Millaista on, jos muutamme hyvätuloisempien asuinalueelle ja itse emme ole yhtä varakkaita?
Olemme lapsiperhe. Mietin, millaista olisi muuttaisimme alueelle, jossa on hyvätuloisia ja itse emme olisi yhtä varakkaita? Millaisiin ilmiöihin voisimme törmätä lapsen tullessa kouluikään?
Meillä ei tule koskaan olemaan mahdollisuutta noin korkeaan tulotasoon kuin asukkailla tuolla alueella keskimäärin on.
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta kyseiselle alueelle. Asun 6-vuotiaan poikani kanssa hyvätuloisten alueella Oulussa. Itse on pienituloinen yh-äiti. Lapsellani ei ole kavereita vapaa-ajalla eikä lomilla näe lapsia. Piiriin ei pääse mukaan. Kyseisellä alueella missä asumme varakkaat perheet kilpailee varakkuudella ja kenen lapsi oppi aikaisin lukemaan. Sen tähden olen etsinyt asuntoa jo pitkän aikaa ja toiveissa päästä täältä syksyllä.
Voi kurja. Miksei sun lapsi oppinut lukemaan?
Eihän ko. äiti maininnut mitään oman lapsensa lukutaidosta.
Ja mitä ihmeen paskaa on tämä Mitä näissä ketjuissa aina väitetään että rikkaat tahallaan näyttävät joiltain köyhiltä, pahoinvoivilta ihmisiltä? Voi helvetti tuo ei pidä paikkaansa! On paljon ihmisiä jotka eivät mitenkään ole "täydellisen rikkaita" ja joilla olisi kaikki mitä he haluavat. Aina halutaan saada jotain lisää. Eikä se onnistu jos näyttää köyhältä, rasvatukkaiselta surkimukselta. Tutustumiseen pätee Aivan sama kuin parisuhteisiin kaikki haluavat tutustua ylöspäin kukaan ei halua ystäväksi huonompi osaisen kanssa. Ja ystävyyssuhteiden ja tutustumisen kautta verkostoidutaan parempiin piireihin. Tuo on täyttä satua että hyvin toimeen tulevat ihmiset tavoittelisivat vain huonompiosaisten seuraaja haluaisivat leimautua heihin. Itse heikko-osaisena mutta maailmaa nähneenä tämän sanon. En tiedä mitä satuilua tämä on että rikkaat tahallaan pukeutuisivat ja sisustaisivat ja asuisivat kuin rutiköyhät, Onko se lohdutukseksi jollekin. Pätee korkeintaan johonkin Roope ankkaan joka ei halua että kukaan tulee lainaamaan häneltä rahaa. Mutta hyvänen aika jos näytät keppikerjäläiseltä eikä kenelläkään ole mitään tietoa varallisuudestasi ja sinulla on vielä lapsia niin ei kauaa mene että olet ongelmissa lastensuojelun kanssa tässä maassa... ja ihan kenen tahansa mammonanpalvojan tai viranomaisten hampaissa.
Vierailija kirjoitti:
Aluksi uusista tulokkaista ollaan uteliaita. Vierailukutsuja tulee, kun aikaa kuluu ja selviää että varakkuutta ei ole, kutsut loppuvat ja kukaan ei halua olla tekemisissä. Yleensä varakkaat haluavat olla omantasoisessa seurassa. Olen asunut varattomana varakkaiden asuinalueella ja koin itseni todella yksinäiseksi. Ystäviä sieltä ei saa, jos ei esitä koko ajan jotain muuta mitä on.
Henkilöbrändi heikkenee, jos tulee nähdyksi alempien sosiaaliluokkien seurassa, ymmärrättehän.
Näitä ketjuja kun lukee, niin täytyy ihmetellä, että miksi nykypäivänä ihmetellään koulukiusaamista, kun aikuistenkin kesken touhu on tämmöistä. Luojan kiitos, että ei asuta rikkaalla eikä köyhällä asuinalueella. Ankeata molemmissa.
Vierailija kirjoitti:
No siis miksi tarkalleen haluaisit muuttaa hyvätuloisten alueelle? Jos et ole hyvätuloinen, oletko muutoin hyväosainen? Koska asunnot ovat yleensä ko. alueilla hintavia, voi tulla tiukkaa vähäosaisena.
Me asumme hyvätuloisten alueella. Muutimme tänne, kun me vanhemmat olimme vielä työssäkäyviä opiskelijoita, mutta meillä oli varallisuutta. Käytämme paljon resursseja lapsen opettamiseen ja samaa olen havainnut lähipiirissä. Ja kyllä, Lidlissä käymme mekin. Sijoituksissa yli 200 tonnia, mutta näistä ei puhuta.
