Puolison sukulaisen hautajaiset
Miehen isosetä kuoli ja ensi viikonloppuna on hautajaiset. En ole ikinä nähnyt kyseistä ihmistä eikä mielestäni kovin läheinen sukulainen edes. En ajatellut mennä hautajaisiin, koska tuntuisi jotenkin oudolta mennä sellaisen ihmisen hautajaisiin, jota ei ole ikinä edes nähnyt.
Edeltävän kerran vastaava "puolison sukulaisen hautajaiset" -keissi oli joitakin vuosia sitten ex-mieheni kanssa, kun ex-miehen mummo kuoli. Tein silloinkin itsestään selvän päätöksen etten mene hautajaisiin, koska en ollut ikinä edes nähnyt kyseistä ihmistä ja minulla oli harvinaiselle vapaalle kesäviikonlopulle muutakin tekemistä (olin tuona kesänä lähes kaikki viikonloput töissä). No ex-mieheni sitten vuosia myöhemmin eron aikoihin nosti esille sen, kuinka hän oli joutunut silmät päästänsä häpeämään sitä, etten ollut ollut hänen mummonsa hautajaisissa, kuinka hän oli joutunut valehtelemaan sukulaisilleen syytä minun poissaololleni ja kuinka se kuvastaa minun välinpitämättömyyttäni puolisona.
Onko nyt niin, että puolison sukulaisen hautajaisiin on joku yleinen velvollisuus osallistua? Ja ajattelin kyllä kysyä nykyiseltä mieheltäni, että onko ok jos en osallistu, mutta miten nämä osallistumiskoodit yleisesti ottaen menee?
Kommentit (335)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan kuullut, että kukaan olisi ollut edes oman etäisen isosetänsä hautajaisissa. En itsekään ole ollut, koska kyseessä ovat minulle täysin vieraat ihmiset.
No ei meidän suvussa ole lainkaan vieras ihminen. Olen isotäti ja paljon yhteydessä siskoni lapsiin ja lapsenlapsiin.
No eipä tuossa puhuttukaan teidän suvusta. Minä-muoto viittaa kirjoittajaan itseensä, ei muihin. Peruskoulu kannattaa kerrata, jos suomen kieli on noin vaikeaa.
Ei ole mitään yleistä velvollisuutta. Ne menee jotka haluaa, se on niin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
En ole mennyt mihinkään miehen sukulaisen juhliin koskaan. Hänen sukulaisiaanhan ne ovat, eivät minun.
Entä ovatko he yhteisten lastenne sukulaisia? Kun miehesi äiti kuolee, hän on lastesi isoäiti.
Mielestäni hautajaisiin on ihan turhaa mennä jos itsellä ei ole ollut mitään suhdetta vainajaan eikä puolisokaan erityisesti tarvitse mukaan tueksi. Jokaisen oma.valinta tietysti. En todellakaan osallistuisi hautajaisiin sen vuoksi ettei puolison sukulaiset ihmettele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan kuullut, että kukaan olisi ollut edes oman etäisen isosetänsä hautajaisissa. En itsekään ole ollut, koska kyseessä ovat minulle täysin vieraat ihmiset.
No ei meidän suvussa ole lainkaan vieras ihminen. Olen isotäti ja paljon yhteydessä siskoni lapsiin ja lapsenlapsiin.
No eipä tuossa puhuttukaan teidän suvusta. Minä-muoto viittaa kirjoittajaan itseensä, ei muihin. Peruskoulu kannattaa kerrata, jos suomen kieli on noin vaikeaa.
Oletpa vähän ilkeämielinen ihminen.
Kun eksän isä kuoli, minut velvoitettiin 500 km päähän hautajaisiin (joita edeltävänä iltana eksä joi itsensä koomakänniin). Mutta kun minun isäni kuoli, eksä ei tullut hautajaisiin, koska minun isäni ei ollut yhtä tärkeä kuin hänen isänsä, eikä minun isäni kuolema ollut yhtä suuri suru kuin hänen isänsä kuolema. Mutta kyllä eksä silloinkin joi.
