Millaista on, jos muutamme hyvätuloisempien asuinalueelle ja itse emme ole yhtä varakkaita?

Kyllä se luokan lähes ainoa vuokralla kerrostalossa asuva yksinhuoltajan lapsi voi tulla kiusatuksi. Kiusataan markettivaatteista ja siitä että perhe kulkee bussilla. Harrastukset esim. edulliset jumpat eivät ole muiden silmissä mitään. Loman jälkeen kysytään olitko ulkomailla. Pitää pystyä samaan kuin muut jotta tulee hyväksytyksi, perheellä oltava ainakin yksi auto ja koti pientalossa, rahaa harrastuksiin ja lomamatkoihin ja lemmikkiin jos muut niin elää. Ja nämä kaikki riippumatta siitä onko huoltajia yksi vai kaksi. Jos isää ei ole kuvioissa niin sitäkin kyllä kysytään että missä isäs on. Yh-äiti on auttamatta ulkona varakkaampien pariskuntien ja ydinperheiden tapaamisista, mutta niin myös muiden silmissä köyhä ydinperhe.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se luokan lähes ainoa vuokralla kerrostalossa asuva yksinhuoltajan lapsi voi tulla kiusatuksi. Kiusataan markettivaatteista ja siitä että perhe kulkee bussilla. Harrastukset esim. edulliset jumpat eivät ole muiden silmissä mitään. Loman jälkeen kysytään olitko ulkomailla. Pitää pystyä samaan kuin muut jotta tulee hyväksytyksi, perheellä oltava ainakin yksi auto ja koti pientalossa, rahaa harrastuksiin ja lomamatkoihin ja lemmikkiin jos muut niin elää. Ja nämä kaikki riippumatta siitä onko huoltajia yksi vai kaksi. Jos isää ei ole kuvioissa niin sitäkin kyllä kysytään että missä isäs on. Yh-äiti on auttamatta ulkona varakkaampien pariskuntien ja ydinperheiden tapaamisista, mutta niin myös muiden silmissä köyhä ydinperhe.

Tämähän ei sitten pidä lainkaan paikkaansa. Kuka hyvänsä voi tulla kiusatuksi, ja verukkeeksi otetaan se mikä tuntuu osuvan koviten. Jos kotoa iskostetaan häpeää ja alemmuudentunnetta vähävaraisuudesta, kiusaajat tarttuvat sitten siihen. Varakkaat eivät osta lapsille merkkivaatteita, tällainen on köyhien kuvitelmaa, ja iso syy miksi ollaan köyhiä, johtuukin siitä että välittömästi kun rahaa löytyy vähänkin, niin se tuhlataan merkkivaatteisiin.

Ainoastaan köyhillä on aikaa mitä tuhlata naapureiden lasten harrastusten ja naapuriperheiden lomamatkojen ja lemmikkien pähkäilemiseen. Tuo on pelkästään köyhien projisointia. Varakkailla ihmisillä on tosiaan töitä ja muita harrastuksia jotka vievät aikaa jonka köyhä käyttää muiden ihmisten lasten vaatteiden arvostelemiseen.

Sinä et ole erityinen, etkä sinä ole naapurustosi maailman keskipiste vaikka oman elämäsi päähenkilö oletkin. Muilla ihmisillä ei ole sinusta samanlaisia neurooseja kuin mitä sinulla on heistä, ja sinullakin olisi henkilökohtainen talous paremmalla tolalla jos käytät aikasi opiskeluun, työntekoon tai muuhun arvonluontiin etkä siihen että stressaat jotain kurahaalareiden merkkejä.

Olemme kohtalaisen varakas perhe, ja me kierrätämme vanhoja lastenvaatteita edestakaisin muiden varakkaiden kanssa. Useimmat vaatteet tekevät jo neljättä tai viidettä kierrosta, ja meillekin tuli esikoisen kymmenen vuotta vanhat kurasaappaat takaisin kun annoimme ne aikoinaan eteenpäin kun ajattelimme ettei ole enää tarvetta. Katsomme vieroksuen ihmisiä jotka ostavat niitä merkkivaatteita ja stressailevat niitä.