Mikä tässä kommentissa kismittää? Eikö Lidlissä saisi käydä?
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä ihmeen paskaa on tämä Mitä näissä ketjuissa aina väitetään että rikkaat tahallaan näyttävät joiltain köyhiltä, pahoinvoivilta ihmisiltä? Voi helvetti tuo ei pidä paikkaansa! On paljon ihmisiä jotka eivät mitenkään ole "täydellisen rikkaita" ja joilla olisi kaikki mitä he haluavat. Aina halutaan saada jotain lisää. Eikä se onnistu jos näyttää köyhältä, rasvatukkaiselta surkimukselta. Tutustumiseen pätee Aivan sama kuin parisuhteisiin kaikki haluavat tutustua ylöspäin kukaan ei halua ystäväksi huonompi osaisen kanssa. Ja ystävyyssuhteiden ja tutustumisen kautta verkostoidutaan parempiin piireihin. Tuo on täyttä satua että hyvin toimeen tulevat ihmiset tavoittelisivat vain huonompiosaisten seuraaja haluaisivat leimautua heihin. Itse heikko-osaisena mutta maailmaa nähneenä tämän sanon. En tiedä mitä satuilua tämä on että rikkaat tahallaan pukeutuisivat ja sisustaisivat ja asuisivat kuin rutiköyhät, Onko se lohdutukseksi jo
Tähän nyt vielä jatkoksi ettei kukaan masennu, niin Jumala rakastaa köyhiä ja on heidän apunsa aivan kaikessa, rikastumisessakin jos hän sen tarpeelliseksi näkee. Mutta rakkaudesta ja ahneudesta varoitellaan paljon Raamatussa että se ei saa tulla epäjumalaksi. Rikkaiden on vaikea pelastua kun on helposti sydän kiinni maallisissa aineellisissa asioissa. Ja sielun pelastus on kuitenkin tärkeintä kaikista. Mutta mikään satujen keksiminen ei tässä ainakaan hyödytä millään tavalla. Totuus tekee vapaaksi. Jos löytyy äiti ihminen tästä maasta jolla on lapsia ja rahaa niin voit olla satavarma että hän ei yritä näyttää köyhältä lastensa kanssa. Ainakaan jos hänen mielenterveytensä on normaali. Tässä maassa on köyhyys asettaa ihmisen ja hänen lapsensakin monenlaiseen vaaraan jopa. Alistettuun, halveksittuun asemaan yms.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on oikeasti vain muutamia rikkaiden alueita, pääasiassa akselilla Helsinki-Espoo. Ja näissäkin saatetaan puhutaan yksittäisistä kaduista, ei koko postinumerosta. Sitten on Suomessa ainakin sata aluetta, jonka asukkaat kuvittelevat asuvansa hyvätuloisten alueella. Niin tämä meidänkin alue, ihan kuraa oikeasti mm. asuntojen hinnat niiaa nytkin.
Asuntojen hinnassa on ollut kuplaa ja ilmaa juuri siellä "arvo"alueilla. Helsingissä ja Espoossa varsinkin. Itse en ostaisi yhtään mitään tuollaiselta alueelta. No tietysti ennen ostamista pitäisi realisoda rahaksi muuta omaisuutta tai hakea velkaa, tässä tietysti yksi syy, mutta painavampi syy on huono hinta-laatusuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän eliitin seassa on parempi elää kuin roskaschlummissa... come on.
Suomessa ei (onneksi) ole slummeja. Jos luulet, että on, kannattaa perehtyä asioihin. Se, että ihmiset joutuvat asumaan slummeissa ei ole mikään vitsailun aihe. Toivottavasti koulusi on vielä kesken, muuten olen opettajiesi ammattitaidosta todella huolissani.
Kyllä pks on jo niin räkäisiä ghettoja että slummi kuvaa niitä asiallisesti. Ja noihin fattaloihin en muuta kirveelläkään.
Onhan näitä slummeja esimerkiksi Vantaan Koivukylässä ja Havukoskella. Laskisin myös siilitien alueen slummiluokkaan kuten vuosaarenkin.
Voi lapsi rukka, ruoka hukka.
Paljon noissa liikkuneena ja osassa asuneena/asuvana, voin kertoa, etteivät ole lähelläkään slummia. Olen käynyt ihan oikeassa slummissa ja voin vakuuttaa, ettet halua käydä siellä, ellei ole pakko. Toki kaikilla mainitsemmillasi alueilla on rauhallisempia ja ei niin rauhallisia kerrostaloja. Siilitien alueella Sopulitiellä on melko kalliitakin omakotitaloja, samoin Vuosaaressa.
