Milloin liikunnasta voi saada todistusarvosanan 10?
Ja jos lapsi on äärimmäisen lahjakas, eli pelaa useampaa joukkuelajia edustustasolla ja osallistuu kaikkiin koulujen välisiin kisoihin saaden mitallisijoja ja valinnut valinnaiseksikin liikunnan, niin mikä syy ettei lapsi saisi arvosanaa 10?
Kommentit (167)
Tuolta voi katsella vaatimuksia
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-paattoarviointi
Aika monesti se kymppi taitaa kosahtaa liiallisen voitontahtoisuuteen ja heikompien arvosteluun. Oma poikani totesi, ettei hänellä ole ikinä mitään mahdollisuuksia kymppiin, koska ei hän osaa saada muita innostumaan liikunnasta, koska joukossa on niitä, jotka tekevät kaikkensa vältelläkseen liikuntaa. Näin hän oli tulkinnut opettajan kanssa käydyt arviointikeskustelut, missä niitä omia tavoitteita asetetaan. Tosin eipä meistä kumpainenkaan muutenkaan odotellut mitään erityisen hyvää liikuntanumeroa. Eli sosiaalisilla taidoilla ja yhteistyöllä on merkitystä numeroa saadessa.
Miten sitten uinti? Taitaa olla yhä ainoa laji, joka mainitaan opetussuunnitelmassa. Koulu järjesti rästiuintikertoja uintituntien aikana "sairastaneille".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnasta voi saada kympin vain ja ainoastaan silloin kun pelaat edustusjoukkueessa tai kuulut paikalliseen yleisurheiluseuraan. Ihan sama vaikka painat sata lasissa, olet pesäpallossa parempi kuin se edustusjoukkueen kaveri, futiksessa olet vuoden maalintekijä, koriksen pistetilaston käressä, cooperissa juokset 3400, kuntotestissä vedät luokan parhaimman tuloksen, niin jos aikaisemmin mainitut koulun ulkopuoliset seuratoiminnat puuttuu, niin se on 9. 10 toki riittää se, että osallistut lajeihin, kunhan vaan muistat käydä siellä 6 divarin jalkapallopelissä harkoissa edes kerran viikkoon.
Näin se vaan menee.
Höpö höpö.
Ei se ole mikään höpö höpö vaan tilastollinen fakta. Kysy vaikka keltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnasta voi saada kympin vain ja ainoastaan silloin kun pelaat edustusjoukkueessa tai kuulut paikalliseen yleisurheiluseuraan. Ihan sama vaikka painat sata lasissa, olet pesäpallossa parempi kuin se edustusjoukkueen kaveri, futiksessa olet vuoden maalintekijä, koriksen pistetilaston käressä, cooperissa juokset 3400, kuntotestissä vedät luokan parhaimman tuloksen, niin jos aikaisemmin mainitut koulun ulkopuoliset seuratoiminnat puuttuu, niin se on 9. 10 toki riittää se, että osallistut lajeihin, kunhan vaan muistat käydä siellä 6 divarin jalkapallopelissä harkoissa edes kerran viikkoon.
Näin se vaan menee.
Höpö höpö.
Ei se ole mikään höpö höpö vaan tilastollinen fakta. Kysy vaikka keltä.
Enää ei olla kasarilla tai ysärillä. Silloin ope sai itse päättää arviontikriteerit ja osaamisvaatimukset.
Mä en ole mikään liikunnallinen ihminen ollut oikein koskaan, mutta koululiikunnassa mä loistin. Tai siitä aineesta mä sain kympin, eri opettajilta.
Mä olen positiivinen luonne ja jaksan kannustaa ja tsempata muita. Lisäksi mä en norkoile ja valita. Jos on uintia, niin sitten sitä oli ja uimaan mentiin. en jäänyt koululle "etsimään opettajaa" ja juttelemaan menkoista. En ollut koskaan ykkösenä missään, mutta tein kuitenkin satasella osuuteni. Eikä mua joukkuejaossakaan ekojen joukossa valittu. Asenne tässä ratkaisee.
Sitten oli nämä kaksi luokkamme SM tasolla kilpailevaa siskosta. Kummatkin ilkeitä liikuntatunnilla muilla. Juoksivat toista tai kolmatta kierrosta ohi ja lällätti muille. Valittivat, haukkuivat ja mollasivat muita jatkuvasti. Sitten saivat kasia tai jopa seiskaa todistukseen. Heidän äitinsäkin oli usein tunneilla mukana, kun ihmettelivät tyttöjen huonoa menestystä koululiikunnassa. Äiti myös mollas meitä hitaampia ja sitten opettaja kerran ärähti, että nämä tytöt kun ei valita koko aikaa! Avautu se enemmänkin... Eikä äitiä enää näkynyt tunneilla. Tytöt kyllä jatkoivat ilkeilyään.
