Milloin liikunnasta voi saada todistusarvosanan 10?

Kyllä meillä oli ihan lihaskuntotestit eli leuanvedot, punnerrukset sekä juoksutestit esim. 100m ja cooper. Varmasti opet seurasivat myös pallopeleissä osaamista. Noissa pärjääminen vaan merkitsi lähinnä kuka oli agressiivisin. Itse olen sitä mieltä, että liikuntaharrastus koulun ulkopuolella voisi tuoda esim. 9 mutta ei 10 ellei pärjää noissa testeissä hyvin. Meillä veti sellaisetkin kaverit ysejä jotka ei harrastaneet mitään, mutta näyttivät urheilullisilta ja nohevilta... :)

Mutta eihän matikkanerokaan saa 9 sen takia, että ei kannusta muita laskemisessa.....vaan sen 10. Miksi liikunnallisesti lahjakkaan(osaavan, kykenevän, taitavan yms), kuuluu saada muista syistä 9 ? Epäreilua. Se 10 liikunnasta voi olla jollain lapsella ainoa 10 ja sekin viedään pois.

Vierailija kirjoitti:

Edustustasolla (aikuisten sarjat siis) ei pelaa YHDESSÄKÄÄN joukkueessa peruskoululaista.

 

Älä jauha paskaa

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei arvioida oikeastaan ollenkaan taitoja, ainoastaan asennetta. Eli hyvän urheilijan pitäisi tunneilla urheilla innokkaasti, mutta 1/5 teholla, jotta muille ei tulisi paha mieli. Hän saa kympin jos hän onnistuu olemaan koko luokan esikuva ja idoli, joka kannustaa jokaisen liikunnanvihaajan luokalla yltämään omaan parhaaseensa. Pitää siis olla parempi liideri kuin yksikään liikunnanope. Luepa liikunnan opetussuunnitelma. Ainoa taito mitä arvioidaan on uimataito.

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-paattoarviointi

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ujot opettajat osaavat ottaa ujot oppilaat huomioon. Muuten ei välttämättä.

Totta. Onneksi itselläni on ollut myös ei ujoja opettajia, joilla on ollut erinomaiset sosiaaliset taidot ja he ovat osanneet ottaa huomioon kaikki, myös ujot, oppilaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei arvioida oikeastaan ollenkaan taitoja, ainoastaan asennetta. Eli hyvän urheilijan pitäisi tunneilla urheilla innokkaasti, mutta 1/5 teholla, jotta muille ei tulisi paha mieli. Hän saa kympin jos hän onnistuu olemaan koko luokan esikuva ja idoli, joka kannustaa jokaisen liikunnanvihaajan luokalla yltämään omaan parhaaseensa. Pitää siis olla parempi liideri kuin yksikään liikunnanope. Luepa liikunnan opetussuunnitelma. Ainoa taito mitä arvioidaan on uimataito.

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-paattoarviointi

Jep. Kyllä siellä arvioidaan kaikkea hyppäämisestä tanssimiseen eikä ole vaatimuksia käyttäytymiselle kuin reilu, turvallinen ja iloinen asenne.

Oppiminen ja päättöarvioinnissa osaaminen (50%)

Tavoitteet 2-6, jotka pitävät sisällään:

liikuntataitoja (havaintomotoriikka [T2], tasapaino- ja liikkumistaitoja [T3]) sekä välineenkäsittelytaitoja [T4] monipuolisesti eri ympäristöissä eri vuodenaikoina sekä uima- ja vesipelastustaidot [T6]

fyysisten ominaisuuksien (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) arviointia, ylläpitoa ja kehittämistä [T5].

Työskentely ja päättöarvioinnissa osaaminen (50%)

Tavoitteet 1 sekä 7-10, jotka tarkoittavat:

aktiivinen työskentely tunnilla, mm. kokeilemalla erilaisia liikuntamuotoja parhaansa yrittäen [T1]

turvallinen ja asiallinen toiminta tunnilla [T7]

rakentava vuorovaikutus ja yhteistyö [T8]

vastuullinen toiminta tunnilla [T9, T10].

Silloin kun vanhemmat kuuluvat paikalliseen Lions Clubiin ja ovat kokoomuslaisia ja fanittavat jääkiekkoa. 

Liikuntasuorituksen lisäksi vaikuttavat muut asiat kuten muistat ottaa vaihtovaatteet ja kengät mukaan, käy suihkussa ohjeistuksen mukaan. 

Suomessa sekoitetaan aina keskenään liikunta ja urheilu. Jopa Olympiakomitea, jonka pitäisi jo nimensä perusteella olla huippu-urheilujärjestö, onkin joku ihmeen koko kansan liikuntajärjestö.

