40-60v nainen, missä asiassa olet valmis joustamaan kumppanin löytääksesi?
Olen eronnut 5 vuotta sitten 25 vuoden suhteesta ja lapset ovat jo aikuisia. Olen tässä 5 vuoden aikana tapaillut ja seurustellut muutamia kertoja, mutta en lopulta ole valmis sitoutumaan, jos ei kaikin puolin sopivaa kumppania löydy.
En suostu joustamaan siinä, että kumppanilla ei saa olla alaikäisiä lapsia. Tai merkittävää ylipainoa, merkittäviä terveysongelmia, talous kuralla, päihteiden käyttöä tms riippuvuuksia ei saa olla. Laiskuus/vähäenergiryys rassaa myös. Itse olen aktiivinen enkä tee mitään miehellä, joka makaa sohvalla katsomassa urheilua. Miehen ei tarvitse olla rikas, mutta sellainen elintaso, että pystyy itse kustantamaan omat kulunsa yhdessä matkustellessa tms. Seksinkin pitää sujua.
Olen yhä vakuuttuneempi, että tässä ikäryhmässä miehistä on vain pohjajämät vapaana...
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kärsi väsymyksestä ja jaksan tehdä töiden jälkeen vaikka mitä. Exä jumittui sohvalle, enkä jaksanut enää katsoa sitä. Kuka jaksaa vetää mitään kivirekeä perässään.
Toisilla ihmisillä on sairauksia. Mutta jos on päästään tyhmä niin ei sitä tajua.
Miksi ottaisin uuteen suhteeseen jaksamattoman ihmisen, oli väsymyksen syy mikä tahansa?
Samaa mieltä. Olen aikoinaan eronnut. En halua tarkasti kertoa syitä, mutta sanotaanko kevyesti näin, että erilainen käsitys elämäntyylistä, kuten erilainen unirytmi, erilainen tapa tehdä asioita, ehkä myös erilainen terveydentila. Olen ajatellut niin, että hyvin sairasta puolisoa en ota, enkä laiskottelijaa, jos se menee siihen, että minä teen ihan kaiken kotitaloudessa. Eihän puolisoa tarvitse valita säälin perusteella tai siksi, että sattuu olemaan vapaa.
Ei lapsia eikä lapsenlapsia. Se on aina ollut ykkösasia. Nyt kuuskymppisenä asun ja elän ekaa kertaa yksin pidempään, ja on kyllä ihanaa. Jos miehen joskus ottaisin (tulijoita kyllä ois) hänellä pitäis olla muutakin tekemistä kun sohvalla makuu ja vatsan kasvatus. Olipa se autoremppaa tm. Liikkua pitää koska liikun itsekin ja syödä terveellisesti. Sairauksia saa olla koska eihän kukaan terveenä pysy, paitsi ei mt sairauksia, eikä alkoholismia. Mieluummin raitis, reilu, rehellinen suomalainen mies. Eli taidan olla loppuikäni yksin, mutta parempi yksin kun huonon kanssa.
Voisin joustaa asuinpaikan suhteen, eli kävisi etäsuhde, mikäli mies olisi valmis matkustamaan. Lisäksi hyväksyisin että ei käytäisi yhdessä keikoilla, eli erilainen musiikkimaku saisi olla, vaikka mieluummin haluaisinkin metallimiehen. Iästä voisin joustaa alaspäin, jos mies ei varmasti haluaisi lapsia. Vanhempi kävisi jos pappa olisi vielä kovassa kunnossa. Noin muuten en paljon joustakaan, ja kiinnostavia miehiä tapaan hyvin harvoin, eivätkä he tietenkään ole minusta kiinnostuneita. Tulen olemaan yksin, mutta se ei ole ongelma. Ongelma olisi uhrata omaa aikaani huonossa tai yhdentekevässä seurassa. Ei ole ollut seksiäkään muutamaan vuoteen, hyvä jos enää edes muistan millaista se oli.
