Rivari ja omakotitalo asumisen parhaat puolet?
Ollaan niin kahden tulen välissä miehen kanssa, ku ikinä voi.
Meillä on ehkä mahdollisuus ostaa uusi omakotitalo tai muuttaa upouuteen asumisoikeusasuntoon.
Toiseen tarvitsee lainaa rapiat 300 000 tuhatta ja toiseen 10 000 euroa.
Omakotitalossa on 16 neliötä enemmän tilaa eli siis käytännössä yksi makkari ja kodinhoitohuone lisää.
Auttakaa ja kertokaa, miksi jompi kumpi olisi parempi?
Me ollaan aina haaveiltu omakotitalosta ja nyt pelottaa onko se sittenkään meidän juttu. Matkustelua esim. kun ei voi harrastaa juurikaan jos omakotitalon nyt ostaa.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi omakotitalo estää matkustamista.
Toki kaikki vastuu on itsellä, mutta yhtälailla voi ostaa palvelut samoin kuten rivarissa. Meillä käy yksi 15-vuotias nuori yrittäjä tekemässä lumityöt ja ajelee nurmikon. Piha on muutenkin helppohoitoinen.
Isoimpana huolena on hinnanmuutokset ja jos ei saakaan taloa joskus myytyä tms., koska siinä on erittäin paljon pääomaa kiinni. Toki on olemassa aika kalliita rivariasuntojakin.
Ei kai omakotitalo matkustamista estä, mutta tuo siihen enemmän järjestelyä. Jos on pitkään pois, kukaan ei leikkaa nurmikkoa, hae postia tai katso, onko kaikki kunnossa, ellet erikseen hommaa siihen jotain.
Vierailija kirjoitti:
Hassu ajatus että matkustelua ei voi harrastaa jos on ok-talo 🤣.....ja jos haluat niin voit ostaa ihan kaikki samat "palvelut" ok taloon kuin mitä on kerros-tai rivitalossa. Jos et osaa lamppua oven päälle vaihtaa, voit tiltata lampunvaihtajan, sama koskee ruohonkeikkuuta ja lumen luontia. Lisäksi saat itse päättää mikä firma tulee nuo tekemään, etkä ole riippuvainen yhtiön hallituksen päätöksestä.
Et varmaan joudu maksamaan 45€/lampun vaihto niinkuin rivarissa tai kennostotalossa joutuu.
Hassu ajatus. Asun rivarissa, eikä meillä ole koskaan maksettu senttiäkään lampun vaihdoista. Osaamme vaihtaa lamput ihan itse, ei tarvitse ketään palkata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...
Omakotitalossa sitten on ne jatkuvat huoltamiset....
Mitä nämä oikeasti ovat?
Kerran vuodessa käy nuohooja. Kahdest vuodessa IV-koneen suodattimien vaihto.
Mitä pakollista muuta pitää jatkuvasti huoltaa? Jos tuollaista on, niin talo ei ole kyllä ihan kunnossa.
Jos talo on yhtään iäkkäämpi, niin kyllä siinä aina jotain on. Ainakin omilla tuttavilla piti juuri uusia joku vesisysteemi, tilata nuohooja, varata ilmalämpöpumpun asennus, maalata sokkelit, kiivetä katolle lakaisemaan lehtiä jne.
Vierailija kirjoitti:
Jos talo on yhtään iäkkäämpi, niin kyllä siinä aina jotain on. Ainakin omilla tuttavilla piti juuri uusia joku vesisysteemi, tilata nuohooja, varata ilmalämpöpumpun asennus, maalata sokkelit, kiivetä katolle lakaisemaan lehtiä jne.
Jos asuu tasakatossa, niin silloin on ihan oikein joutua vaikka hammasharjalla jynssäämään tiilien saumat joka aamu.
Omakotitalo ehdottomasti jos on varaa ja mahdollisuuksia. Rivari on vähän tällainen puolivälin vaihtoehto meille, joilla ei ole varaa omakotitaloihin. Tai sitten esim. vanhoille ihmislle, jotka ei pysty enää kuntonsa takia huolehtimaan talosta ja pihasta esim. lumityöt, nurmikonleikkuu. Mutta onhan se semmoinen kompromissi, että naapurit kuitenkin siinä on seinän takana ja se rajoittaa elämää. Ja tuuripeliä millaiset naapurit saa.
Selä rivarista että omakotitalosta kokemuksia.
