Lue keskustelun säännöt.
Vanhempien kuolema näytti, minkälaisia susia sisarukset ovat
31.05.2024 |
Olen tässä muutaman vuoden sisään menettänyt ensin aika yllättäen äitini sydänkohtaukseen ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin isäni keuhkokuumeeseen. Isän kuolema ei ollut erityinen yllätys, koska hän sairasteli pitkään monia vakavia sairauksia ja ehti olla vuosia hoivakodissa.
Mutta se mikä oli minulle yllätys ja tuntuu joskus vieläkin vaikealta uskoa on se, miten hävyttömästi minua parikymmentä vuotta vanhemmat sisareni ja veljeni käyttäytyivät minua kohtaan näiden kuolemien ja sairastumisten jälkeen. Nyt ei puhuta mistään tympeästä perintöriidasta vaan ihan törkeästä käytöksestä.
Ollaan siis ihan täyssisaruksia, mutta minä tosiaan paljon näitä nuorempi, teen pienipalkkaista työtä, en omista autoa ja asun (onneksi) satojen kilometrien päässä näistä tyypeistä.
Niin: Mitäs luulette peräkammarinpojan ja kaikki kesälomansa vuosikymmeniä vanhemmilla viettäneen opettajanaisen tekevän, kun vanhemmat eivät enää heistä huolehdi? Aivan: He jotenkin ajattelivat, että minä ryhdyn heidän huoltajakseen niin taloudellisesti, käytännön tehtävissä kuin kuuntelemalla täysin hulluja puheita jatkuvalla syötöllä monta kertaa päivässä.
Loppuhuipennus oli sitten se, että isän talo piti saada myytyä. Tein asian eteen töitä vuosikausia, jouduin lopulta laittamaan jo omaakin rahaa ja hyppäämään junalla ja bussilla paikan päällä eri asioissa. Ei mitään apua näiltä kahdelta, kun eivät vain halunneet tehdä sitä eikä tätä siellä paikan päällä olevina. Ensi alkuun he jopa asuivat siinä talossa keskenään kuukausia joka kesä ja olisivat halunneet, että minä olisin isän rahoilla palkannut ulkopuolisen ruohonleikkaajankin heille. Kumpikin käveli ihan omilla jaloillaan ja oli kaksikin ruohonleikkuria.
Lopulta minulla ei ollut kerta kaikkiaan muuta vaihtoehtoa kuin laittaa asia yleiselle edunvalvojalle: Ei riittänyt enää oma jaksaminen eikä rahat. Ja mitäs sitten tapahtuikaan: Kun minut oli näin väsytetty loppuun asti, niin sisareni osti tämän talon isän vielä eläessä edunvalvojalta. Aiemmin minun sitä hänelle ehdottaessani hän oli aina kieltäytynyt. Minä sain tietää tästä vasta isän kuoltua, kun digi- ja väestötietovirasto ilmoitti minulle isän edunvalvonnan päätöstilin.
Tästä lopullisesta paljastuksesta on nyt kohta puoli vuotta ja minun on vieläkin vaikea edes uskoa asiaa. En todellakaan ole mitään isoa perintöä menettänyt enkä halua sitä taloa. Mutta katson sisareni toimineen tässä asiassa ihan tarkoituksella tahallisesti selkäni takana ja sitä ennen yrittäneen ajaa minut ihan loppuun.
Emme ole enää tekemisissä emmekä tule koskaan olemaankaan. Nämä kaksi tekivät elämästäni helvettiä vuosikaudet muutenkin pahassa tilanteessa. Edes päihteillä ei ollut kummankaan kohdalla mitään osuutta asiaan.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi palkata isänsä varoilla nurmikonleikkaajan, jos isällä on edunvalvoja? Todella mystinen tämä ap:n tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja totaalisia laittomuuksia.
Koko tarina on niin epämääräinen, ettei siitä saa mitään selvää. Kuka teki väärin ja missä asiassa?
Luetunymmärrtäminen näillä kommentoijilla olematonta.
Ap kertoi, että oli yrittänyt laittaa taloa myyntiin ja hoitaa kaikki ilman sisarusten apua, mutta lopulta voimiensa loputtua oli joutunut hankkimaan isälleen edunvalvojan.
Niin, mutta mikä oli se vääryys, mitä sisarukset tässä kuviossa teki?