Ai niin, sukupuoli ei ole kriteeri. Minulle kävisi nainekin, mutta vielä harvemmin törmään kiinnostaviin naisiin. Naisten osalta ulkonäkö on useammin ongelma (en tykkää näteistä tytöistä), miesten osalta luonne ja arvot yleensä vinossa.
Voisin joustaa näissä samoissa: 'Hyväksyisin että ei käytäisi yhdessä keikoilla, eli erilainen musiikkimaku saisi olla, vaikka mieluummin haluaisinkin metallimiehen. Iästä voisin joustaa alaspäin, jos mies ei varmasti haluaisi lapsia. Vanhempi kävisi jos pappa olisi vielä kovassa kunnossa. "
ap
Vierailija kirjoitti:
Missä asioissa olet valmis joustamaan?
En jaksa selata koko ketjua. Voiko joku tiivistää, onko se tähän mennessä jo selvinnyt, missä asioissa aloittaja on valmis joustamaan? Hän luettelee pitkän listan asioita, joista ei ole valmis joustamaan, mutta jäin odottamaan, mistä aloittaja sitten on valmis joustamaan, kun se oli ketjun aiheena.
Jospa hän kyselikin saadakseen vinkkejä tai ideoita siihen. Vaikea minunkaan olisi sanoa, mistä voisin joustaa, kun toisaalta ne toiveet ja kriteerit ovat olemassa ihan perustelluista syistä. Minulla ei tosin sellaisia ei-niin-tärkeitä kriteereitä oikein olekaan, joista voisin tarvittaessa luopua - koska jos jokin kriteeri ei ole tärkeä, ei se ole alunperinkään mikään kriteeri.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten naisten odotukset mieheltään ovat tasoteorian mukaan sellaisia, että 5 nainen edellyttää vähintään 8 tason miestä ja 7 tason nainen 10 tason miestä. Ei ihme, että pariutumista ei yli 40 vuotiaille juurikaan tapahdu.
Olisi hyvä, jos joku ulkopuolinen taho rankkaisi ihmiset tasoteorian mukaisesti jotta ihmiset etsisivät samantasoisia eivätkä kuvittelisi itsestään liikoja, tähän syyllistyvät lähinnä naiset
Menikö nämä tasot niin, että jos 3 tason mies huolii mut, niin olen myös tasoa 3 ja en voi haveillakaan mistään paremmasta? En siis osaa arvioida omaa tasoani. Tietenkään en yiedä tuon exän todellista tasoa, tuo 3 oli vain esimerkki.
Erottiin, kun mun tulot ei riittäneet miehen harrastuksiin ja en halunnut ottaa enempää lainaa, kun asunnosta on vielä muutama vuosi maksettavaa. Mun ei varmaan kannata haaveilla seurustelusta ennen kuin kaikki lainat on maksettu?
Minkä tasoinen mies elättää itse itsensä ja onko mulla ikinä mahdollisuutta sellaiseen? Olen jo 36.
Ei tarvii olla enää 186cm atletti lentopalloilijan kroppa, 180 cm ihan tavallinen 57v riittää. Saa olla jo vaikka vähän vatsaakin, eikä tarvii olla mikään energiapakkaus, näillä ikävuosilla arvostan rauhallista elämäntyyliä.
Ei tarvii olla rikas eikä minua elättää, kunhan pärjää omillaan ja voi joskus tehdä yhdessä jotain pikku matkoja tms arjen luxusta. Ketään en kuitenkaan ala elättämään.
Ei tarvii ajaa 80 tonnin katumaasturilla, ihan tavis nykyaikainen menopeli riittää. Mut autotonta en huoli.
Puujalka ei haittaa, siitä voin tinkiä.
Minulla on selkeä rytmi. Teen sairaanhoitajana työvuoron. Kun lähden kotiin, lähden tosiaan vapaalle, enkä vie kaikkia työpaikan murheita mukanani. Tänään olin töissä klo 7-15. Minullahan on koko ilta vapaa seurustella tai tehdä mitä haluan.