Jos puhutaan työkykyisestä henkilöstä, niin näistä ehdottomasto omakotitalo. Jollekin apua kaipaavalle vanhukselle en suosittele - mutten suosittele hänelle rivariakaan.
Olen asunut parissa hyvin hoidetussa rivarissa, jossa molemmissa oli pitkään asuneita naapureita (=asukkaat viihtyivät), ja yhtiöt rauhallisilla alueilla. Rivarissa on toki omakotitalomaista omaa rauhaa, ja plussaa on oma sisäänkäynti ettei mitään rappukäytäviä tarvitse käyttää sekä jaetut kustannukset. Mutta rivarissa on myös rajoituksia aika tavalla, ja omasta asuintottumuksesta riippuu, ovatko ne este. Jos haluat uudistaa jotakin omaan asuntoon tai pihaan tai parkkipaikalle, melkein kaikkeen tarvitaan yhtiön lupa. Vaikka naapurit olisivat periaatteessa muutoksille myönteisiä, niin kaikki pitää esitellä ja perustella kokouksissa => vie aikaa ja vaatii selvityksiä, joskus ulkopuolisillakin. Useimmiten muutos tarkoittaa kustannuksia yhtiölle (koska yhtiö vastaa aina pihasta ja talon rakenteista), niin silloin viimeistään ainakin joku jo vastustaa ja kyseenalaistaa koko ideasi..
Itselle ei sattunut kohdalle, mutta olen sivullisena rivarissa seurannut, kun kaikenlaiseen naapurit saattavat puuttua; eräs naapuri suuttui toiselle, joka aikoi laittaa trampoliinin omalle suojaiselle takapihalleen (!), missä ei nyt luulisi olevan mitään ongelmaa. Asia päättyi siihen, että trampoliininlaittaja kyllästyi besserwissereihin ja muutti pois, osti omakotitalon..
On myös yhtiöitä, joissa KAIKKI pihatyöt tehdään itse, lumenluontia myöten. Se tarkoittaa säästöjä eli pientä vastiketta, mutta totta puhuen työmäärä on sama jo kuin omakotitalossa, mutta okt:n etuja ei!
Omakotitalo taas ylläoidon osalta ei eroa rivarista mitenkään, jos tekee paikallisen yrittäjän kanssa sopimuksen koko talven lumenluonneista (ei maksa hirveitä jos mukana vain oikeasti kriittiset paikat; auton kääntöpaikka ja kulkukäytävät). Lisäksi varsinkaan uudehko talo ei paljon ylläpitoa vaadi, kunhan hoitaa/hoidattaa heti sellaiset asiat, jotka havaitsee kuluineiksi. Tyypillisen rivarin vastikkeella ylläpitää myös omakotitaloa oikein hienosti, on jopa yläkanttiin.
Asun nyt omakotitalossa, jossa lataan sähköautoa katolla olevien aurinkopaneelien kautta. Vanhassa rivarissa eläkeläisten terassiparlamanetti olisi estänyt varmasti molempiin investoimisen. Myös kakkosauto mahtuu pihaan, mille ei ollut paikkaa rivarissa.
No miten ois ensin siihen rivariin? Sitten mietitte miltä tuntuu asua ja säästätte samalla vähän enemmän omakotitaloa varten. 300000 on paljon lainaa.
Joskus tuntuu, että onkohan nää rivareidrn haukkujat sellaisessa koskaan itse asuneet? Kyllä ne kerrostalon ja omakotitalon hyvät puolet yhtä lailla rivarissa yhdistyy. Sijainti ja pohja vaikuttaa paljon. Ja naapurit. Mutta niinhän se on kerrostalossakin.
Vierailija kirjoitti:
No miten ois ensin siihen rivariin? Sitten mietitte miltä tuntuu asua ja säästätte samalla vähän enemmän omakotitaloa varten. 300000 on paljon lainaa.
Joskus tuntuu, että onkohan nää rivareidrn haukkujat sellaisessa koskaan itse asuneet? Kyllä ne kerrostalon ja omakotitalon hyvät puolet yhtä lailla rivarissa yhdistyy. Sijainti ja pohja vaikuttaa paljon. Ja naapurit. Mutta niinhän se on kerrostalossakin.
Vastauksena siihen, miksi rivareita lainausmerkeissä haukutaan, niin voisi sanoa että tässä raha on hyvä konsultti. Vastaava rivari on aina halvempi kuin vastaava okt (siis verrattuna sama koko, sama sijainti jne). Tarkoittaa suomeksi sitä, että okt on näistä kahdesta asumismuodosta selvästi halutumpi, mikä tekee hintaeron.