Toisten ihmisten (isä ja pikkusisko) taloudellinen hyväksikäyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta eikös perinnöksi jäänyt riihikuivaa rahaa, jos sisar kerran osti talon ja ostorahat menivät isän pankkitilille? Kuka hoiti perunkirjoituksen ja mikä oli lopputulos? Onko isältä jääneet rahat kadonneet? Miten ihmeessä talon myynti selvisi ap:lle vasta DDV:n ilmoituksesta isän kuoleman jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi palkata isänsä varoilla nurmikonleikkaajan, jos isällä on edunvalvoja? Todella mystinen tämä ap:n tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja totaalisia laittomuuksia.
Koko tarina on niin epämääräinen, ettei siitä saa mitään selvää. Kuka teki väärin ja missä asiassa?
Luetunymmärrtäminen näillä kommentoijilla olematonta.
Ap kertoi, että oli yrittänyt laittaa taloa myyntiin ja hoitaa kaikki ilman sisarusten apua, mutta lopulta voimiensa loputtua oli joutunut hankkimaan isälleen edunvalvojan.
Niin, mutta mikä oli se vääryys, mitä sisarukset tässä kuviossa teki?
Toisten ihmisten (isä ja pikkusisko) taloude
Siis ap hyväksikäytti isää ja siskoa? Vai mitä yrität sanoa? Edunvalvoja teki sen, mitä ap oli vuosia yrittänyt eli myi talon sisarukselle. Silti ap on mielestään kärsinyt vääryyttä.
Ap, olisit voinut maksaa matka- ja muut kulusi myös sieltä isän tililtä kun ravasit isän paikkakunnalla yrittäessäsi myydä taloa ja hoitaessasi muita asioita. Ihan kuten sisaruksetkin maksattivat kesämökkeilykulunsa isän tililtä.
He kohtelivat sinua ahneen törkeästi, eivätkä osanneet olla kaukaa viisaita: nyt heillä koittaa yksinäinen, avuton vanhuus ilman sinua. Onneksi pääsit heistä eroon.
Ehkäpä sisarukset toivoi, että otetaan ulkopuolinen edunvalvoja alun alkaenkin. Edunvalvoja sai talon myytyä. Ap ei, vaikka yritti pitkään ja välittäjiä vaihdettiin.
Meidän pitäisi kuulla sisarusten näkemys asiasta, että voisi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuules nyt, semmosta se on kaikilla, kun sisarukset yhdessä joutuu jotakin hoitamaan. Jokaisella on se oma katsantokantansa, ja puolensa. Aivan samalla tavalla he voisi kirjoittaa valitus purnauksen sinusta ja sinun toiminnastasi. He on paikan päällä, joten heidänkö niskaan kaikki hommat yhteisomistus talossa, ja isän asioissa kaatuisi, kun yksi kolmesta ei vaan halua tulla hoitaman omaa osuuttaan? Ehei se niin vaan mene. Jokaisella on velvolisuus, ei siinä auta sanoa että mun ura, mun elämä, mun kiireet...hoitakaa te kun ootte lähempänä. Tätähän moni yrittää. Oisit kysyny edunalvojalta noita talokauppa asioita, miksi et ollu asiasta perillä, ja miksi oot niin suuttunut kun et sitä halunnu ees?
"jouduit laittamaan taloon omaa rahaa"? No sinähän omistit osan siitä. Kenenkäs se olisi pitänyt? Se maksaa jolla on. Tai luopuu kokonaan.
kuulostat todella oudolta. Mitä ihmeen pahaa siinä on että opettaja sisko viettää kesiään vanhempiens
Et ilmeisestikään todellakaan ymmärrä lukemaasi vaan oletat kaikenlaisia "yhteisomistustaloista" yms., mikä ei pidä paikkaansa. Vanhempien seurana ei liioin voi viettää aikaa omakotitalossa, jos toinen heistä on kuollut ja toinen hoivakodissa. Sen sijaan se on törkeää, että pitkittää ostoaikeitaan tahallisesti vuosia niin, että hoivakodissa asuva isä joutuu maksamaan viulut ja sisko hoitamaan käytännön asiat, vaikkei edes käytä koko taloa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä sisarukset toivoi, että otetaan ulkopuolinen edunvalvoja alun alkaenkin. Edunvalvoja sai talon myytyä. Ap ei, vaikka yritti pitkään ja välittäjiä vaihdettiin.