Rikas ihminen huoneessa ei ole se joka leuhkii varallisuudellaan ja tavaroillaan. Se on pelkästään köyhien juttu.

Vierailija kirjoitti:

Käytän esimerkkinä Sundsbergia Kirkkonummella, joka on yksi tällainen hyvänä pidetty alue. Toki alueella on ökytaloja ja rikkaita, mutta myös ihan tavallisia ihmisiä. Tiedän useammankin alueella asuvan pariskunnan ja ihan tavallisissa ammateissa ovat. Alueella toki lähes kaikki ovat työssäkäyviä eikä vuokra-asuntoja juuri ole, joten sekin tekee alueesta numeroiden valossa parempituloisten alueen. Mutta ihan tavallisia ne ihmiset siellä on.

Mikänyt kenellekin on tavallista. Tuollaisessa paikassa moni ei edes tajua, että kaikki eivät pysty siihen tavallisuuteen. Ei ole varaa luokkaretkeen (edelleen kerätään näihin rahaa) tai kaverilahiasynttäriin. Vanhempi ei voi noin vain osallistua "vanhemmat koulussa" -päivään, Unisef-kävelyn sponsoriksi tai maksaa taksvärkkipäivästä. Lapsella ei ole pyörää koulun pyöräretkelle tai sadetakkia ja kumppareita.

Saattaa olla että ajat ovat muuttuneet ja nyt suositaan kierrätystä enemmän. Olen siis edellinen kirjoittaja ja näkemästäni on parikymmentä vuotta. Tapahtumat ovat kuitenkin tosia ja kiusatuksi on tullut lapsi vaatteiden, kerrostaloasumisen ja bussilla kulkemisen takia. Asuimme vuokralla kun rakennutimme omakotitaloa ja rahat olivat tiukalla. Nyt lapset jo aikuisia.

Harva alue nyt ihan puhtaasti hyvätuloisten aluetta on. Suurimmassa osassa on joukossa monenlaisia asuntomuotoja. Itse asutaan "hyvämaineisella" alueella, mutta kyllä täälläkin on monenhintaisia asuntoja myynnissä ja lapsen kavereiden vanhemmat on ihan erilaisista ammateista. Toki kaikki on työssäkäyviä, vuokra-asuntoja ei juurikaan ole.

Parikymmentä vuotta sitten ei ainakaan ollut mitään ongelmia. Me taisimme olla vähän hipahtavien maineessa kun meillä oli 20 vuotta vanha auto ja tosi vanhat kännykät.  Meillä oli aina ihan perusvaatteet, ei niistä mitään sanomista tullut. Äiti oli tarkka siitä, että ne oli eettisesti tuotettuja ja kestäviä, ei koskaan mitään pintamuotia. Opimme jo lapsena arvostamaan laatua ja kotimaisuutta ja miten vähällä rahalla pärjää. Ja saimme hyvät arvot perntönä. Kaverit viihtyivät meillä, yksi totesi kerran, että meillä oli "oikea koti" ja moni vähän kadehti kun meillä oli vanhemmat iltaisin ja viikonloppuisin kotona ja teimme perheenä yhdessä kaikenlaista. Ehkä maailma on nuorille nykyään vaikeampi.

Vierailija kirjoitti:

Saattaa olla että ajat ovat muuttuneet ja nyt suositaan kierrätystä enemmän. Olen siis edellinen kirjoittaja ja näkemästäni on parikymmentä vuotta. Tapahtumat ovat kuitenkin tosia ja kiusatuksi on tullut lapsi vaatteiden, kerrostaloasumisen ja bussilla kulkemisen takia. Asuimme vuokralla kun rakennutimme omakotitaloa ja rahat olivat tiukalla. Nyt lapset jo aikuisia.

Sellaista vaatetta, autoa tai asuntoa et voi lapsellesi ostaa jotta häntä ei kiusata. Luuletko vakavissasi että joku kiusaaja lopettaa kiusaamisen kun sinä näytät hänelle jotain h *lvetin taloyhtiön osakekirjaa tai auton luovutuskorttia?