Hölmö kysymys. Tietenkään ei ole velvollisuutta mennä. Ei olisi, vaikka kyseessä olisi oman äitisi tai puolisosi hautajaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan kuullut, että kukaan olisi ollut edes oman etäisen isosetänsä hautajaisissa. En itsekään ole ollut, koska kyseessä ovat minulle täysin vieraat ihmiset.
No ei meidän suvussa ole lainkaan vieras ihminen. Olen isotäti ja paljon yhteydessä siskoni lapsiin ja lapsenlapsiin.
No eipä tuossa puhuttukaan teidän suvusta. Minä-muoto viittaa kirjoittajaan itseensä, ei muihin. Peruskoulu kannattaa kerrata, jos suomen kieli on noin vaikeaa.
Oletpa vähän ilkeämielinen ihminen.
En suinkaan. Turhaan pillastut siitä, että huonoa lukutaitoasi kommentoidaan.
Kuulostaapa lapselliselta tuo kun eksä nosti eron hetkellä aiheeksi sen ettei ollut mukana isoäidin hautajaisissa. Ihan kuin siellä hautajaisissa pitäisi olla vain sukulaisille esittämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menen puolison sukulaisten hautajaisiin hänen tuekseen, en niinkään suremaan ventovierasta ihmistä. Yleensä ihan hänen pyynnöstään, ja kyllä sille kiva kesäviikonloppu tekeminen jää kakkoseksi.
Silloin, kun meni yhden vähän etäisemmän perhetuttavan hautajaisiin, joihin osallistui taas enemmänkin tämän vanhempansa menettänyttä ystävää tukeakseen, en mennyt mukaan, vaikka kutsu oli molemmille osoitettu.
Mielestäni nämä menee ihan sen mukaan mitä a) vainajan lähiomaiset toivovat (joskushan kaukaisemmat sukulaiset ja etäisemmät ystävät saatetaan toivoakin vain itsekseen osallistujamäärän pienentämiseksi) ja b) miten se puoliso jota asia koskee sen kokee. Minusta hautajaiset ei ole se hetki, kun mennään omien halujen ja mielipiteiden mukaan, jos puoliso on se sureva osapuoli.
En ole koskaan tarvi
Miksi siellä hautajaisissa pitäisi olla? Eikö riitä ihan arjessa siellä kotona? Näin ainakin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mennyt mihinkään miehen sukulaisen juhliin koskaan. Hänen sukulaisiaanhan ne ovat, eivät minun.
Entä ovatko he yhteisten lastenne sukulaisia? Kun miehesi äiti kuolee, hän on lastesi isoäiti.
Tämä saattaa nyt järkyttää sinua, mutta kerron silti: Kaikilla ei ole lapsia.
P.S. Tuleeko ihmisestä sinun mielestäsi tosiaan isoäiti vasta kuolemansa jälkeen?
Miksi siellä hautajaisissa pitäisi olla? Eikö riitä ihan arjessa siellä kotona? Näin ainakin meillä.
Miksimiksimiksi. No oisko vaikka siksi, jos puoliso kokee tarvitsevansa tukea hautajaisissa? Aika kylmää olisi siinä kohtaa sanoa, että minä tuen sinua vain kotona, en muulla. Jos et vielä tiennyt, ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia. Kaikki ei kaikilla mene niin kuin teillä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa lapselliselta tuo kun eksä nosti eron hetkellä aiheeksi sen ettei ollut mukana isoäidin hautajaisissa. Ihan kuin siellä hautajaisissa pitäisi olla vain sukulaisille esittämässä.
Valinnut samanlaisen puolison uudelleen. Varsin lapsellisia olivat tämän nykyisenkin miehen kommentit, joista ap kertoi. Eikä ap itsekään järin aikuismaiselta kuulosta.