Mutta todella sydämeni pohjasta toivon, ettei kenenkään koskaan tarvitsisi missään joutua asumaan slummiolosuhteissa. On myös todella huonoa ja jopa halveksuttavaa vitsailla slummeista.
Ei kiva. Ne varakkaat huolettomia ja kaikki kivaa. Stressaa pidemmän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se luokan lähes ainoa vuokralla kerrostalossa asuva yksinhuoltajan lapsi voi tulla kiusatuksi. Kiusataan markettivaatteista ja siitä että perhe kulkee bussilla. Harrastukset esim. edulliset jumpat eivät ole muiden silmissä mitään. Loman jälkeen kysytään olitko ulkomailla. Pitää pystyä samaan kuin muut jotta tulee hyväksytyksi, perheellä oltava ainakin yksi auto ja koti pientalossa, rahaa harrastuksiin ja lomamatkoihin ja lemmikkiin jos muut niin elää. Ja nämä kaikki riippumatta siitä onko huoltajia yksi vai kaksi. Jos isää ei ole kuvioissa niin sitäkin kyllä kysytään että missä isäs on. Yh-äiti on auttamatta ulkona varakkaampien pariskuntien ja ydinperheiden tapaamisista, mutta niin myös muiden silmissä köyhä ydinperhe.
Mielenkiintoisia ajatuskuvitelmia, että yh on automaattisesti äiti ja köyhä. Todellisuudessa voi olla varakkain, eikä kaikki yh:t edes ole eronneita.
Vierailija kirjoitti:
Asuin joskus rikkaana köyhempien alueella ja en muista koskaan käyttäneeni sekuntiakaan heidän vaatteiden miettimiseen. Ei minua kiinnosta. Miksi kiinnostaisi?
Sen sijaan itse sain kuulla aivan jatkuvaa piikittelyä autostani, ammatista ja oletetusta varallisuudesta.
Että kylläse taitaa toisinpäin olla.
Kaikilla on mielikuvia. Itse olen joskus miettinyt että kovin tietoisia tuntuvat naapurit olevan minun ja puolisoni yliopistotutkinnoista ja olettavat meidän olevan kovin rikkaita. Ovat ihan kivoja ihmisiä, mutta epäsuorasti käy ilmi että kuvitellaan että meitä eivät samanlaiset asiat koske kuin heitä. Se on outoa, ja siihen on hankala vastata mitään, kun oletus tulee niin rivien välistä. Mutta ehkä se on tavalla tai toisella niin joka paikassa, että ihmisillä on mielessään kaikenlaisia ennakkoluuloja ja oletuksia.
Luuleekohan jotkut etteivät vähävaraiset ole ylileveitä? Työpaikan väellä oli asuntolainaa, velkarahalla ostetut autot. Sitten kenkkuilua, kun itsellä nk lattarauta, ai niin onhan sullakin auto... Jossain kohtaa he tosin huomasivat mainita: ei kannata sanoa sinun ettei ole velkaa, kiukkuisesti.
Olen asunut suurimman osan elämästäni tällaisella alueella. Perheemme oli keskituloinen, mutta siellä asui myös hyvin rikkaita. Asuin alueella myöhemmin aikuisena myös köyhänä. Ei ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai yritän kasvattaa lapseni arvostamaan muita asioita, mutta jos meininki kaverien kesken jo päiväkodissa on se, että kenellä on uusinta, hienointa ja kalleinta, niin kyllähän sitä on vaikea 5-vuotiaan olla välittämättä siitä.
Sanoin vain, että tämän takia olen itse harkinnut muuttoa jonnekin vähän tavallisemmalle alueelle, vaikka tämä onkin todella rauhallinen alue ja lähikoulut ovat ilmeisesti aika lailla erinomaisia.
Vähän rajaa. Eivät 5-vuotiaat tuollaisesta ymmärrä saati keskustele. Sen ikäisenä rannasta löydetty hieno kivi/hioutunut lasinpala voi olla arvokkaampi kuin aito jalokivi. Tai itse tehty maja parempi kuin valmis leikkimökki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin joskus rikkaana köyhempien alueella ja en muista koskaan käyttäneeni sekuntiakaan heidän vaatteiden miettimiseen. Ei minua kiinnosta. Miksi kiinnostaisi?
Sen sijaan itse sain kuulla aivan jatkuvaa piikittelyä autostani, ammatista ja oletetusta varallisuudesta.
Että kylläse taitaa toisinpäin olla.
