viettänyt parisuhdeaikaa kun lapset menee nukkumaan. Ja väliaikaistahan kaikki vaan on. Lapset kasvaa nopeasti.
Tuo "parisuhdeaika" kuten myös "oma aika" ovat kovin suomalaisia ilmiöitä muuten. Muille ihmisille tuntuu olevan ihan normaalia, että lasten tultua elämä on perhe-elämää.
Näin juuri. Meille ainakin lapset olivat keskeinen osa perhettä ja ihan luonnollista, että olivat meidän elämässä mukana. Nukuttiinpa välillä jopa koko perhe samassa sängyssäkin. Parisuhde on kestänyt 40 vuotta ja sitä kuuluisaa "omaa aikaa" on kyllä riittänyt sen jälkeen, kun lapset ensin lähtivät opiskelemaan ja muuttivat omilleen
Vierailija kirjoitti:
Aika surullista että elämässä on vain oma perhe eikä ketään muuta.
Se perhe on valinta. Eikä siinä valinnassa pitäisi olla mitään surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ihmettelen, miksi ette palkkaa hoitajaa lapsille. Laitoin vuosia sitten lapun taloyhtiön rappuihin. Siten saatiin ensimmäiset hoitajat, vanhempi nainen ja lukiolaistyttö. Sittemmin on sana kiertänyt ja nykyään aina löytyy joku, jolle muutaman tunnin hoitohomma käy.
Tämä. Outoa, että täällä hoetaan, ettei ole tukiverkkoa ja mihinkään ei pääse. Miten ihmiset voi olla niin uusavuttomia, ettei osaa etsiä hoitajaa?
Lastenhoitajia on erittäin helppoa löytää miltä tahansa paikkakunnalta.
Itse en jättäisi lastani vieraalle.
Hassua, että jotkut ajattelevat parisuhteen olevan jotenkin irrallinen osa perhe-elämää; että on parisuhde ja sitten on se lapsi ja siihen liittyvät roolit vanhempina. Ymmärrän toki, että parisuhde kaipaa myös muuta toimintaa kuin lapsiperhearjen tapahtumia, mutta miksei niitä voisi yrittää sisällyttää samaan pakettiin?
Jos olisin sinun kengissäsi, yrittäisi muuttaa ajattelutapaani hyväksyen sen, että perhe-elämä vain on osa parisuhdettanne tällä hetkellä ja vaalisin sitä olemmassaolevien resurssien puitteissa, yrittämättä liikaa haikailla sellaisen perään, mitä ei juuri nyt ole saatavilla. Lapset muuttavat väkisinkin parisuhdetta, ei olla enää vain toisten kumppanit, vaan myös kaksi vanhempaa.
Vanhemman roolista irrottautumisen opettelu pieniksi hetkiksi perhe-elämän keskellä voisi olla hyvä keino pitää parisuhteesta huolta, vaikkei varsinaista "parisuhdeaikaa" saisikaan järjestettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nosto. Ja vastaus aloittajan kysymykseen: huonosti on selvinnyt meillä. Olen jo vuosia käynyt eropohdintaa, parisuhde on ihan retuperällä.
Viesteissä ihmetellään miksi ei hommaa hoitajaa muutamaksi tunniksi. Itse en ainakaan näe että parin tunnin ravintola/elokuvakäynnillä tapahtuu ihmeitä väljähtyneelle parisuhteelle. Pitäisi olla vähintään yön yli reissu, ja sellaiselle hoitajan löytäminen onkin jo paljon vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on rakkautta se kestää
kun rakkautta ei ole ei kestä mikään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öö. No jos naiset selviytyvät tuosta yksinkin, niin eiköhän 2 aikuista ole ihan riittävästi selviytymään siitä. Vai haittaako se mies naisen ja lapsen toimintaa niin paljon, että sitä varten tarvitaan joku armeija ympärille?
Vierailija kirjoitti:
Et sitten ajatellut asiaa ENNEN lapsia??
mistä näitä tulee, kuka tekisi mun puolesta HOIDA ITSE. MIES VOI KANTAA VASTUUTA MYÖS ASIOISTA JA HOITAA LAPSIA, tiesitkö? Vai oletko hankkinut mieslapsen ensin?
Kaikkea ei voi ennakoida ennen lapsia. Ei sitä että oma vanhempi kuolee / sairastuu niin että muuttuu yhdeksi autettavaksi lisää. Tai sitä että puolison vanhemmilla ei kiinnosta pätkääkään lapsenlapset muuten kuin ystäville kehuskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Eronneenako olisi sitten helpompaa? Ja rahaa enemmän käytettävissä?
Kyllä minä ainakin kadehdin eronnutta ystävää. Saa viettää kahdenkeskistä aikaa uuden kumppaninsa kanssa joka toinen viikko. Tukiverkottomana perheellisenä itsellä ei edes yhtä vuorokautta joka toinen vuosi.
Itseäni on auttanut se, että olen jo saanut elää vapaata nuoruutta ja aikuisuutta pitkään ennen lapsen saamista. Silloin ei niin kaipaa menoja jatkuvasti. Onhan iltaisin kahdenkeskistä aikaa kun lapset menevät kuitenkin aikaisin nukkumaan.
No eihän ne parisuhteet valtaosalla kestäkkään
Ehdotus: sillä, että molemmat hoitavat lasta ja lapsen nukkuessa jutellaan.