Lue keskustelun säännöt.
Väkivaltainen suhde, en pääse eroamaan
03.06.2024 |
Liki kymmenen vuotta yhdessä. Mies vuosi vuodelta väkivaltaisempi ja pelkään häntä, en vaan jostain syystä kykene eroamaan. Mulla ei ole muuta perhettä ja työtkin loppui, olen ns miehen armoilla.
Kun mies juo niin muuttuu entistä aggressiivisemmaksi. Eilen näin hänen ostavan olutlaatikon ja aloin pelkäämään ja menin ajoissa nukkumaan.
Noin 2 aikaan yöllä herään siihen kun mies huutaa sylki roiskuen että missä sormukseni on. Olin ottanut sen pari päivää sitten pois kun iho oli hautonut sen alla ja rikki, tästä kerroin miehelle.
Hän alkoi aivan silmittömästi haukkumaan minua mm huoraksi, rumksi lihavaksi läskiksi, syöksyi aggressiivisesti minua päin ja huusi sylki roiskuen.
Olin aivan paniikissa ja shokissa. Pyysin miestä lähtemään veljelleen yöksi. Tästä sekosi vielä pahemmin ja soitti poliisit?? Koska hän ei kotoaan lähde. Meni ulos soitti myös veljelleen ja istui veljen kanssa autossa odottamassa.
Poliisit tuli ja kuulin ikkunasta kun mies puhui täysin asiallisesti poliiseille että minä olen sekopåä, uhkaan että mies ei saa olla kotona, kaikkea ihan sairasta!
No sieltä tuli kaksi isoa miespoliisia josta vanhempi alkoi vihaisena huutamaan mulle että miten häiriköin täällä miestä, koitin selittää miten asia meni ja ei uskonut minua tippaakaan. Samaan aikaan mies toiselle poliisille nauraa pilkkaavana ja pyörittelee silmiään.
Mä itken ja soperran että pelkään miestä ja siksi pyysin lähtemään. Poliisi vaan huutaa mulle että miksi sitten mies joutui soittamaan minulle poliisit ,miksen itse soittanut. Enhän mä olisi uskaltanut koitin sanoa. Poliisi vain huusi ivallisesti että sitten lähden putkaan jos niin miestä pelkäät. Haukkui vielä typeräksi kun tämän takia heitä vaivataan. En mä edes mitään tehnyt tai soittanut. Olin ihan järkyttynyt ja kysyin poliisin nimeä. Kirjoitin sen ylös.
Paniikissa sitten rukoilin että saan jäädä kotiini, he lähtivät ja mies välittömästi otti puhelimeni ja löi sen paskaksi.
Tää teksti on varmaan täynnä kirjoitusvirheitä. Tärisen niin että sormet ei toimi. Pelkään ihan hirveästi, mies lähti aikaisin aamulla. En voi käsittää poliisin käytöstä ja vaikka tiedän että valittaminen on turhaa niin olisin halunnut edes saada tämän tietoon , poliisin nimi katosi kun mies rikkoi puhelimen.
Mitä mä teen :( Kuulostaa varmasti aivan sairaalta, mutta mulla ei ole ketään kelle puhua. Tuntuu etten mä voi mitään tehdä, poliisikaan ei usko
Kommentit (293)
Tavallaan huvittavaakin kun keskusteluketju menee solmuun siksi, että ei saa mainita naisen itse valinneen jänniksensä - koska sehän tarkoittaisi pinnallisuutta ja tyhmyyttä - joita taas ei naisilla yksinkertaisesti voi olla.Sitten epämääräisiä meriselityksiä suuntaan ja toiseen - silti se tosiasia pysyy, että jos pitää olla jänni, niin on jännis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on helppo huudella kun itse ei ole tuossa tilanteessa. Sitä on mahdoton ulkopuolisen ymmärtää, miksi suhteeseen jää umpikujaan ja miksi on niin vaikea tehdä itse muutos. Sellaista väkivalta saa aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille! Tuntuu paskalta tänne avautua mutta mulla ei ole ketään. Miksi kukaan ei musta välitä? Jo töissä aika kateellisena ihailin kun on sukujuhlia, kaikkea on sukua perhettä kavereita, musta taas perhe ei ole kiinnostunut ja en vaan saa kavereita vaikka kuinka yritän, vaikka mitä harrastuksia olen koittanut keksiä etten olisi ns miehen armoilla.
Loukkaannuin tosi pahasti tästä että sisko on enää perheestä ainut kun on silloin tällöin tekemisissä ja kun laitoin viestiä sanoilla että nyt on tosi paha tilanne, mies väkivaltainen ja tosi paha olla, voitko soittaa huomenna. Niin ei laittanut mitään. Tänään koitin soittaa ja ei vastannut. Laittoi viestiä että huomenna eräpäivä, silloin voin ehkä soittaa.
