Lue keskustelun säännöt.
Onko mitään järkeä seurustella alkoholistin kanssa?
28.01.2007 |
Joo, tiedän on tyhmää täällä tilittää, mutta jos vaikka löytyis kohtalotovereita? Mulla siis miesystävä joka on aika viinaan menevää tyyppiä. Itsekin juon, mutta harvoin, koska mulla on lapsia. Tänään lapset lähti isänsä luokse ja meillä piti miehen kanssa olla kahdenkeskeistä aikaa. No kävi sitten niin että ukko istuukin tällä hetkellä kapakassa " parilla kaljalla" . En tosiaan tiedä meneekö sillä koko päivä vai tunti... Harmittaa koska niin vähän saadaan kahdestaan olla. Selvinpäin mies on mitä ihanin ja olen tosi rakastunut häneen. En vaan tiedä kannattaako tällästä suhdetta jatkaa. Ihan jo lastenkin takia. Meillä hän ei tietenkään ole humalassa, mutta aika vaikeeta on " todellista" suhdetta kehittää. Yhdessä ollaan oltu vajaa vuosi minkä aikana miehen juominen on vähentynyt todella paljon. Tälläiset " takapakit" pistää aina miettimään onko tässä suhteessa MITÄÄN JÄRKEÄ??!
Kommentit (65)
onko mies siis sellainene ttä hän on yhtenä päivänä kiltti, lämmin ja lojaali ja toisena päivänä kaikkia iakatulu pettää täydellisesti juomisen takia? Ikävä sanoa, mutta se kiltteyskin on osa sitä sairautta - se ei tavallaan ole se aito ydin jonka juominen peitää: se kiltteys tekee mahdolliseksi ne huonot päivät ja epäluotettavuuden. Tuollaisessa alkoholistissa (tyypillistä tuurijuopoille ja viikonloppujuopoille) on molemmat puolet - ei ole niin että ne huonot asiat olisivat juomisen aiheuttamia ja sitten kun juominen poistuu, siitä päältä lähtee se kaikki ikävä ja jäljelle jää akikki ihana.
Suvussani on näitä parantumattomia tuurijuoppoja.
Oma äitini valitettavasti on enemmänkin jokapäivänjuoppo, joten vittumaisella päällä suurimman osan ajasta - lähinnä nousuhumalan lyhyt hetki on hyväntuulisuuden aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mies minulle ventovieras ole. Ollaan tunnettu entuudestaan kymmenisen vuotta. Tiesin siis tasan mihin ryhdyin.
Jos ei olisi, olisimme lasten kanssa lähteneet jo aikaa sitten.
Selvinpäin maailman ihanin mies, miksipä muuten olisin " tahtonut" . Nämä vastoinkäymiset vaan alkavat kuluttaa minua, koska vaikka olisi hyvä kausi menossa, niin siitä ei enää uskalla täysin siemauksin nauttia, koska tietää, että on vain ajan kysymys, milloin taas repsahtaa...
Lapsille äärettömän tärkeä ja minulle rakas, mutta alkoholia menee kaiken edelle. Kuten mainitsi aikataulut pettää, varsinkin nuo kun esim. on saanut lapset hoitoon ja olisi aikaa kahdestaan tehdä jotain, niin toinen onkin poissa pelistä :(.
Vierailija:
Ei mies minulle ventovieras ole. Ollaan tunnettu entuudestaan kymmenisen vuotta. Tiesin siis tasan mihin ryhdyin.
Mutta jos olet lukenut aikaisempia viestejä, niin tilanne ei toistaiseksi vaikuta lapsiin koska mies ei meillä asu/käy jos on ottanut alkoholia. Pitäishän mun toimia järkevästi, mutta en ole sen tyyppinen ihminen, että voisin tosta vaan hylätä minulle niin rakkaan ihmisen. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mutta jos olet lukenut aikaisempia viestejä, niin tilanne ei toistaiseksi vaikuta lapsiin koska mies ei meillä asu/käy jos on ottanut alkoholia. Pitäishän mun toimia järkevästi, mutta en ole sen tyyppinen ihminen, että voisin tosta vaan hylätä minulle niin rakkaan ihmisen. ap
Alkoholisti on vain ihmisen kuori. Se ihana ja rakas ihminen on vain harhakuva, humalassa alkoholisti on se, mikä oikeasti on.
..mutta alkoholistista on vaikea sanoa, millainen hän on ' oikeasti' , koska riippuvuus muokkaa persoonallisuutta ja kaikkea käyttäytymistä niin syvältä
ehkä jos on monta vuotta juomatta, sitten sen näkee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ollut se, se jolle vastauksen osoitit, vaan ihan sivullinen t. 45
koska jos ei ole minkäänlaista kokemusta alkoholismista (ja vaikka olisikin), tuudittuu herkästi harhakuviin, ja vuosikymmenten kuluttua löytää itsensä helvetistä rapajuopon kanssa.
t. 45
Vierailija:
..mutta alkoholistista on vaikea sanoa, millainen hän on ' oikeasti' , koska riippuvuus muokkaa persoonallisuutta ja kaikkea käyttäytymistä niin syvältäehkä jos on monta vuotta juomatta, sitten sen näkee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhallinen pohdiskelija ja keskustelija ei mikään rähisijä tai v-valtainen. Uskon todella tuntevani hänet. Mun isä on ollu aina tuurijuoppo, siitä huolimatta mun lapsuus ollut onnellinen ja isän kanssa hyvät välit, vaikka hän ei humalassa aina niin " kiltti" olekaan. On hyvä lukea täältä erilaisia mielipiteitä, saan pohdittavaa. ap
että miten olet sitä parisuhdettasi ajatellut jatkaa? Miten voisitte muuttaa saman katon alle jos et halua lastesi näkevän häntä humalassa? Eikö se yhteenmuutto kuitenkin ole aika luonnollinen jatkumo parisuhteessa?
