Lue keskustelun säännöt.
Onko mitään järkeä seurustella alkoholistin kanssa?
28.01.2007 |
Joo, tiedän on tyhmää täällä tilittää, mutta jos vaikka löytyis kohtalotovereita? Mulla siis miesystävä joka on aika viinaan menevää tyyppiä. Itsekin juon, mutta harvoin, koska mulla on lapsia. Tänään lapset lähti isänsä luokse ja meillä piti miehen kanssa olla kahdenkeskeistä aikaa. No kävi sitten niin että ukko istuukin tällä hetkellä kapakassa " parilla kaljalla" . En tosiaan tiedä meneekö sillä koko päivä vai tunti... Harmittaa koska niin vähän saadaan kahdestaan olla. Selvinpäin mies on mitä ihanin ja olen tosi rakastunut häneen. En vaan tiedä kannattaako tällästä suhdetta jatkaa. Ihan jo lastenkin takia. Meillä hän ei tietenkään ole humalassa, mutta aika vaikeeta on " todellista" suhdetta kehittää. Yhdessä ollaan oltu vajaa vuosi minkä aikana miehen juominen on vähentynyt todella paljon. Tälläiset " takapakit" pistää aina miettimään onko tässä suhteessa MITÄÄN JÄRKEÄ??!
Kommentit (65)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä seuraa kärsimysten taival ja sinä olet kakkosena aina. Lapset kärsivät.
t. alkoholistin tytär ja alkoholistin kanssa seurustellut
Vaikka juoppo mitä vain sanoisi ja vakuuttelisi, ei hänen elämässään mikään mene viinan edelle. Et sinä, eivät lapsesi, eivät juopon omat lapset. Juoppous on mielisairaus, joka salakavalasti valtaa läheisetkin. Pakene vielä kun voit.
t. ties kuinka mones alkoholistin tytär tässä ketjussa
takana on hirveitä kokemuksia. Kun sulla on lapsia ja lapsen isä ei edes ole ko. mies, ni juokse ja äkkiä. Tosiaalta, jos ette asu yhdessä, ni voithan tavata häntä kun on selvä. Mutta pidemmän päälle ei kannata. Se on yks perkeleen helvetti se elämä alkoholistin kanssa.
Ei siinä järkeä ole, mutta on niin pirun vaikeaa luovuttaakaan... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei asuta yhdessä, vaikka mies sitä toivoisikin (on meillä aina välillä yötä). En ole antanut miehen juoda meillä. Kotonaan juo arkisin ja viikonloppuisin. Juominen on vähentynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana, mutta silti se mua ärsyttää. Ei juodessaan kuitenkaan muutu juurikaan - on vain vielä puheliaampi ja hellempi kuin normaalisti. Rakastan miestä valtavasti, mutta alkoholia en halua lapseni elämään. Todella vaikeeta tietää mitä tehdä :(
parempi paeta, ennen kuin on 5 lasta ja 5 velkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde nyt kun se on vielä kohtalaisen helppoa.
entistä paremmin miehen juomisen ja alkoholismin.
Miettikääpä sitä. Kun annat anteeksi ja rakastat, saatat miehen entistä lähemmäksi kohti hautaa.
Minun mieheni on entinen narkkari, ja kun aloimme seurustella tein selväksi, että minun kanssani jos tahtoo olla, niin kaikenlainen kaman kanssa vehtaaminen jää. Miehellä oli myös oma tahto parantua, ja siitä alkoi kivinen tie kohti onnea, jossa olemme eläneet jo monia hyviä vuosia.
Pääasia oli se, että mä en missään vaiheessa koskaan hyväksynyt miehen retkahduksia, en siivonnut jälkiä ja valhedellut miehen puolesta. Kun mies tuli pää sekaisin kotiin, niin välillä tempaisin kuonoonkin. Ei siis tosiaan päässyt mies vähällä, ei ymmärretty eikä paijattu kun on niin sairas. Totta kai jälkikäteen keskusteltiin jne.