Mietin miksi olen edes syntynyt. Kaikille pelkkää paskaa
Mä vatvoin eroa itse monta vuotta. Lo
Kiitos viesteistänne. Tekstisi on täysin totta. Mietin vain että turvakoti on liioiteltua kun mies voisi tästä ihan itsekin mahdollisesti häipyä, mutta kun en uskalla itse sanoa että haluan erota :( Muutama vuosi sitten erosimme kun sain tarpeekseni miehen käytöksestä. Hän lähti ihan suosiolla mutta sitten otin takaisin kun olin niin yksinäinen, olisi varmaan jättänyt rauhaan jos en olisi vastannut viesteihin. Mutta mulla ei ole täällä ketään tukena sanomassa tästä erosta :(
Mies on jatkanut ilkeyttä ja minä "kiukuttelen" kun olen ahdistunut enkä kykene olemaan normaalisti. En pysty syömään en nukkumaan, mies pystyy ja tyytyväisenä käy töissä. Viime kesänä kun sekosi ja sylki niin sama juttu, laihduin monta kiloa ja mies Samaan aikaan oli kuin ei mitään, piti mm hauskaa kavereiden kanssa.
Sain nyt laitettua edes äidille viestiä että voinko tulla yöksi sinne ja vastasi että joo. Tuntuu nololta ja mitä sanon kun ei äidin kanssa olla läheisiä? Autoni on katsastamatta niin joutuisin mennä bussilla ja koiria en saisi mukaan:( Eli huomenna pitäisi palata.
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo huudella kun itse ei ole tuossa tilanteessa. Sitä on mahdoton ulkopuolisen ymmärtää, miksi suhteeseen jää umpikujaan ja miksi on niin vaikea tehdä itse muutos. Sellaista väkivalta saa aikaan.
Tämä on varmasti totta, oma isäni kohteli naisia kunnioittavasti, mieheni samoin, poikani samoin, pojanpojat samoin. Ehkä tämä kulkee sivuttain. Minä olen oppinut rakastamaan itseäni enkä sallisi kenenkään käyttäytyvän väkivaltaisesti ketään kohtaa. Lähtisin heti pois suhteesta, minua ei mies lyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ymmärrän täysin, myös perhetilanteen ja sen, miten on vaikea luopua ainoasta ihmisestä elämässään, vaikka jo pelkää häntä.
Olet jo ottanut askeleita oikeaan suuntaan, jaksa vielä! Prosessi on alkanut.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan huvittavaakin kun keskusteluketju menee solmuun siksi, että ei saa mainita naisen itse valinneen jänniksensä - koska sehän tarkoittaisi pinnallisuutta ja tyhmyyttä - joita taas ei naisilla yksinkertaisesti voi olla.Sitten epämääräisiä meriselityksiä suuntaan ja toiseen - silti se tosiasia pysyy, että jos pitää olla jänni, niin on jännis.
Mene pois.
Kuinka itsekeskeinen voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo huudella kun itse ei ole tuossa tilanteessa. Sitä on mahdoton ulkopuolisen ymmärtää, miksi suhteeseen jää umpikujaan ja miksi on niin vaikea tehdä itse muutos. Sellaista väkivalta saa aikaan.
Tämä on varmasti totta, oma isäni kohteli naisia kunnioittavasti, mieheni samoin, poikani samoin, pojanpojat samoin. Ehkä tämä kulkee sivuttain. Minä olen oppinut rakastamaan itseäni enkä sallisi kenenkään käyttäytyvän väkivaltaisesti ketään kohtaa. Lähtisin heti pois suhteesta, minua ei mies lyö.
Jännä, että pitää tulla tänne lyömään lyötyä vain siksi, että pelkää niin kauheasti joutuvansa itse samaan tilanteeseen.
Jännämies on naisen ihannnemies ja siksi ap ei halua erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tätä tarvitse kenenkään sellaisen lukea joka ei usko. Mikä idea jankuttaa tuota samaa, ei mikään sillä miksikään muutu. Ei ole pakko avata tätä ketjua.
Kun ei mies ole mua lyönyt, käyttäytynyt vain uhkaavasti ja pahin on tuo sylkeminen :( Jos lyömällä löisi niin uskon että olisi helpompi lähteä kun tietää että siitä ei ole paluuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän täysin, myös perhetilanteen ja sen, miten on vaikea luopua ainoasta ihmisestä elämässään, vaikka jo pelkää häntä.
Olet jo ottanut askeleita oikeaan suuntaan, jaksa vielä! Prosessi on alkanut.
Kiitos. Silloin kun sisko oli vielä enemmän elämässä mukana ja kyläili äidilläni ja teimme asioita yhdessä niin oli jotenkin helpompi "taistella vastaan". Silloin onnistuin miehestä eroamaankin ja sisko oli silloin luona kun miehelle sanoin ja kaikki meni hyvin. Nyt tuntuu totaalisen yksinäiseltä ja nujerrerulta kun en ole hänelle edes sen puhelun arvoinen :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo huudella kun itse ei ole tuossa tilanteessa. Sitä on mahdoton ulkopuolisen ymmärtää, miksi suhteeseen jää umpikujaan ja miksi on niin vaikea tehdä itse muutos. Sellaista väkivalta saa aikaan.