Meidän lapsuudessa asuttiin rintamamiestalossa, mutta lähellä toisen tien varressa oli pari taloa, vähän erillään muista, joissa asuin kylän varakkain väestö. Rintamamiestaloissa asui tavallisia duunareita. Yksi rikkaan perheen lapsi oli veljeni luokkakaveri ja ainoa lapsi. Häntä ei koskaan päästetty leikkimään meidän muiden kanssa.

Aikuisena tämä ihminen oli niin katkera, ettei hoitanut edes vanhempiensa hautaa näiden kuoltua. Veli kertoi että nuorena kun äiti vielä eli, isä kuoli jo paljon aiemmin, kaupungilla tämä poika jutteli ihan normaalisti mutta kotipaikkakunnalla vain nopeasti moikkasi. Asenne muuttui sen jälkeen kun äitinsä kuoli. Tämä poika jäi asumaan kotikuntaan, vaikka kävi normaalisti töissä kaupungissa ja olisi ollut ihan normaali, mutta hänet kasvatettiin välttelemään rahvasta, mutta aikuisena ymmärsi että se rahvas pikkukunnassa onkin mukavaa väkeä. 

Ainakaan täällä päin missä itse asun, ei asialla ole lapsille juurikaan väliä. Lapset leikkivät keskenään huolimatta siitä kenen vanhemmat ovat töissä ja missä vai ovatko ollenkaan. Kaikki lapset eivät käy ehkä samoissa harrastuksissa tai vaikkapa maksullisilla kesäleireillä eikä kaikilla ole ehkä samanlaista kännykkää tai pleikkavitosta, mutta ihan samalla uimarannalla käyvät tai leikkivät poliisia ja rosvoa porukalla. Tulotasoltaan korkeammalla olevat ihmiset lähtökohtaisesti ymmärtävät sen, ettei kaikilla ole samaa tulotasoa, mutta se ei aiheuta kuitenkaan mitään ylemmyyden tunnetta heissä (ja kyllä, meissä). Jos kylässä on lapsia, kun on ruoka-aika, kutsun heidät syömään jos on nälkä (ihan samaa nakkikeittoa meilläkin syödään) tai saatan paistaa koko porukalle lettuja. En kuitenkaan odota, että vastapalvelukseksi näin pitäisi jossain muualla tehdä. 

Me muutimme saman kaupungin alueella hieman eri alueelle, mutta kuitenkin saman koulun alueella. Huomasin muutaman kuukauden aikana, että muutimme ihan eri tavalla varakkaiden alueelle. No, tuskin täällä kaikki valtavan rikkaita ovat, mutta eron aiempaan huomaa selvästi.

Muutimme rivitaloyhtiöstä rivitaloyhtiöön, joten luulimme, ettei sinänsä mikään muu muutu kuin lasten koulumatka ja osoite, mutta olimme väärässä. 

Täällä kaikissa perheissä on vähintään 2 autoa, jotka ovat uusia ja toinen vähintään on sähköauto. Yksi naapuri on tosin vaihtanut tässä ajassa autoa jo kolmesti.

Siinä missä me miehen kanssa pukeudumme mukavasti tiettyihin luottomerkkeihin, naapureilla simppeli t-paita on jo merkkiä ja hiekkalaatikolla leikitään lasten kanssa merkkisandaaleissa. Jotka voi huoletta unohtaa siihen hiekkalaatikon reunalle, kun niitä on vino rivi kotona. 

Harrastuksista en vielä osaa sanoa mitään, kun suurin osa lapsista on sen verran pieniä, ettei kummempia vielä harrasteta, mutta yksi naapureista on jo hankkinut pojalle jalkapallovarusteet, aitojen maalien kokoiset maalit ja monen pelaajan pelipaidat. Toisen naapurin tyttäret on ilmoitettu voimisteluseuraan ja taitoluistelukouluun. 