Äläkä ajattele, että ei se lapsuus nyt niin kauhea ole tuurijuopon kanssa joka on humalassa hyväntuulinen. Aikuisen juopottelu on AINA lapselle haitallista. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies olisi lastesi isä, niin kehottaisin teitä yrittämään edelleen. Kun kerran olet jo eronnut ja lapsilla on muutenkin jo eroperhe, niin ei kannata enää uudestaan hankkia toista erokriisiä lasten nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun isäni on alkoholisti ja maailman ihanin ja kultaisin mies. Juoneenakaan ei koskaan rähissyt, vaan ennemmin oli itseensäsulkeutunut ja hiljainen. Ja kännien jälkeen kuitenkin katuva. Sellainen harmiton raukka ja reppana.
Mutta kuitenkin olen vihainen äidilleni siitä, että ei suojellut minua näkemästä ja kokemasta hänen viinankäyttöään. Lopulta äiti otti eron, mutta meidän lasten kannalta liian myöhään.
Alkoholisti lapsen lähipiirissä järkyttää aina hänen perusturvallisuuttaan, vaikka alkon käyttöön ei liittyisikään väkivaltaa tai riitoja.
Tiedät kyllä itsekin, miten sinun täytyy toimia.
En niin itsekäs ole, että lapsia altistaisin. Nyt on kyse siis pelkästä seurustelusta. Joo, huomaan mun alotus kaatuu omiin epäkohtiinsa. Eli haluan olla miehen kanssa jota rakastan, mutten voi kuvitella yhteistä tulevaisuutta, niin ihanaa kuin se olisikin. Lapset on tärkeintä, mutta miehen avulla olen jaksanu vaikeita aikoja. Mistä sais voimia irrottaa itsensä tuhoon tuomitusta suhteesta? Aina mä ajattelen, että vähän aikaa vielä... =( ap
Laita miehelle takaraja mihin mennessä on mentävä hoitoon. Keskustelkaa asiasta, haluaako mies kanssasi yhteistä elämää? Ymmärtääkö mitä hänen pitää tehdä sen asian hyväksi?
Jos mies ei ole valmis tekemään ongelmalleen mitään, on asia mielestäni aika selvä. Alkoholistin kanssa pelkkä seurustelukin on mielestäni aika loputon suo. Ymmärrän kyllä että rakastat häntä mutta aina se ei vain riitä, valitettavasti.
Meillä myös mies juo ihan liikaa. Olen ollut aivan neuvoton kun oikein pelottaa jo kun tulee perjantai ja millon se vinkuminen kaljalle alkaa. En minä sitä kokonaan kieltäisi mutta olis kiva et joskus herra ihan oma aloitteisesti jäisi kotiin. Meillä suhde muutenkin vähän kiikun kaakun joten pienet yhteiset hetket tuskin olisi pahitteeksi. Ja vaikka joku lapsista olisi kipeä niin ei sekään estä. Tämä sanoo vaan et soita mut paikalle jos joudut vaikka lähtee sairaalaan, tulen muita hoitamaan sitten. Ihan kun se siinä metelissä kuulisi et puhelin soi ja mitä minä teen humalaisella ukolla lapsen vahtina? Vaikee on myös erota joten olis kai aikanaan pitänyt miettiä enemmän. Sillon se vaan tuntu niin menevältä.....
Taas se mies-kulta eilen lähti ryyppäämään =( Soitti äsken että sunnuntaille voi mennä =( Mä masentelen ja kuuntelen kristianin eilistä tulkintaa ja itketää ja surettaa... Niin lukossa siihen mieheen, että helvetti kun ei ole voimia päästää irti =(
Itse aloin sinisilmäisenä seurustella itseäni 13 vuotta vanhemman miehen kanssa (no, itsekin olin jo kuitenkin 32), en pahemmin itse käyttänyt alkoholia. Niin siinä kävi, että mies joi ja joi viikonloppuisin ja itsekin aloin harrastaa sitä. (näimme viikonloppuisin, kyllä hän arkisinkin joi). Sitten yksinkertaisesti silmäni aukesivat, kun tajusin, että joka tapaamiskertaan kuuluu viina. Sanoin hänelle, etten voi jatkaa näin, eivätkä miehen lapsetkaan tykkää - isä aina humalassa, kun lapset käymässä, oli edellisen avioliittonsakin pilannut viinan juonnilla. No, mies lupautui käymään työterveyshuollossa asian tiimoilta, sanoi itsekin kyllästyneensä. Lopetimme molemmat alkoholin käytön kokonaan 2,5 vuotta sitten ja mahtavaa on!Emme olisi varmaankaan jatkaneet kovin kauaa, mikäli juominen olisi jatkunut.
Miehelläsi voi olla pitkä tie raittiuteen. Vain, jos hän on itse motivoitunut lopettamaan juomisen ja omasta halustaan, hän voi onnistua. Itse elän vuosia raittina olleen alkoholistin kanssa. Sekään ei ole ihan helppoa. Eli ei voi sanoa, että mies on terve kun hän ei enää juo.