Tämä on varmasti totta, oma isäni kohteli naisia kunnioittavasti, mieheni samoin, poikani samoin, pojanpojat samoin. Ehkä tämä kulkee sivuttain. Minä olen oppinut rakastamaan itseäni enkä sallisi kenenkään käyttäytyvän väkivaltaisesti ketään kohtaa. Lähtisin heti pois suhteesta, minua ei mies lyö.
Jännä, että pitää tulla tänne lyömään lyötyä vain siksi, että pelkää niin kauheasti joutuvansa itse samaan tilanteeseen.
En voi joutua, asun yksin nykyisin. Enkä lyö lyötyä, kerronpahan vain, etten sietäisi yhtään väkivaltaista miestä. 50 vuotta saman ihanan miehen kanssa, valitsin tosi tarkkaan, kenet elämääni kelpuutan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo huudella kun itse ei ole tuossa tilanteessa. Sitä on mahdoton ulkopuolisen ymmärtää, miksi suhteeseen jää umpikujaan ja miksi on niin vaikea tehdä itse muutos. Sellaista väkivalta saa aikaan.
Tämä on varmasti totta, oma isäni kohteli naisia kunnioittavasti, mieheni samoin, poikani samoin, pojanpojat samoin. Ehkä tämä kulkee sivuttain. Minä olen oppinut rakastamaan itseäni enkä sallisi kenenkään käyttäytyvän väkivaltaisesti ketään kohtaa. Lähtisin heti pois suhteesta, minua ei mies lyö.
Oma isäni oli ja on edelleen henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen. Olen välttänyt fyysisesti väkivaltaiset suhteet, mutta henkistä väkivaltaa olen sietänyt liikaa. Nyt olen vapaaehtoisesti sinkku, koska en näytä kuin vetävän puoleeni kaltoinkohtelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan huvittavaakin kun keskusteluketju menee solmuun siksi, että ei saa mainita naisen itse valinneen jänniksensä - koska sehän tarkoittaisi pinnallisuutta ja tyhmyyttä - joita taas ei naisilla yksinkertaisesti voi olla.Sitten epämääräisiä meriselityksiä suuntaan ja toiseen - silti se tosiasia pysyy, että jos pitää olla jänni, niin on jännis.
Mene pois.
Kuinka itsekeskeinen voi olla.
Niin itsekeskeinen, ettei hyväksy silmiensä edessä olevaa tosiasiaa jos se ei imartele omaa egoa - vaikkapa naisten pinnallisuuta.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei mies ole mua lyönyt, käyttäytynyt vain uhkaavasti ja pahin on tuo sylkeminen :( Jos lyömällä löisi niin uskon että olisi helpompi lähteä kun tietää että siitä ei ole paluuta.
Henkinen väkivalta voi rikkoa vielä pahemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo huudella kun itse ei ole tuossa tilanteessa. Sitä on mahdoton ulkopuolisen ymmärtää, miksi suhteeseen jää umpikujaan ja miksi on niin vaikea tehdä itse muutos. Sellaista väkivalta saa aikaan.
Tämä on varmasti totta, oma isäni kohteli naisia kunnioittavasti, mieheni samoin, poikani samoin, pojanpojat samoin. Ehkä tämä kulkee sivuttain. Minä olen oppinut rakastamaan itseäni enkä sallisi kenenkään käyttäytyvän väkivaltaisesti ketään kohtaa. Lähtisin heti pois suhteesta, minua ei mies lyö.
Jännä, että pitää tulla tänne lyömään lyötyä vain siksi, että pelkää niin kauheasti joutuvansa itse samaan tilanteeseen.
En voi joutua, asun yksin nykyisin. Enkä lyö lyötyä, kerronpahan vain, etten sietäisi yht
Ja miten sinun ylemmyyskompleksi auttaa ap:ta?
On kyllä kurjaa. Eihän se muu auta kun lähteä nyt pikapikaa. Jätä ero miehen päiviteltäväksi ja PAKENE!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän täysin, myös perhetilanteen ja sen, miten on vaikea luopua ainoasta ihmisestä elämässään, vaikka jo pelkää häntä.
Olet jo ottanut askeleita oikeaan suuntaan, jaksa vielä! Prosessi on alkanut.
Kiitos. Silloin kun sisko oli vielä enemmän elämässä mukana ja kyläili äidilläni ja teimme asioita yhdessä niin oli jotenkin helpompi "taistella vastaan". Silloin onnistuin miehestä eroamaankin ja sisko oli silloin luona kun miehelle sanoin ja kaikki meni hyvin. Nyt tuntuu totaalisen yksinäiseltä ja nujerrerulta kun en ole hänelle edes sen puhelun arvoinen :(
Ymmärrän hyvin. On vaikea välittää itsestään, kun ei kukaan muukaan ole sitä tehnyt.
Mieti vielä, haluatko hakea tukea ihmisistä (perheestäsi) joista jo etukäteen tiedät, että he suhtautuvat sinuun torjuvasti. Se voi lannistaa ja traumatisoida lisää. Joku ulkopuolinen apu voisi olla hyvä siinä rinnalla. Juttele vaikka terkkarille! Juttele kaikille!
Mene nyt turvakotiin, kirjoituksesi perusteella tarvitset muutakin apua kuin pelkän kämpän