Urheilu = määrätietoista harjoittelua virallista kilpailua varten. Vaikka treenaisi kuinka kovaa, mutta ei kilpaile, niin silloin ei  minun mielestäni urheile, vaan harrastaa liikuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin heitä, joilla yläasteen tai lukion päättötodistus on tyyliin 9,4 tai 9,6. Onko todella niin, et lukuaineiden lisäksi heillä on ysi tai kymppi myös liikunnassa, musiikissa, kuviksessa ja käsitöissä? En usko et ovat niin taitavia kaikissa aineissa. Onko niin et lukuaineiden kympit kiskoo myös taito/taideaineiden numerot tappiin? Eikö heille raaskita antaa huonompia numeroita?

JUurikin näin. Kerran aikuiskouluaikoina opettaja selitti, että miksi nämä 9 ja 10 oppilaat saavat myös hyvän numeron aineista joissa ovat huonoja. Jotenkin se keskiarvo vaikutti siihen. Kyllähän se tyrmistyttää. 

 

Meillä ainakin jokainen opettaja antaa numeron erikseen, tietämättä mitä toinen on antanut. On näitä, jotka ovat joissakin aineissa hyviä, on heitä, joka ovat kaikissa aineissa hyviä ja sitten on niitä, jotka eivät ole missään hyviä.

En todellakaan tiedä, kun on ole koskaan tuntenut ketään, jolla olisi ollut 10. En omana kouluaikana, en lasten kouluaikana enkä opettajana ollessani. Kai jollakin on joskus ollut, mutta sitä en osaa sanoa, millaisilla ansioilla. Ei ainakaan millään edellä mainituista, eli hyvällä kilpailumenestyksellä ja harrastuksella.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän matikkanerokaan saa 9 sen takia, että ei kannusta muita laskemisessa.....vaan sen 10. Miksi liikunnallisesti lahjakkaan(osaavan, kykenevän, taitavan yms), kuuluu saada muista syistä 9 ? Epäreilua. Se 10 liikunnasta voi olla jollain lapsella ainoa 10 ja sekin viedään pois.

 

Epäreilua on sekin, että liikunnanopettaja kohtelee oppilaita eri tavalla. Esimerkiksi joukkueessa laittoi kaksi parasta lajin harrastajaa pelaamaan kahdestaan muita vastaan. Kannusta sitten siinä niitä  heikompia! Ainakin toisen liikuntanumero pakollisessa oli 8. Toisella tuskin oli parempi, koska hänkin oli lopettanut opettajan omassa menestyslajissa "huipulla" eli kunnan mestarina.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän matikkanerokaan saa 9 sen takia, että ei kannusta muita laskemisessa.....vaan sen 10. Miksi liikunnallisesti lahjakkaan(osaavan, kykenevän, taitavan yms), kuuluu saada muista syistä 9 ? Epäreilua. Se 10 liikunnasta voi olla jollain lapsella ainoa 10 ja sekin viedään pois.

 

Koululiikuntaan kuuluu oleellisena osana käsite nimeltä urheilullinen käytös - se mainitaan myös monien urheilulajien säännöissä. Urheilija voidaan kisoissa esim. hylätä tai poistaa suorituspaikalta epäurheilijamaisen käytöksen takia.

Niinpä esim. muita mollaava, syrjivä, muita huomioimaton tai liikuntatunnin sääntöjen vastaisesti toimiva oppilas - olipa kuinka hyvä lajissaan tahansa - ei toimi kympin vaatimusten mukaisesti.

Miten tämä voi olla näin vaikea ymmärtää? Miten joku voi protestoida sitä, että liikuntatunneista halutaan tehdä mahdollisimman kivoja kaikille? Tai ainakin sellaisiksi ettei jotkut päsmärit terrorisoi muita. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli erillinen paperi jossa käytösnumero oli.

Tähän liikunta numeroon. Meillä vanhin lapsista hyvin liikunnallinen mutta 7 ja 8 luokalla numero 9, vaikka osallistui oman lajinsa SM kisoihin ja maajoukkuevalmennukseen. Syy oli se että tunnilla ei ollut pyyhettä mukana. Ysillä tsemppasi ja kävi aina suihkussa ja esimerkillään sai muutkin suihkuun. Lisäksi ole open mielestä hyvä joukkue pelaaja ja kannusti kavereita. Ysillä sit sai 10 eli kymppiin vaaditaan muutakin kun hyviä liikunta suorituksia. Poika osallistui koulujen välisiin sähly, koris ja futis kisoihin samoin uintiin ,hiihtoon ja yleisurheilun tuoden noista mitalit kouluun.

Numero 9 on KIITETTÄVÄ. Kympillä pitäisi hipoa jo täydellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kymppi liikunnasta oli yleensä sellaisella oppilaalla, jolla oli kaikki muutkin numerot kiitettäviä. Vaikkei olisi ollut erityisen lahjakas liikunnallisesti.

