Milloin liikunnasta voi saada todistusarvosanan 10?
Ja jos lapsi on äärimmäisen lahjakas, eli pelaa useampaa joukkuelajia edustustasolla ja osallistuu kaikkiin koulujen välisiin kisoihin saaden mitallisijoja ja valinnut valinnaiseksikin liikunnan, niin mikä syy ettei lapsi saisi arvosanaa 10?
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikkapa se tavallinen syy, ettei ole kannustava ja positiivinen muita kohtaan. Moni "hyvä urheilija" kompastuu nimittäin siihen.
Tämä on outoa. Ei muissakaan aineissa arvosanaan vaikuta tuollaiset asiat.
Muut aineet eivät olekaan kuin liikunta.
Miksi liikunta on tässä suhteessa erityistapaus?
Liikunnassa ei tarvitse välttämättä olla lahjoja, mutta jos kuitenkin yrittää tehdä parhaansa ja on aktiivinen tunneilla on kiitettävän arvoinen. Matematiikassa ei yritys riitä jos on tyhmä kuin saapas.
Niin, miksi nämä kriteerit ovat liikunnassa erilaiset kuin muissa ainei
Koska liikunta on aivan omanlaisensa aine.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei oppilas ole kannustava on näitä subjektiivisia arviointikriteerejä joilla mitattavasta aineesta (liikuntasuoritukset) saadaan tehtyä mielivaltainen arvostelultaan.
Höpsistä. Millään mitattavalla asialla liikunnassa ei ole niin suurta tärkeysarvoa kuin sillä, miten oppilas toimii ryhmässä ja miten ottaa muut huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikkapa se tavallinen syy, ettei ole kannustava ja positiivinen muita kohtaan. Moni "hyvä urheilija" kompastuu nimittäin siihen.
Kyllä, minulla on ollut se 10 liikunnassa . Poika äärettömän hyvä ja aktiivinen samalla luokalla purskahti itkuun kun näki minun 10 ( hänellä 9). Tilaamaan opettajalta miksi Annikki sai 10? Pelasi aina yksin, esim sählyä. Vei palloa ja haukkui muita. Eli ei urheiluhenkeä ja joukkuelajeissa yksilösuorittaja.
Liikunnassa on yksilölajeja myös. Olympialaisissa ihan.
Koululiikunta on aina yhteispeliä, myös silloin kun kokeillaan yksilölajeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei oppilas ole kannustava on näitä subjektiivisia arviointikriteerejä joilla mitattavasta aineesta (liikuntasuoritukset) saadaan tehtyä mielivaltainen arvostelultaan.
Höpsistä. Millään mitattavalla asialla liikunnassa ei ole niin suurta tärkeysarvoa kuin sillä, miten oppilas toimii ryhmässä ja miten ottaa muut huomioon.
Niin, mutta miksi näin on päätetty?
Liikunnassa arvioidaan kolmea asiaa: fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
yläkoulussa puolet arvioinnista muodostuu liikunnallisista taidoista ja puolet työskentelystä (esim. ryhmätyötaidot, parhaansa yrittäminen.
Usein liikunnallisesti lahjakkaan on hankala jaksaa peleissä niitä kehnompia, tsempata ja syötellä silloinkin, kun maalia ei tule.
Osalla myös kilpailullisuus on niin kovaa, että tunnilla paiskotaan kamoja tmv, ja se ei tietenkään ole kympin työskentelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei oppilas ole kannustava on näitä subjektiivisia arviointikriteerejä joilla mitattavasta aineesta (liikuntasuoritukset) saadaan tehtyä mielivaltainen arvostelultaan.
Höpsistä. Millään mitattavalla asialla liikunnassa ei ole niin suurta tärkeysarvoa kuin sillä, miten oppilas toimii ryhmässä ja miten ottaa muut huomioon.
Niin, mutta miksi näin on päätetty?
En usko että noin on oikeasti päätetty sillä käyttäytymisnumero on erikseen.
Minun koululiikunta-ajoistani on jo 30 vuotta aikaa, mutta silloinkin opettaja väitti, että osallistuminen ja ponnistelu ovat tärkeimmät asiat. Itse en ikinä lintsannut, yritin ihan täysillä kaikkea, olin hyvä joukkuepelaaja ja tuloksetkaan eivät olleet ihan surkeimmasta päästä. Sain aina kasin, ihan sama miten paljon hikoilin ja osallistuin. Kun sitten aloin treenaamaan koulun ulkopuolella harrastuksena yksilölajia, pärjäsin hyvin, ja nimi näkyi välillä paikallislehden jossain pikkupalstalla, niin liikuntanumero nousi kymppiin heti. Sen jälkeen ei tarvinnut edes enää osallistua tunneille, sain aina kympin, kunhan kehitin jonkun selityksen sille, miksen ole tunnilla. Esim. että treenaan kisoihin omalla ajalla tai muuta vastaavaa. Se oli järjettömän epäreilua minusta, ja vieläkin ketuttaa.
Olen vieläkin katkera siitä, että en saanut koskaan kymppiä liikunnasta. Sain parhaat tulokset lähes joka liikuntalajissa koko koulussa jopa 1-2 vanhempien oppilaiden joukossa. Edustin koulua parhaimmillaan jopa viidessä lajissa koulujen välisissä kisoissa ja menestyin hyvin. En saanut kymppiä liikunnasta, koska vanhemmillani ei ollut varaa maksaa liikuntaseurojen maksuja ja lisenssejä. Harrastuneisuusnäyttö jäi siis puuttumaan, vaikka harrastin liikuntaa päivittäin useita tunteja. Keskiarvoni oli 9,8.