Rivari on käytännössä kompromissi, johon joutuu tyytymään ja hyväksymään huonot puolet, jos raha ei riitä omakotitaloon. On tietysti olemassa kalliita luksusrivareita lähellä kaupungin keskustaa meren/järven rannalla joissa ei periaatteessa ole kauheasti huonoja puolia - mutta taas sama pätee - vastaava omakotitalo vastaavalla paikalla on vieläkin kalliimpi..
Jos ei ok, niin kerrostaloasunto ja mökki
Sehän riippuu, mistä tykkää. Jos on sellainen puuhastelija, niin omakotitalo on varmaan kiva. Minä haluaisin oman talon vain siksi, että seinän takana ei olisi ketään. Mutta mitä nyt noilla ns. rauhallisilla omakotitaloalueilla olen kävellyt, niin kauhea meteli niillä seuduilla on. Lapset kiljuu trampalla, nuoret pörrää mopoilla ja koirat haukkuu pihalla. Siihen vielä ruohonleikkurit ja joku radio huutamaan.
Rivitalossa asun nyt ja tuntuu, että naapurit ovat henkisesti omakotitaloasujia. Ei vaan taida olla varaa omaan taloon. Yhtään ei oteta muita huomioon.
Kyllä itselleni kerrostalon ylin kerros on se, mihin seuraavaksi muutan. Ikinä ei ole kerrostalossa ollut näin karmeaa meteliä kuin meidän rivarissa. Kaiken huipuksi naapurin koira tekee aamukuset meidän pihapuun juurelle.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä kumpikaan! Ei pihatöitä, puhumattakaan rivaritalkoista! Siksi kerrostalo.
Miksi kukaan vapaaehtoisesti jossakin lokerossa asuisi? Kuin kanakoppeja vierekkäin/päällekkäin. Hyi. Myös neukkukuutioiksi kutsutaan.
Hulluinta on, että ne joilla ei riitä rahat omakotitaloon, ostavat rivarin. Rivarissa on loppujen lopuksi kalliimpi asua, mitä samankokoisessa uudehkossa omakotitalossa.
Eikö pankit huomioi ollenkaan lainan lisäksi yhtiövastiketta ollenkaan.
Omakotitalosta maksat lainan, sähkön, veden, vakuutukset, jätehuollon, kiinteistöveron jne paljon pienemmällä summalla vuositasolla, mitä rivarissa vastike kustantaa vuodessa lainan lisäksi. Silti maksat rivarissa vielä veden ja sähkön vastikkeen lisäksi.
Suosittelen rivaria. Olen asunut kahdessa eri rivarissa ja viihtynyt molemmissa. Kannattaa olla taloyhtiön hallituksessa, niin voi paremmin vaikuttaa asioihin. Kyllä oma piha on sellainen kesäisin, mitä en vaihtaisi kerrostalon parvekkeeseen. Omakotitaloon en halua koskaan, liikaa hommia mulle ja voi olla vaikea myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ois ensin siihen rivariin? Sitten mietitte miltä tuntuu asua ja säästätte samalla vähän enemmän omakotitaloa varten. 300000 on paljon lainaa.
Joskus tuntuu, että onkohan nää rivareidrn haukkujat sellaisessa koskaan itse asuneet? Kyllä ne kerrostalon ja omakotitalon hyvät puolet yhtä lailla rivarissa yhdistyy. Sijainti ja pohja vaikuttaa paljon. Ja naapurit. Mutta niinhän se on kerrostalossakin.
Vastauksena siihen, miksi rivareita lainausmerkeissä haukutaan, niin voisi sanoa että tässä raha on hyvä konsultti. Vastaava rivari on aina halvempi kuin vastaava okt (siis verrattuna sama koko, sama sijainti jne). Tarkoittaa suomeksi sitä, että okt on näistä kahdesta asumismuodosta selvästi halutumpi, mikä tekee hintaeron.
Rivari on käytännössä kompromissi, johon joutuu tyytymään ja hyväksymään huonot puolet, jos raha ei riitä omakotit
Mutta ok-talossa on halvempi asua. Ei turhia vastikkeita joka kk, jolla ei loppujen lopuksi saa kuin pihavalot ja jätehuollon. Joka tapauksessa on oltava omat valuutukset, vesimaksut, sähkömaksut jne.