Toisaalta sitten innokas oppilas, jolla oli lahjoja liikunnan/urheilun saralta ja oli aktiivinenkin tunneilla, sai sen ysin.

Näin ainakin minun peruskouluaikoina  muutama kymmenen vuotta sitten. Toivottavasti asiat on muuttuneet nykyään.

 

Opettaja saa antaa vain tietyn määrän 10 tai 9 jne. Ne antaa kympit niille kympin keskiarvon opiskelijoille, että heidän keskiarvo ei kärsisi. Huonossa todistuksessahan se menisi hukkaan....  En ole tätä koskaan ymmärtänyt, mutta näin se menee.

Näinhän se ei mene. Mitään Gaussin käyriä ei tarvitse noudattaa. Jos kaikki ansaitsisivat numeron 6, se annettakoon kaikille ja jos 9, niin sitten kaikille tulee 9.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän matikkanerokaan saa 9 sen takia, että ei kannusta muita laskemisessa.....vaan sen 10. Miksi liikunnallisesti lahjakkaan(osaavan, kykenevän, taitavan yms), kuuluu saada muista syistä 9 ? Epäreilua. Se 10 liikunnasta voi olla jollain lapsella ainoa 10 ja sekin viedään pois.

Blabla. Ryhdy liikunnanopettajaksi ja korjaa koko maailman virheet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän matikkanerokaan saa 9 sen takia, että ei kannusta muita laskemisessa.....vaan sen 10. Miksi liikunnallisesti lahjakkaan(osaavan, kykenevän, taitavan yms), kuuluu saada muista syistä 9 ? Epäreilua. Se 10 liikunnasta voi olla jollain lapsella ainoa 10 ja sekin viedään pois.

 

Koululiikuntaan kuuluu oleellisena osana käsite nimeltä urheilullinen käytös - se mainitaan myös monien urheilulajien säännöissä. Urheilija voidaan kisoissa esim. hylätä tai poistaa suorituspaikalta epäurheilijamaisen käytöksen takia.

Niinpä esim. muita mollaava, syrjivä, muita huomioimaton tai liikuntatunnin sääntöjen vastaisesti toimiva oppilas - olipa kuinka hyvä lajissaan tahansa - ei toimi kympin vaatimusten mukaisesti.

Miten tämä voi olla näin vaikea ymmärtää? Miten joku voi protestoida sitä, että liikuntatunneista halutaan tehdä mahdollisimman kivoj

Jotkut opettajat eivät selkeästi ymmärrä että urheilijamainen käytös on eri asia kuin käyttäytyminen. Huomaa ihan tässä ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kymppi liikunnasta oli yleensä sellaisella oppilaalla, jolla oli kaikki muutkin numerot kiitettäviä. Vaikkei olisi ollut erityisen lahjakas liikunnallisesti.

Toisaalta sitten innokas oppilas, jolla oli lahjoja liikunnan/urheilun saralta ja oli aktiivinenkin tunneilla, sai sen ysin.

Näin ainakin minun peruskouluaikoina  muutama kymmenen vuotta sitten. Toivottavasti asiat on muuttuneet nykyään.

 

Opettaja saa antaa vain tietyn määrän 10 tai 9 jne. Ne antaa kympit niille kympin keskiarvon opiskelijoille, että heidän keskiarvo ei kärsisi. Huonossa todistuksessahan se menisi hukkaan....  En ole tätä koskaan ymmärtänyt, mutta näin se menee.

Näinhän se ei mene. Mitään Gaussin käyriä ei tarvitse noudattaa. Jos kaikki ansaitsisivat numeron 6, se annettakoon kai

Näin se on nykyään onneksi. Ennen piti tai olisi pitänyt noudattaa normaalijakaumaa, mutta sehän oli mahdotonta esimerkiksi pienissä maalaiskouluissa. 

Esteenä kympille voi olla vaikka se, että tämä äärimmäinen poikkeuslahjakkuus voi olla huono häviäjä. Ja opettajat näkevät ja kuulevat paljon enemmän kuin oppilaat arvaavatkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tätä ihmettelen suuresti, koska minulla itselläni (nainen) oli aina koulussa liikunnasta numero 10, vaikka en harrastanut liikuntaa vapaa-ajalla. Minä vain tykkäsin koululiikunnasta ja osallistuin myös aina koulujen välisiin kisoihin (tosin en aina päässyt kolmen kärkeen).

Niinpä. Arvosana tulee koululiikunnasta ja siinä osallistumisesta.

Paino todellakin on nykyään sanalla koulu.

Koululiikunta ei palvele kilpaurheilua.

Ennen oli niin, että

ne linkittyivät enemmän. Nykyään ovat kaksi ihan omaa juttuaan. Uusi opsi vuodelta 2016 sen kertoo.