Meidän pitäisi kuulla sisarusten näkemys asiasta, että voisi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Ei edunvalvojakaan saanut taloa myydyksi muille kuin sille yhdelle henkilölle, joka oli ostoaikeistaan puhunut vuosia kaikille muille kuin minulle. Eli sisarelleni. Minä jopa juoruja kuultuani itse esitin useampaan kertaan sisarelleni, että hän olisi vain maksanut isän kattoremonttilainan pois ja saanut sillä sen talon itselleen, kun sitä oli turhaan myyty pitkään. Hän kieltäytyi ja tilanne jatkui tällaisena: huhuja talon ostohaluista, kieltäytyminen minun suuntaani. Hän osti talon vasta sitten, kun hän oli ensin saanut kupattua irti kaiken mahdollisen tilanteesta, ja salasi asian minulta niin, että sain sen vasta isän kuoleman jälkeen selville DVV:ltä tulleesta edunvalvojan päätöstilistä, jossa kerrottiin talon myyntipäivä ja se, että samana päivänä isän lainatili on nollautunut. Asian paljastuessa hän oli omistanut sen talon jo yli vuoden ja ollut minuun yhteydessä muissa asioissa, mutta ei vahingossakaan talokaupastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei teillä sisaruksilla kovin lämpöiset välit ole voineet ennen tuotakaan olla. Miksi ihmeessä edes aloit hoitamaan talon asioita, jos siellä et edes oleskellut etkä sitä itsellesi halunnut? Oletkohan samanlainen kuin anoppi? Valittaa kun sisarukset eivät auta hautajaisjärjestelyissä jne, vaikka totuus on se, että kukaan ei edes ehdi miettimään mitä voisi tehdä, kun anoppi on jo kaiken hoitanut?
Vierailija kirjoitti:
Ei teillä sisaruksilla kovin lämpöiset välit ole voineet ennen tuotakaan olla. Miksi ihmeessä edes aloit hoitamaan talon asioita, jos siellä et edes oleskellut etkä sitä itsellesi halunnut? Oletkohan samanlainen kuin anoppi? Valittaa kun sisarukset eivät auta hautajaisjärjestelyissä jne, vaikka totuus on se, että kukaan ei edes ehdi miettimään mitä voisi tehdä, kun anoppi on jo kaiken hoitanut?
Siksi, että olin isäni virallinen edunvalvontavaltuutettu. En vain todellakaan isän sairastuessa tehtävään asetettuna tajunnut, että joutuisin pankin velvoittamana myymään taloa, jota käytti ilmaiseksi kaksi tyyppiä, jotka eivät halunneet edes myyntisiivoukseen osallistua eivätkä nurmikkoa leikata.
Meillä ei tosiaan ole ollut mitenkään lämpimät välit ennenkään. Syynä on ollut pitkälti se, että sisareni ja veljeni kuormittivat hyvin kohtuuttomalla tavalla vanhempiamme heidän elämänsä loppuun asti. Paitsi isä nyt sai olla viimeiset vuodet rauhassa hoivakodissa. Veli käytti vanhempiamme taloudellisesti hyväkseen pyytäen koko ajan rahaa ja sisar taas vuodatti useita kertoja päivässä äidille asioitaan hyvin raskaalla tavalla: puhelimitse silloin, kun oli työpaikallaan eikä kesälomalla. He yrittivät siirtää minut kohteekseen, kun vanhemmista ei enää siihen ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, olisit voinut maksaa matka- ja muut kulusi myös sieltä isän tililtä kun ravasit isän paikkakunnalla yrittäessäsi myydä taloa ja hoitaessasi muita asioita. Ihan kuten sisaruksetkin maksattivat kesämökkeilykulunsa isän tililtä.
He kohtelivat sinua ahneen törkeästi, eivätkä osanneet olla kaukaa viisaita: nyt heillä koittaa yksinäinen, avuton vanhuus ilman sinua. Onneksi pääsit heistä eroon.
Kiitos. En olisi kuitenkaan voinut maksaa kuluja isän tililtä, kun hänellä tosiaankaan ei ollut juuri mitään rahavaroja. Eri paikkakunnilla on ollut ainakin viime vuosiin asti erilaiset käytännöt siinä, huomioidaanko lääkekulut hoivakotimaksuissa alennuksena vai ei. Tuolla ei huomioitu ja isällä oli paljon lääkkeitä, joista yksi oli kallis. Hänen omaisuutensa oli se omakotitalo, jolla oli kysyntää vain näiden kahden ilmaisena asustelu/mökkeilypaikkana. Siksikin tämä koko tilanne olikin niin epätoivoinen ja sisarusteni käytös törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikös perinnöksi jäänyt riihikuivaa rahaa, jos sisar kerran osti talon ja ostorahat menivät isän pankkitilille? Kuka hoiti perunkirjoituksen ja mikä oli lopputulos? Onko isältä jääneet rahat kadonneet? Miten ihmeessä talon myynti selvisi ap:lle vasta DDV:n ilmoituksesta isän kuoleman jälkeen?