Vierailija kirjoitti:
Sehän riippuu, mistä tykkää. Jos on sellainen puuhastelija, niin omakotitalo on varmaan kiva. Minä haluaisin oman talon vain siksi, että seinän takana ei olisi ketään. Mutta mitä nyt noilla ns. rauhallisilla omakotitaloalueilla olen kävellyt, niin kauhea meteli niillä seuduilla on. Lapset kiljuu trampalla, nuoret pörrää mopoilla ja koirat haukkuu pihalla. Siihen vielä ruohonleikkurit ja joku radio huutamaan.
Rivitalossa asun nyt ja tuntuu, että naapurit ovat henkisesti omakotitaloasujia. Ei vaan taida olla varaa omaan taloon. Yhtään ei oteta muita huomioon.
Kyllä itselleni kerrostalon ylin kerros on se, mihin seuraavaksi muutan. Ikinä ei ole kerrostalossa ollut näin karmeaa meteliä kuin meidän rivarissa. Kaiken huipuksi naapurin koira tekee aamukuset meidän pihapuun juurelle.
Omakotitaloa postimerkin kokoisella ruutukaavatontilla ei kannata ostaa. Onneksi suurin osa omakotitaloista ei ole sellaisia. Meillä ainakaan ei kuulu äänimaailmaan muuta kuin linnunlaulua ja joskus vaimea ohitse humisevan auton ääni. Ei näin hiljaista ole missään rivitalossa tai kerrostalon pihalla. Ainakaan täällä Helsingin seudulla.
Mitä turhia vastikkeita? Vastikkeella rivitalossa kustannetaan ne samat maksut, mitä omakotitalossa maksetaan laskuina suoraan, kuten lämmityskulut, jätehuolto, kiinteistövero, kiinteistövakuutus jne. Ja jos ostat ruohonleikkurin tai kaadatat pihapuun, maksat sen kokonaan itse, rivarissa se maksetaan vastikkeessa.
Vierailija kirjoitti:
Hulluinta on, että ne joilla ei riitä rahat omakotitaloon, ostavat rivarin. Rivarissa on loppujen lopuksi kalliimpi asua, mitä samankokoisessa uudehkossa omakotitalossa.
Eikö pankit huomioi ollenkaan lainan lisäksi yhtiövastiketta ollenkaan.
Omakotitalosta maksat lainan, sähkön, veden, vakuutukset, jätehuollon, kiinteistöveron jne paljon pienemmällä summalla vuositasolla, mitä rivarissa vastike kustantaa vuodessa lainan lisäksi. Silti maksat rivarissa vielä veden ja sähkön vastikkeen lisäksi.
Vastike ei kyllä kustanna yhtään mitään. Asukas sen asumisensa kustantaa.
Jos puhutaan kaupunkien omakotitaloista postimerkki tonteillaan, ei asuminen paljoakaan eroa rivitalosta. Aivan seinänaapuria ei tietenkään ole ja pihaa on hieman enemmän laitettavaksi, mutta esimerkiksi omalla pihalla ei välttämättä ole sen enempää yksityisyyttä kuin aidatulla rivitalon pihallakaan.
Jos taas mennään haja-asutusalueelle ja isolle tontille, sitten tietysti yksityisyyttä löytyy aivan eri tavalla, mutta myös moni muu asia on eri tavalla. Ei luultavasti löydy toimivaa julkista liikennettä, hätätilanteessa apu voi olla kaukana, teiden hoidossa voi kestää talvisin jne.
Minulla on 5000 m2 tontti, mutta en minä koko pihaa kolaa, vaan pelkästään tontille sisääntulon niin että autolla pääsee sujuvasti kääntymään. Silloin kun oli hirveä lumimyräkkä, niin paikallinen maajussi kävi ihan kohtuullisella korvauksella avaamassa pihan traktorilla. Viime syksynä jäi suurin osa lehdistä haravoimatta, mutta keväällä kun alkoi nurmikko kasvamaan, niin ajelelin ruohonleikkurilla ylitse, niin ei tarvinnut sitäkään sen enempää miettiä.
Omakotipihalla saa paljon hyötyliikuntaa. Ei tarvitse lähteä erikseen kävelylle, kun pihalla puuhastellessa tulee askelia varmasti tarpeeksi. Kastelukannutkin kevenee kesän kuluessa, kun kantaa kasteluveden edes osittain eikä joka kerta turvaudu letkuun.