Meillä oli näitä opettajan nuoleskelijoita ja nenän vartta katsovia jotka sai " vaan " ysin. Se kympin oppilas osasi käyttäytyä eikä nostanut itseään muita ylemmäs.
"Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimin-
taa ja oppimista."
Voisiko olla, että esimerkiksi tuossa olisi parannettavaa? Pitäisi ilmeisesti kannustaa ja auttaa muita sekä luoda hyvää ryhmähenkeä. Suosittelen kysymään opettajalta, että missä pitäisi parantaa.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi ja päättöarvioinnin kriteerit
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oppimisen-ja-osaam…
Meillä sai vain ne, jotka urheili tavoitteellisesti vapaa-ajalla JA olivat hyviä tyyppejä eli ottivat kaikki mukaan yms.
Jos oli kilpaurheilija, mutta mulkero sai 9. Minkä sai myös vähemmän lahjakkaat hyvät tyypit. Joku 7 tarkoitti sitä ettet osaa etkä ole myöskään hyvä tyyppi.
Kymppi liikunnasta oli yleensä sellaisella oppilaalla, jolla oli kaikki muutkin numerot kiitettäviä. Vaikkei olisi ollut erityisen lahjakas liikunnallisesti.
Toisaalta sitten innokas oppilas, jolla oli lahjoja liikunnan/urheilun saralta ja oli aktiivinenkin tunneilla, sai sen ysin.
Näin ainakin minun peruskouluaikoina muutama kymmenen vuotta sitten. Toivottavasti asiat on muuttuneet nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Olen vieläkin katkera siitä, että en saanut koskaan kymppiä liikunnasta. Sain parhaat tulokset lähes joka liikuntalajissa koko koulussa jopa 1-2 vanhempien oppilaiden joukossa. Edustin koulua parhaimmillaan jopa viidessä lajissa koulujen välisissä kisoissa ja menestyin hyvin. En saanut kymppiä liikunnasta, koska vanhemmillani ei ollut varaa maksaa liikuntaseurojen maksuja ja lisenssejä. Harrastuneisuusnäyttö jäi siis puuttumaan, vaikka harrastin liikuntaa päivittäin useita tunteja. Keskiarvoni oli 9,8.
Tuo harrastuneisuus on kyllä ihan syvältä. Toki se voi nostaa numeroa, muttei saisi koskaan laskea sitä. Ihan siitä syystä ettei kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia harrastaa jotain.
Vierailija kirjoitti:
"Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimin-
taa ja oppimista."Voisiko olla, että esimerkiksi tuossa olisi parannettavaa? Pitäisi ilmeisesti kannustaa ja auttaa muita sekä luoda hyvää ryhmähenkeä. Suosittelen kysymään opettajalta, että missä pitäisi parantaa.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi ja päättöarvioinnin kriteerit
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oppimisen-ja-osaam…
Mä näkisin kyllä liikunnan kohdalla tuon niin että se voi vain alentaa numeroa jos on ihan täysi mulkero mutta että ihan normaalilla käytöksellä täyttyy eikä voida numeroa korottaa liikunnassa ekstrahyvällä käytöksellä vaan liikunnan suorituksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimin-
taa ja oppimista."Voisiko olla, että esimerkiksi tuossa olisi parannettavaa? Pitäisi ilmeisesti kannustaa ja auttaa muita sekä luoda hyvää ryhmähenkeä. Suosittelen kysymään opettajalta, että missä pitäisi parantaa.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi ja päättöarvioinnin kriteerit
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oppimisen-ja-osaam…
Mä näkisin kyllä liikunnan kohdalla tuon niin että se voi vain alentaa numeroa jos on ihan täysi mulkero mutta että ihan normaalilla käytöksellä täyttyy eikä voida numeroa korottaa liikunnassa ekstrahyvällä käytöksellä vaan liikunnan suorituksilla.
Liikunnassa arvioidaan fyysisen toimintakyvyn lisäksi psyykkistä- ja sosiaalista toimintakykyä.
Vierailija kirjoitti:
Se numero tulee liikuntatuntien mukaan. Ihan sama millä tasolla edustaa mitäkin vaikka olympialaisissa vapaa-ajalla
Just tämä. Vapaa-ajan harrastukset ei numeroon vaikuta.
Lapset ei ehkä saa hyvää numeroa jos liikkaopella on jotain äiskää tai iskää vastaan. Nuo ovat niitä aineita missä on helppo vetää numeroa huonommaksi tai paremmaksi suuntaan tai toiseen jis usko rai äiskö ei miellytä.
No kaikki tulee yleensä ilmi joskus, että mistä ja miksi se kenkä puristaa. Fiksut tajuaa ja tyhmimmät ei ikinä.
Käyttäytymisen osalta pitää olla opettajan nähden ja kuullen mukava tiimipelaaja, kannustaa muita ja näyttää siltä, että liikuntatunnilla on hauskaa.
Liikunnallisten taitojen osalta riittää, jos on yleisen ok joka lajissa. Ei tarvitse olla huippu missään, mutta pitää myös osata sen verran, ettei koskaan ole huonoimpien joukossa missään lajissa. Ja pitää osallistua jokaiseen lajiin vähintään kerran eli jos ei esim. suostu menemään uimaan, ei voi saada 10.
Eihän lapsi ole kiusattu? Se voi laskea numeroita...
Niin, miksi nämä kriteerit ovat liikunnassa erilaiset kuin muissa aineissa?