Mutta kuten sanottu, miehellä oli kaikkein vahvimpana apuna se oma tahto. Ao-:n tapauksessa kuulostaa etää näin ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ongelma, kun en ymmärrä että on ihan normaalia juoda alkoholia joka päivä... Mies on hyväpalkkainen, hoitaa työt hyvin, omistaa asunnon (josta ei edes enää velkaa) ja kaikki muutenkin hyvin. Alkoholi vain vaivaa (minun mielestäni). Toisaalta hänen vanhempansa ovat täysin samanlaisia - juovat joka päivä alkoholia, mutta eivät humallu eivätkä riehu juotuaan (eivätkä muutenkaan).
nro 63
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jätä pois ei se muutu kuin pahemmaksi
Meillä on todella lämmin ja hyvä suhde. Rakkautta riittää puolin ja toisin. Mies on myös ihana mun lapsille, vie meitä retkille luontoon yms. Mutta se viina... Mä taidan ratkasta tän ongelman niin että annan kaks vaihotehtoa; jatkaa juomatta mun kanssa tai jatkaa entiseen malliin ilman mua. Saa nähdä miten käy... Vielä syksyllä olin varma että valitsis viinan, nyt en osaa sanoa kun niin läheisiä meistä on tullu. (Lapsiin on onneksi vielä pidetty mahdollisimman neutraalit välit) Ja lisään vielä, että en mä hyysää häntä juomaan, niin kun joku edellä meinas. Mulla ei vaan lasten ohella riitä energiaa paasata aikuiselle joka itsekin tietää tekevänsä hallaa... ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin vielä kuulla mielipiteitä erityisesti teiltä, jotka elätte alkoholistin kanssa. Mun mies on niin tajuttoman ihana ihminen. hellä, lojaali, kiltti, hauska. Ehdottomasti ihanin koskaan tuntemani mies! Mutta se viina... En millään haluais luopua rakkaastani jos jotenkin voisin hänenkin elämää parantaa. Tiedän että syvemmälle se menee ja rankasti jos hänet jätän. Miehellä on ollut todella rankka elämä. Paljon läheisten kuolemia yms, mitkä ei tietenkään pitäis olla syy juoda mutta.... ap
jossa mennään hoitoon, kuten vaikka jo sydänsairauksissa. Sitten joko parannutaan tai ei.
Laittaisin ehdottomasti jonkun aikarajan. Mies menee hoitoon maaliskuun loppuun mennessä. Jos ei mene, laitat miehen kiertoon.
Käy siellä kuuntelemssa, niin saat faktaa.
Alkoholistin rakkaus ei ole koskaan pyyteetöntä, oma napa tulee aina ensin. Se kuuluu sairauteen. Alkkis hakee sääliä, ymmärrystä ja tukea juomiselleen, ja sinä kuulostat valitettavasti ihanteelliselta parilta alkkikselle. Rakkautta, vilpittömyyttää ja uskoa paremmasta tuntuu sinulla riittävän.
Älä ole naiivi, äläkä ota taakkaa omaa ja lastesi elämää pilaamaan. Vaikka itse potentiaalista edessä olevasta kriisistä ja murheesta selviäisitkin, niin lapsiin jäävät arvet ovat yleensä syvemmät.
nimim. kokemusta on - lähde suhteesta jo tänään
Ykkösenä tulee se alkoholi. Haluatko todella sitä?
laittavasi voimiasi vieraan miehen alkoholiongelman sietämiseen /hoitamiseen/ymmärtämiseen???? Ymmärtäisin jos kyseessä olis lastesi isä. Joka ainoa ajatus minkä suot miehen alkoholiongelmille on pois sun lapsilta. Miksi ihmeessä sun pitäisi ruveta käymään jossain aa-omaisryhmässä? nyt on suhteellisuudentaju hukassa. Sulla on sun lapset, ja he tarvitsevat sua, eikä joku vuos sitten vastaan tullut alkoholisti.
Se että ylipäätään sinussa viriä joku halu suojella/hoitaa tms alkoholistia, kertoo siitä, että sun omissa ihmissuhde-asioissa on vähän häikkää. Kannattais pohtia miksi haluat sellaisen suhteen.
Ehkä et arvosta itseäsi tarpeeksi esim? Vaan ajattelet että huonompiki kelpaa? mut ei kannata kelvata, koska sulla on niinkin tärkeä tehtävä kuin lastesi äitiys.
Aina piti pienestäkin asiasta palkita itsensä parilla kaljalla. Alkoholisti on aina alkoholisti. Ainoa vaihtoehto on täysi absolutismi, ehkä sitten. Ainahan se repsahtamiis vaarakin piilee.