Ei jäänyt rahaa kuin hautauskuluihin. Isällä oli kattoremonttilaina, talo sijaitsi muuttotappiopaikkakunnalla ja minulle isän kuoleman jälkeen DVV:ltä lähetetyn edunvalvojan päätöstilin merkinnöistä näyttää siltä, että se myytiin niin, että sisareni on maksanut sen lainan pois pankille. Talon myyntipäivämäärä selvisi minulle tosiaan tästä päätöstilistä. Se oli tapahtunut runsas vuosi ennen isän kuolemaa.
Edunvalvojalla ei tietenkään ole ollut mitään velvollisuutta eikä ehkä oikeuttakaan (?) ilmoittaa minulle talon myynnistä, koska minähän en ollut sen omistaja. Isä taas ei ole ymmärtänyt asiasta enää siinä vaiheessa yhtään mitään eikä olisi varmaan ymmärtäessäänkään muistanut sitä viittä minuuttia pitempään. Sisareni taas on halunnut pitää asian salassa ja näin se on häneltä onnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edunvalvojalla on vaitiolovelvollisuus päämiehensä raha-asioista, joten hänellä ei todellakaan ollut oikeutta kertoa ap:lle talon myynnistä, kun hän ei kerran ollut sen omistaja. Sisar olisi sen sijaan voinut kertoa ostostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikös perinnöksi jäänyt riihikuivaa rahaa, jos sisar kerran osti talon ja ostorahat menivät isän pankkitilille? Kuka hoiti perunkirjoituksen ja mikä oli lopputulos? Onko isältä jääneet rahat kadonneet? Miten ihmeessä talon myynti selvisi ap:lle vasta DDV:n ilmoituksesta isän kuoleman jälkeen?
Ei jäänyt rahaa kuin hautauskuluihin. Isällä oli kattoremonttilaina, talo sijaitsi muuttotappiopaikkakunnalla ja minulle isän kuoleman jälkeen DVV:ltä lähetetyn edunvalvojan päätöstilin merkinnöistä näyttää siltä, että se myytiin niin, että sisareni on maksanut sen lainan pois pankille. Talon myyntipäivämäärä selvisi minulle tosiaan tästä päätöstilistä. Se oli tapahtunut runsas vuosi ennen isän kuolemaa.
Edunvalvojalla ei tietenkään ole ollut mitään velvollisuutta eikä ehkä oikeuttakaan (?) ilmoittaa minulle talon myynnistä, koska minähän en ollut se
Miksi aloituksessa kuitenkin viittaat menetettyyn perintöön?
Näyttää siltä, ettei kukaan muu halunnut ostaa taloa kuin sisko. Sen ansiosta isänne kuoli velattomana. Jos hän ei olisi sitä tehnyt, teillä olisi ollut velkainen kuolinpesä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat voi tosiaan olla erittäin puolueellisia joitakin sisaria kohtaan. Edunvalvoja voi myös kysyä valvottavan mielipidettä, ja ottaa huomioon.
Myös pienellä paikkakunnalla jopa edunvalvoja saattaa olla kaveri sisartesi kanssa.
Siksi talon myynti heille kävi niin kätevästi.
Ihmiset on tosiaan aika ketkuja, mitä tulee raha-asioihin. Välillä tuntuu, että mitä ketkumpi, niin sen paremmin pärjää.
No voi katkeruus. Hyvä vain että joku osti talon jo isän eläessä sillä rahalla isän hoivakoti kulut varmaan sai maksettua. Ihmeellinen aloitus, aloittajaa siis ottaa päästä että sisar osti talon joka oli myynnissä
Monet sisarus suhteet päättyvät vanhempien kuolemaan. Niin kävi myös meille. Vuosikymmeniä jatkunut kulissi päättyi. Kaikki ne yhdessä vietetyt joulut yms. vain vanhempien takia.