En ole aiemmin kiinnittänyt  vastaaviin asioihin huomiota, mutta jotenkin täällä kaikki tämä on niin selkeää ja selvää. En ole varma, että viihdymmekö täällä oikeasti loppuelämämme, sellaista kotia tästä suunnittelimme, kun pihaa on, lapsille tilavat huoneet, hyvä keittiö ja niin edelleen. Aika näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Me muutimme saman kaupungin alueella hieman eri alueelle, mutta kuitenkin saman koulun alueella. Huomasin muutaman kuukauden aikana, että muutimme ihan eri tavalla varakkaiden alueelle. No, tuskin täällä kaikki valtavan rikkaita ovat, mutta eron aiempaan huomaa selvästi.

Muutimme rivitaloyhtiöstä rivitaloyhtiöön, joten luulimme, ettei sinänsä mikään muu muutu kuin lasten koulumatka ja osoite, mutta olimme väärässä. 

Täällä kaikissa perheissä on vähintään 2 autoa, jotka ovat uusia ja toinen vähintään on sähköauto. Yksi naapuri on tosin vaihtanut tässä ajassa autoa jo kolmesti.

Siinä missä me miehen kanssa pukeudumme mukavasti tiettyihin luottomerkkeihin, naapureilla simppeli t-paita on jo merkkiä ja hiekkalaatikolla leikitään lasten kanssa merkkisandaaleissa. Jotka voi huoletta unohtaa siihen hiekkalaatikon reunalle, kun niitä on vino rivi kotona. 

Harrastuksista en vielä osaa sanoa mitään, kun

Ja tässä kommentti mikä todistaa pointtini. Ainoastaan köyhä käyttää aikaansa muiden ihmisten tavaroiden kyttäämiseen. Montako autoa naapurin pihassa käy, mitä vaatteita he käyttävät, jopa sandaalit on kateustarkastettu.

Ainoa konkreettinen toiminta mitä naapuri on tehnyt on, että hän on leikkinyt lastensa kanssa. Sinä laiminlöit lapsiasi analysoidaksesi jonkun toisen ihmisen sandaaleita.

Kuten englantilaisessa oikeudenkäynnissä on tapana sanoa: "I rest my case."

Paras on yrittää ujuttautua mahdollisimman lähelle omat arvot omaavia kohti, usein varallisuus on yksi osatekijä arvojen muodostumisessa. Minusta on hölmöä typistää keskustelu pelkästään merkkivaatteisiin, sillä monia varakkaita ei kiinnosta vaatteet, mutta varakkuus näkee siinä ettei tarvitse kauheasti himmailla ja säästää jos oikeasti haluaa jotain laadukasta. Vaikka asua omien arvojen mukaan ekologisesti, eli pystytään tuosta vaan hankkimaan sähköautot, aurinkopaneelit ja kauramaidot.

Olen itse erottunut lapsena/teininä varakkaana pikkupaikkakunnalla köyhien keskellä. Ei ole kiva olla muiden kateuden ja kyräilyn kohteena, yhteistäkään ei löytynyt sillä olin opiskelujen ja uran suhteen kunnianhimoinen ja sain nautintoa harrastuksista ja kulttuurista, siinä kun vertaisikäisissä useat olivat päihteiden ja lusmuilun perään. Nyt asun ihan kuin Strömsössä, on uskomatonta kuinka mukavia naapurit ja lapsen harrastuskaverit ovat. Ennen sai lähinnä suoraa vittuilua normaalista keskustelusta, 2010-luvun alussa köyhän taustan opiskelijakämppäkaveri jopa järkyttyi siitä kun ostin mustat juoksutrikoot ja kävin 30min hölkkälenkeillä. Se oli hänen mielestään jotain tosi pröystäilevää ja hienoa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän esimerkkinä Sundsbergia Kirkkonummella, joka on yksi tällainen hyvänä pidetty alue. Toki alueella on ökytaloja ja rikkaita, mutta myös ihan tavallisia ihmisiä. Tiedän useammankin alueella asuvan pariskunnan ja ihan tavallisissa ammateissa ovat. Alueella toki lähes kaikki ovat työssäkäyviä eikä vuokra-asuntoja juuri ole, joten sekin tekee alueesta numeroiden valossa parempituloisten alueen. Mutta ihan tavallisia ne ihmiset siellä on.