Mietin heitä, joilla yläasteen tai lukion päättötodistus on tyyliin 9,4 tai 9,6. Onko todella niin, et lukuaineiden lisäksi heillä on ysi tai kymppi myös liikunnassa, musiikissa, kuviksessa ja käsitöissä? En usko et ovat niin taitavia kaikissa aineissa. Onko niin et lukuaineiden kympit kiskoo myös taito/taideaineiden numerot tappiin? Eikö heille raaskita antaa huonompia numeroita?
Vierailija kirjoitti:
Mietin heitä, joilla yläasteen tai lukion päättötodistus on tyyliin 9,4 tai 9,6. Onko todella niin, et lukuaineiden lisäksi heillä on ysi tai kymppi myös liikunnassa, musiikissa, kuviksessa ja käsitöissä? En usko et ovat niin taitavia kaikissa aineissa. Onko niin et lukuaineiden kympit kiskoo myös taito/taideaineiden numerot tappiin? Eikö heille raaskita antaa huonompia numeroita?
Yleensä akateemisesti hyvät ovat hyviä muissakin asioissa. He osaavat harjoitella tavoitteellisesti ja ottaa opetusta vastaan. Muutama vuosi sitten ikäluokkansa parhaita arvosanoja saanut tyttö teki käsitöissä hevosvetoisen reen. Osa käsityöryhmän pojista sai samaan aikaan tehtyä jotain käyttökelvottomia kikkareita (esim. metallia hitsatty yhteen epämääräiseksi klöntiksi).
Tiedän yhden nuoren olympiaurheilijan jolla lukion päättötodistuksessa komeili ysi liikunnasta.
Samassa koulussa oli muusikko joka sai ysin musiikista vaikka oli jo soittokokeella päässyt Sibelius-Akatemiaan eli aika edistynyt.
Meillä oli yläasteella ja lukiossa lahjakas golffari. Lihaskunto huono, cooper huono, ja oikeastaan kaikissa huono. Paitsi golfissa.
Ja liikuntanumero 10. Vieläkin ketuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mietin heitä, joilla yläasteen tai lukion päättötodistus on tyyliin 9,4 tai 9,6. Onko todella niin, et lukuaineiden lisäksi heillä on ysi tai kymppi myös liikunnassa, musiikissa, kuviksessa ja käsitöissä? En usko et ovat niin taitavia kaikissa aineissa. Onko niin et lukuaineiden kympit kiskoo myös taito/taideaineiden numerot tappiin? Eikö heille raaskita antaa huonompia numeroita?
Jotkut on vaan niitä opettajien lemmikkejä joille annetaan vain hyviä numeroita.
Jos et opea miellytä, se näkyy numerossa.
Ne on ne taitavat perseennuolijat ne.
Vierailija kirjoitti:
Mietin heitä, joilla yläasteen tai lukion päättötodistus on tyyliin 9,4 tai 9,6. Onko todella niin, et lukuaineiden lisäksi heillä on ysi tai kymppi myös liikunnassa, musiikissa, kuviksessa ja käsitöissä? En usko et ovat niin taitavia kaikissa aineissa. Onko niin et lukuaineiden kympit kiskoo myös taito/taideaineiden numerot tappiin? Eikö heille raaskita antaa huonompia numeroita?
En muista mitä oman todistukseni keskiarvo tarkalleen oli yläasteen päättyessä, mutta reilusti päälle ysin. Minä olen erittäin hyvä käsitöissä, opettaja kävi jopa esittelemässä tekemääni ja suunnittelemaani työtä muualla, omasta mielestäni se ei vielä kovin kummoinen ollut, mutta tuolloin en ollut vielä valmis kokeilemaan vielä monimutkaisempaa työtä, etenkään itse suunnitellen. Oli se kuitenkin monimutkainen verrattuna muiden aikaansaannoksiin. Kuvaamataidossakin taisi aina olla ysi. Liikunta oli se minun heikoin aineeni, mutta siitä sai kasin, kun parhaansa yritti, vaikkei ollutkaan taitava. Ainoastaan suunnistuksessa olin hyvä. Musiikin numeron pelasti se, että opettaja sattui arvostamaan teoriaa ja siinähän minä olin hyvä. Muistan yhden tehtävän, missä piti tehdä sävellajimuutoksia. Ainoastaan minä sekä yksi kauan pianonsoittoa harrastanut selvisimme tuosta tehtävästä, sehän oli tavallaan pelkkää matematiikkaa, mikä oli parhain aineeni. Enää en kyllä osaisi.
