Lasten määrä ensimäistä kertaa alle miljoonan
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mikä into joillain on tuputtaa omia valintojaan muille ainoina oikeina.
Valtaapitävillä on ollut aina joku mielipide lasten hankkimisesta, puolesta tai vastaan. Aika ikävää, jos joku tekee henkilökohtaisia valintoja sen pohjalta, mitä joku muu toivoo hänen tekevän.
Tämä kohtalonkysymys ei tunnu pätkääkään liikuttavan poliitikkojemme. Onko kukaan heistä edes kommentoinut asiaa muuten kuin jonain väistämättömyytenä, johon on sopeuduttava?
Itse vielä nippanappa voisin lisääntyä mutta en enää halua. Omat lapset alkavat olla lisääntymisiässä mutta melkein toivon etteivät tee lapsia kärsimään näin hullusta maailmasta. Jos tekevät lapsia, niin kaikkeni teen mummuna että niillä pienillä on hyvä elämä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat elämän tarkoitus. Rakkaus lapseen on rakkauden korkein muoto, jonka harvat saavat kokea.
Miehet ja isät eivät valitettavasti ajattele näin.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja vauvat on ihania. Niiden seura on mukavaa ja näet niissä itsesi ikään kuin lapsena. Upea kokemus.
Spermaviemäri taas spämmäämässä 🥱
Olen tuntenut monia lapsettomia iäkkäitä naisia, jotka eivät ole koskaan valittaneet lapsettomuudestaan. Sen sijaan he ovat kertoneet päässeensä helpolla elämässä ja tähdänneet nuoruudessaan tähän nähtyään pikkulasten äitien kotielämää ajan oloissa ilman omia tuloja, kodinkoneita, päiväkoteja ja toimivaa aviopuolisoiden vuorovaikutusta. Aiemmin vaan oli sopimatonta puhua ääneen, että äitiys ja isyys merkitsevät paljon lisää pakkotyötä ja pakkovastuuta sekä myöhemmin elämässä myös omien aikuisten lasten murheet käyvät sydämeen. Nykyään saa onneksi vapaasti sanoa, ettei välttämättä tahdo edes parisuhdetta, koska sekin merkitsee isojen asioiden opettelua ja jossain vaiheessa tuottaa myös tuskaa. Parisuhteen mallia ei välttämättä ole saatu lapsuudenperheestä ja on täysi arvoitus, miten toisen ihmisen kanssa pärjää, jos pärjää ollenkaan. Kumppani voi myös olla sellainen, ettei hänen kanssaan pärjää kukaan. Rahahuolet, työ, sukulaissuhteet, mahdollinen päihdeongelma voivat olla raskaita asioita. Pikemminkin se on ihme, että joku yleensä haluaa toisen ihmisen kanssa yhteen ja opettelee sietämään puolisoaan sekä perustaa perheen ja hankkii vielä yhteistä omaisuuttakin. Lähimmäisen sietokyky ei kaikilla tule ollenkaan luonnostaan ja vastaavasti moni on täysin sietämätön pitemmän päälle.
Ei koskaan löytynyt kumppania, olen liian ujo ja estynyt mies.
Pelkästään jo vieraiden lasten läsnäolo aiheuttaa minussa suurta epämukavuutta ja ällötyksen tunnetta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheenperustamisikäisten tulot alkavat 1:llä tai maksimissaan 2:lla, omaa varallisuutta ei ole, yhteiskunta on viritetty keskituloisten 3500 eur/kk nelikymppisten mukaiseksi ja raskaus on irtisanomisperuste.
Kapitalismi kelpuuttaa ihmiset terveinä sinkkuina. Valtio on epäonnistunut, kun se ei luo vastavoimaa, johon ihmiset uskaltaisivat luottaa.
Tämä. Itse olisin halunnut lapsen, mutta pari-kolmekymppisenä se ei ollut missään kohtaa vaihtoehto, oli pätkätyösuhteita, osa-aikaista pienellä palkalla, opinnot, puoliso ei halunnut jne, ja kolmekymppisenä erosin pitkästä suhteesta juuri kun olisi ollut viimeiset otolliset vuodet. Sitten siinä vuodet 34-36 meni sinkkuna, ja voin kertoa että mikään ei ole niin ankeaa kuin olla Tinderissä naisena jolla on kiire perheen perustamisen suhteen, koska saman ikäiset miehet ova
Keskimäärin lapsia ei haluta hinnalla millä hyvänsä.
Oma äitini oli sitä mieltä, että lapsi olisi pitänyt pyöräyttää vakiintuneen parisuhteen *päätyttyä* kenen tahansa random panon kanssa, opintojen loppusuoralla, kun työsuhteet olivat pätkää pätkän perään ja kuukausitulot olivat suurimpana osana vuoden kuukausista negatiiviset.