Mikänyt kenellekin on tavallista. Tuollaisessa paikassa moni ei edes tajua, että kaikki eivät pysty siihen tavallisuuteen. Ei ole varaa luokkaretkeen (edelleen kerätään näihin rahaa) tai kaverilahiasynttäriin. Vanhempi ei voi noin vain osallistua "vanhemmat koulussa" -päivään, Unisef-kävelyn sponsoriksi tai maksaa taksvärkkipäivästä. Lapsella ei ole pyörää koulun pyöräretkelle tai sadetakkia ja kumppareita.

Kirppikseltä saa sadetakin, kumpparit ja polkupyörän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän esimerkkinä Sundsbergia Kirkkonummella, joka on yksi tällainen hyvänä pidetty alue. Toki alueella on ökytaloja ja rikkaita, mutta myös ihan tavallisia ihmisiä. Tiedän useammankin alueella asuvan pariskunnan ja ihan tavallisissa ammateissa ovat. Alueella toki lähes kaikki ovat työssäkäyviä eikä vuokra-asuntoja juuri ole, joten sekin tekee alueesta numeroiden valossa parempituloisten alueen. Mutta ihan tavallisia ne ihmiset siellä on.

Mikänyt kenellekin on tavallista. Tuollaisessa paikassa moni ei edes tajua, että kaikki eivät pysty siihen tavallisuuteen. Ei ole varaa luokkaretkeen (edelleen kerätään näihin rahaa) tai kaverilahiasynttäriin. Vanhempi ei voi noin vain osallistua "vanhemmat koulussa" -päivään, Unisef-kävelyn sponsoriksi tai maksaa taksvärkkipäivästä. Lapsella ei ole pyörää koulun pyöräretkelle tai sa

Ja sinäkö haluat tosi köyhänä ostaa jonkun pyörän vain yhtä rerkeä varten?

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta kyseiselle alueelle. Asun 6-vuotiaan poikani kanssa hyvätuloisten alueella Oulussa. Itse on pienituloinen yh-äiti. Lapsellani ei ole kavereita vapaa-ajalla eikä lomilla näe lapsia. Piiriin ei pääse mukaan. Kyseisellä alueella missä asumme varakkaat perheet kilpailee varakkuudella ja kenen lapsi oppi aikaisin lukemaan. Sen tähden olen etsinyt asuntoa jo pitkän aikaa ja toiveissa päästä täältä syksyllä. 

Kuuluuko ne hyvätuloiset myös siihen yhteen lahkoon, joka hengailee vain omissa porukoissaan?

Aikanaan koulun rehtori oli kimpassa rikkaiden lasten vanhempien kanssa ja aina oli ongelmien sattuessa niin, että normiperheiden lapset oli syyssä joka kerta, vaikka rikkaiden lapset teki rikkeet. Näin se vaan menee. Kuvottavaa oli katsella sitä teatteria vanhempain kokouksissa ja palavereissa.

Joudut ruveta esittämään rikasta ja se vasta on kallista hommaa. En suosittele. 

Luultavasti lainanlyhennykset ovat suurempia ha vähentävät ostovoimaanne. 

Harvemmin sitä tutustuu kaaikkiin naapureihin, minkä arvoisella asuntoalueella tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan koulun rehtori oli kimpassa rikkaiden lasten vanhempien kanssa ja aina oli ongelmien sattuessa niin, että normiperheiden lapset oli syyssä joka kerta, vaikka rikkaiden lapset teki rikkeet. Näin se vaan menee. Kuvottavaa oli katsella sitä teatteria vanhempain kokouksissa ja palavereissa.

YH-köyhät ne eniten opettajia ja rehtoreita työllistää. Kun ei viitsi mennä töihin, kuluu päivät sillä että pommitetaan koulua Wilma-viesteillä.

Asuin joskus rikkaana köyhempien alueella ja en muista koskaan käyttäneeni sekuntiakaan heidän vaatteiden miettimiseen. Ei minua kiinnosta. Miksi kiinnostaisi?

Sen sijaan itse sain kuulla aivan jatkuvaa piikittelyä autostani, ammatista ja oletetusta varallisuudesta.

Että kylläse taitaa toisinpäin olla.