Kyllä opettajat antavat numerot ihan oman aineensa mukaan muita tuijottelematta. Nykyään lukiossa he antavat ihan kurssikohtaisen numeron ja päättötodistuksen numero koostuu sitten kurssiarvosanojen muodostamasta numerosta.
Meidän aikaan sai kympin, jos kuului johonkin urheiluseuraan.
Eli jos kuuluit uimaseuraan ja olit ok uimari, sait kympin, vaikka olisit ollut muissa lajeissa kädetön.
Itsellä ei ollut mahdollisuutta saada kymppiä ja ysikin oli vain satunnaisesti, vaikka olin parhaimmistoa yhdeksässä lajissa kymmenestä, mutten kuulunut mihinkään urheiluseuraan.
Vierailija kirjoitti:
Mietin heitä, joilla yläasteen tai lukion päättötodistus on tyyliin 9,4 tai 9,6. Onko todella niin, et lukuaineiden lisäksi heillä on ysi tai kymppi myös liikunnassa, musiikissa, kuviksessa ja käsitöissä? En usko et ovat niin taitavia kaikissa aineissa. Onko niin et lukuaineiden kympit kiskoo myös taito/taideaineiden numerot tappiin? Eikö heille raaskita antaa huonompia numeroita?
Lukuaineet oli ainakin mulle niin helppoja että oli hyvin aikaa keskittyä taitoaineiden harrastamiseen.
Toivottavasti asia on muuttunut, mutta minun kouluaikoina kympin sai sillä että oli hyvä opettajan lempilajissa, jos opettaja oli hiihdosta innostunut niin SM-kulta suunnistuksessa oli yhtä tyhjän kanssa vain hiihtotaidolla oli merkitystä. Ja nuoleskelulla sai myös kympin.
Meillä riitti se, että oli vaan opettajan suosiossa, kun vaan tarpeeksi nuoleskeli opettajan pyllyä ja osallistui normaalisti tunneilla, ei tarvinnut osallistua mihinkään koulujen välisiin kilpailuihin tai harrastaa vapaa-ajallaan. Ruskeakielisyydellä siis sai 10, eikä aina haitannut vaikkei ollut liikuntavaatteita mukana, pääsi sitten opettajan viereen ohjaamaan muita. Kyllä, olen katkera. Itse sentään yritin, mutta jos liinkuntavarusteet unohtui, niin jouduin kyllä kiertämään koulua tuntien ajaksi. Kerran yhden tunnin alkuvaiheilla viittasin (että voinko käydä vessassa), johon tämä opettaja hermostuen huusi että ulos. Menin vessaan, ja pian opettaja tuli hakkaamaan ovea että nyt se ovi auki ja takasi tunnille.
On kaikessa hyvä, atleettinen tai sitten jossain joukkueessa tmv.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on vaan niitä opettajien lemmikkejä joille annetaan vain hyviä numeroita.
Jos et opea miellytä, se näkyy numerossa.
Ne on ne taitavat perseennuolijat ne.
On hyvä oppia jo ajoissa, millä keinoin maailmassa pärjätään. Pitää osata valita ne, joita nuolee ja ne, joita potkii.
Meidän luokan 10:n oppilas pelasi opettajan lempilajissa SM tasolla. Edes kaksinkertainen junioreiden Euroopan mestari ei saanut kymppiä kun ei ollut open lempilajin edustaja ja osannut sitä SM tasoisesti.
Liikunnasta saatava numero voisi mielestäni poistua kokonaan ja tilalle tulla kirjain s eli suoritettu.
Liikunnasta pitäisi poistaa numeroarvostelu ja keskittyä liikunnan positiivisuuteen ja laajasti kokeilla ilman paineita eri lajeja.
Itsekään en suostunut juoksemaan mitään cooperia yläasteella, jolloin ope tietysti raivosi koko loppuajan - sama maikka lukiossa. Meni kuuden vuoden liikuntatunnit siinä.
Koululiikunta on joukkuepeliä. Pitää olla kannustava ja antaa muillekkin tilaa loistaa. Todennäköisesti lapsesi katsoo muita nenänvartta pitkin ja tekee itsestään tähden jokaisessa lajissa.