Äitini sisarentytär oli tätä ohjetta myös noudattanut, luottavainen parka. Hän oli saanut ainokaisensa lyhyen suhteen myötä. No häntä ei ole enää sukujuhlissa näkynyt, kun lapsi tuhosi uran, parisuhteesta voi enää vain haaveilla ja se lapsikin... Se on vammainen 😅
Että joo. Suomi on juuri näin nais- ja lapsivihamielinen maa. Pari-kolmekymppisiä naisia kannustetaan oman perheen puolelta lisääntymään lähinnä kun vastasyntyneen toivotaan pilaavan oman tyttären elämä lopullisesti.
Tiedän, että kaikilla se ei mene näin, ja miehillä on yllättäen terveempi suhtautuminen perheellistymiseen(!), mutta naisten kulttuurissa se menee näin. Että vauva ei ole onnen kruunu, vaan lapsi tarjoillaan jopa omalle tyttärelle orjantappurakruununa epäonnen keskellä, jolla viimeistellään epätoivo ja tuhotaan toivo valoisammasta tulevaisuudesta.
Jotain perisuomalaista ihmisvihaa varmaan!
Siinäpä sitten miehet ihmettelevät, miksei lapsia synny, kun eivät näe mitä naisten kulttuurin puolella tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja vauvat on ihania. Niiden seura on mukavaa ja näet niissä itsesi ikään kuin lapsena. Upea kokemus.
Spermaviemäri taas spämmäämässä 🥱
Oliko tuo mielestäsi asiallinen kommentti? Pystyisitkö parempaan?
Koska ei kiinnosta lapset ja äitiys
Eikö ole yhtään kommentteja miehiltä? Yksi vaan?
Vierailija kirjoitti:
Syy on nykyinen hallitus.
Höpöhöpö. Tämä hallitus on ollut vallassa vasta y_h_d_e_n vuoden. Lapsimäärä on vähentynyt jo 10 vuotta. Ja muistetaan sekin, että lapsia syntyi vähän myös 70l. alussa, jolloin suuret ikäluokat synnyttivät. Useilla suurten ikäluokkien pariskunnista on vain yksi lapsi. Tiedän lukuisia tällaisia perheitä.
Mutta nyt ehkä jokin yhteiskunnassa on olennaisesti muuttunut, mutta mikä. Sitä ei taideta tietää.
Olen kasvattanut 2 lasta yksinäni aikuisiksi, kohtuuttoman raskas homma. Mies valehteli olevansa perhekeskeinen yms, mutta olikin ihan muuta. Jokaisen nuoren naisen kannattaa miettiä kenen kanssa lapsia hankkii. Psyykkiset, fyysiset ja taloudelliset seuraukset väärästä valinnasta ovat raskaat vaikka lapset onkin ihania. Ainakin pitää huomuoida se mahdollisuus, että saattaa kasvattaa lapset yksin ilman toisen vanhemman osallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on nykyinen hallitus.
Höpöhöpö. Tämä hallitus on ollut vallassa vasta y_h_d_e_n vuoden. Lapsimäärä on vähentynyt jo 10 vuotta. Ja muistetaan sekin, että lapsia syntyi vähän myös 70l. alussa, jolloin suuret ikäluokat synnyttivät. Useilla suurten ikäluokkien pariskunnista on vain yksi lapsi. Tiedän lukuisia tällaisia perheitä.
Mutta nyt ehkä jokin yhteiskunnassa on olennaisesti muuttunut, mutta mikä. Sitä ei taideta tietää.
Ainakin se on muuttunut, että nyt naiset saavat oikeuden valita mitä tekevät elämällään ja kehollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mikä into joillain on tuputtaa omia valintojaan muille ainoina oikeina.
Valtaapitävillä on ollut aina joku mielipide lasten hankkimisesta, puolesta tai vastaan. Aika ikävää, jos joku tekee henkilökohtaisia valintoja sen pohjalta, mitä joku muu toivoo hänen tekevän.
Tämä kohtalonkysymys ei tunnu pätkääkään liikuttavan poliitikkojemme. Onko kukaan heistä edes kommentoinut asiaa muuten kuin jonain väistämättömyytenä, johon on sopeuduttava?
Poliitikkomme ovat fiksuja, eivätkä puutu yksityisasioihin. Toki lapsiperheitä pitäisi tukea, ettei perheen perustaminen jää kiinni ulkoisista puitteista vaan on aidosti oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on nykyinen hallitus.
Höpöhöpö. Tämä hallitus on ollut vallassa vasta y_h_d_e_n vuoden. Lapsimäärä on vähentynyt jo 10 vuotta. Ja muistetaan sekin, että lapsia syntyi vähän myös 70l. alussa, jolloin suuret ikäluokat synnyttivät. Useilla suurten ikäluokkien pariskunnista on vain yksi lapsi. Tiedän lukuisia tällaisia perheitä.
Mutta nyt ehkä jokin yhteiskunnassa on olennaisesti muuttunut, mutta mikä. Sitä ei taideta tietää.
Ainakin se on muuttunut, että nyt naiset saavat oikeuden valita mitä tekevät elämällään ja kehollaan.
Mutta noin on ollut Suomessa jo kauan. Se ei selitä nykyistä tilannetta.
Kyllä lapset ovat ihanparasta.