Kaikilla on mielikuvia. Itse olen joskus miettinyt että kovin tietoisia tuntuvat naapurit olevan minun ja puolisoni yliopistotutkinnoista ja olettavat meidän olevan kovin rikkaita. Ovat ihan kivoja ihmisiä, mutta epäsuorasti käy ilmi että kuvitellaan että meitä eivät samanlaiset asiat koske kuin heitä. Se on outoa, ja siihen on hankala vastata mitään, kun oletus tulee niin rivien välistä. Mutta ehkä se on tavalla tai toisella niin joka paikassa, että ihmisillä on mielessään kaikenlaisia ennakkoluuloja ja oletuksia.
Asumme yksityisellä vuokralla lähiössä. Suuri taloyhtiö ehkä aiheuttaa sen, ettei oikein tutustu muiden (samaan taloyhtiöön) kuuluvien kanssa, mutta oman rapun muissa asunnoissa asuvat ovat kasvotuttuja. Ei ole juuri kukaan koskaan puuttunut millään tavalla siihen, että automme oli lähes 20 vuotta vanha, okei yksi ihminen haukkui sen ruosteläjäksi, mutta hän on vähän omituinen muutenkin. Ei ole kukaan puhunut mitään, että omistavatko asuntonsa vai ovat velkaa pankille tms tai vuokralaisia. Ei kyllä kiinnosta itseänikään. Mutta on kyllä myös hyvin saanut pidettyä piilossa sen, että taloyhtiön asuntoja saisi melko monta, toki koosta riippuen miten monta, jos realisoisin puolison kanssa saamamme perinnöt. Ei vain kiinnosta viettää eläkeikää pk-seudulta, kun ei ole täältä lähtöisin, niin mieluummin pitää "mökkiä" tyhjänä ja nauttii kesälomat kauniista järvimaisemasta.
Minä olen aika pienipalkkainen, mutta asustelen vuokralla keskiluokkaisella alueella. Minä tykkään kun täällä ihmiset on siistejä, asiallisia eikä näy epämääräistä sakkia paskomassa ympäristöä. Lapsia minulla ei ole. Itse olen viihtynyt. En hae mitään yhteisöllistä kokemusta, vaan yleistä viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Maksan mielelläni vähän enemmän vuokraa tästä "vakuutuksesta".
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on oikeasti vain muutamia rikkaiden alueita, pääasiassa akselilla Helsinki-Espoo. Ja näissäkin saatetaan puhutaan yksittäisistä kaduista, ei koko postinumerosta. Sitten on Suomessa ainakin sata aluetta, jonka asukkaat kuvittelevat asuvansa hyvätuloisten alueella. Niin tämä meidänkin alue, ihan kuraa oikeasti mm. asuntojen hinnat niiaa nytkin.
Kyllä kaikki merenrannat on rikkaiden aluetta. Meidän alueella nekin talot, jotka ei ole merenrannalla, on tavallista kalliimpia. Seassa vanhoja ränsistyneitä ja arvottomia taloja niin kuin meidän. Mikäs siinä, mukava alue. Tosin en tiedä mihin koulushoppailevat nykyään, kun koulu on viereisellä, hyvin huonomaineisella alueella.
Vierailija kirjoitti:
Asuin joskus rikkaana köyhempien alueella ja en muista koskaan käyttäneeni sekuntiakaan heidän vaatteiden miettimiseen. Ei minua kiinnosta. Miksi kiinnostaisi?
Sen sijaan itse sain kuulla aivan jatkuvaa piikittelyä autostani, ammatista ja oletetusta varallisuudesta.
Että kylläse taitaa toisinpäin olla.
Minua hämmästyttää tämä, että jotkut ovat näin paljon naapureiden kanssa tekemisissä. Yleensä ainakin kaupunkimaisissa oloissa naapureiden kanssa ollaan sen verran tekemisissä, että tervehditään ja vaihdetaan muutama sana. Ei tuontasoiseen vuorovaikutukseen kuulu toisen arvostelu ja piikittely. Oudon moukkamaisiin naapureihin ihmiset ovat törmänneet. Itse en 40 vuotta kestäneen kaupunkiasumiseni aikana ole koskaan sanonut naapureilleni mitään epäystävällistä.
Mutta kumpi on pahempi, rikas ja lihava, vai hoikka ja köyhä? Teoreettisesti kyselen. Ja juu tiedän että useammin yhdistelmät eivät varmaan mene näin, mutta jos nämä olisi ne mistä pitää valita. Esim. Jos minä stressaan varallisuudesta, niin unohdan huolehtia syömisistäni ja lihon. Jos taas olen rauhassa köyhä, niin jaksan keskittyä siihen että en syö väärin ja huonosti, ja laihdun.