Nykyään halutaan aika usein pitää hautajaiset vain lähimpien kesken. Sitäkin voisi ajatella, jos minkäänlaista suhdettakaan ei vainajaan ollut.
Kun isäni kuoli, olisimme äitini kanssa halunneet juurikin pienet ja yksinkertaiset hautajaiset. Eihän siitä tullut mitään, kun yksi jos toinenkin ilmoitti vain, että heiltä tulee neljä, meiltä kuusi jne. Ja näistä suurin osa oli äitini puolen serkkujani ja heidän perheitään isoine lapsineen, joita ei ollut ajateltu kutsua lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni hautajaisiin on ihan turhaa mennä jos itsellä ei ole ollut mitään suhdetta vainajaan eikä puolisokaan erityisesti tarvitse mukaan tueksi. Jokaisen oma.valinta tietysti. En todellakaan osallistuisi hautajaisiin sen vuoksi ettei puolison sukulaiset ihmettele.
Isoäitini kuoli ja siskoni toi hautajaisiin viimeisimmän panonsa. Hieman vaikeaa ymmärtää päätöstä. Siinä oli sukulaisille ihmeteltävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali ihminen keskustelisi tästä asiasta puolisonsa kanssa eikä kyselisi tuntemattomilta vauvapalstalla. Puolisollesi sillä on merkitystä, oletko sinä paikalla vai et, ei meille.
Lue aloitus loppuun asti. Kyselin tässä vain "yleistä hautajaisten osallistumiskoodia".
AP
Luin loppuun asti. Juuri siksi kirjoitin tuollaisen kommentin. Ratakiskosta väännettynä: Ei ole vauvapalstalaisten asia päättää tällaisesta. Outo ajatuskin, että määrittelisin jonkun tuntemattoman ihmisen puolesta, onko hänellä velvollisuus mennä hautajaisiin vai ei. Katsos, kun nämä asiat ovat ihan omassa päätösvallassa. Kuten muutkin asiat aikuisten ihmisten elämässä. Pakko ei ole kuin kuolla.
Luit loppuun asti etkä silti tajunnut lukemaasi. Edes sen jälkeen kun sulle väännettiin ratakiskosta, mitä siinä luki.
Minun puolisoni oli isoäitini hautajaisissa, vaikka ei tasan varmaan ollut mitenkään läheinen hänen kanssaan. Puolisoni ja isoäitini olivat tavanneet tasan yhden kerran.
Hautajaiset ovat tyypillisesti sellaiset juhlat, joihin otetaan se avec mukaan. Eli jos puolisosi on menossa isosetänsä hautajaisiin, sinun on kohteliasta mennä mukaan. Sillä osoitat välittämistä nimenomaan puolisoasi kohtaan. Ei se isosetä tiedä, ketä hänen hautajaisissaan on läsnä.
Siis miten nämä hautajaisissa TUKIJAT toimivat? Hierovat selkää, pyyhkivät toisen kyyneliä ja huokailevat kuin leffoissa konsanaan? Esimerkiksi tätini hautajaisissa keskityin enemmän äitini ja muiden lähisukulaisten kanssa kommunikointiin enkä edes ajatellut mikä erityinen tehtävä miehelläni siellä olisi ollut täysin vieraiden ihmisten ympäröimänä? Hän ei ollut ikinä heitä tavannut. Hyvin sujui se pari tuntia omien sukulaisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mennyt mihinkään miehen sukulaisen juhliin koskaan. Hänen sukulaisiaanhan ne ovat, eivät minun.
Entä ovatko he yhteisten lastenne sukulaisia? Kun miehesi äiti kuolee, hän on lastesi isoäiti.
Saavathan he mennä isänsä kanssa, jos haluavat. Aikuisia ihmisiä kaikki.
Tässähän puoliso ei edes sure, joten ap:tä ei tarvita edes "tueksi".