Kommentin 74 jättäjälle sanoisin, että minähän nimenomaan ilmoitan aloituksessa, että kyse ei ole mistään "menetetystä perinnöstä". Kyse on siitä, että sisareni ja veljeni käyttivät ilmaiseksi isän taloa vuosikausia, isä joutui maksamaan koko ajan talon kulut ja lainan korot, minä jouduin jatkuvasti pankin pakottamana yrittämään talon myyntiä, kävin siellä omin kustannuksin pitkästä matkasta raivaamassa, välillä itsekin esittelemässä ties mille intialaisille ja rukoilin näitä kahta edes nurmikkoa leikkaamaan ja sisareni mainosti sukulaisille, miten talon ostaa, mutta minulle kielsi koko asian. Kunnes sitten kun minut oli ajettu piippuun jatkuvalla rasituksella ja jouduin itkien luopumaan edunvalvontavaltuutetun tehtävistä, tämä nimenomainen sisar muutaman kuukauden kuluttua oli ostanut talon eikä maininnut siitä mitään. Ja minä sain selville asian isän jo kuoltua.
Mikään "perinnön" menetys tässä ei harmita todellakaan. Olin asennoitunut koko ajan siihen, että mitään perintöä ei tulisi ja että joutuisin isän kuoltua kieltäytymään siitä juurikin sen omakotitalon takia. Minua harmittaa vuosikausia kokemani täysin turha vaiva, huoli ja piina. Asia painoi minua vielä edunvalvontavaltuutetun tehtävästä luovuttuanikin, kun mietin, minkälaiseen konkurssiin isä kohta julistetaan, kun talon kulut edelleen juoksevat. Sekin huoli ja murhe olisi loppunut, jos joku olisi vaivautunut vihdoin kertomaan, että nyt sitten osti sen talon. Mutta ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia kokemuksia veljen kuoleman jälkeen. Siskot eivät laittaneet tikkuakaan ristiin minkään asian eteen, järjestin kaiken yksin; asunnon tyhjennyksen, hautajaiset, perunkirjoitukset, pankkiasiat ym.ym. Eivät tulleet edes hautajaisiin. Ajelin itse lähes 200 km päästä kotoa veljen paikkakunnalle asioita hoitamaan.
Isäsi ei tainut olla kovin pidetty ja tuon käytöksen silloin ymmärtää.
Ei ollut kyse isästä, vaan veljestä, joka oli ihan pidetty. Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin kyllä olisi reilua, ettei kaikki kaadu yhden henkilöiden hoidettavaksi.'
Uskomattoman paljon täällä ihmisiä, joiden sisälukutaito ei ole edes välttävä, huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei teillä sisaruksilla kovin lämpöiset välit ole voineet ennen tuotakaan olla. Miksi ihmeessä edes aloit hoitamaan talon asioita, jos siellä et edes oleskellut etkä sitä itsellesi halunnut? Oletkohan samanlainen kuin anoppi? Valittaa kun sisarukset eivät auta hautajaisjärjestelyissä jne, vaikka totuus on se, että kukaan ei edes ehdi miettimään mitä voisi tehdä, kun anoppi on jo kaiken hoitanut?
Siksi, että olin isäni virallinen edunvalvontavaltuutettu. En vain todellakaan isän sairastuessa tehtävään asetettuna tajunnut, että joutuisin pankin velvoittamana myymään taloa, jota käytti ilmaiseksi kaksi tyyppiä, jotka eivät halunneet edes myyntisiivoukseen osallistua eivätkä nurmikkoa leikata.
Meillä ei tosiaan ole ollut mitenkään lämpimät välit ennenkään. Syynä on ollut pitkälti se, että sisareni ja veljeni kuormittivat hyvin kohtuuttomalla tavalla vanhempiamme
Jos teillä ei aiemminkaan ollut hyvät välit, niin miksi otsikossa lukee, että asia tuli ilmi vasta vanhempien kuoltua?
Asia tuli ilmi, koska en arvannut heidän käyttäytyvän näin törkeästi. Se, että toinen pummaa rahaa kansaneläkkeellä olevalta äidiltään ja toinen valittaa päivät pitkät puhelimessa samalle äidille luulosairauksiaan ja työhuoliaan, on yksi asia.
Paljon vakavampi asia on, kun sen äidin kuoltua ja isän sairastuttua päätetään asustella isän kustannuksella tämän talossa edes nurmikkoa leikkaamatta ja kieltäydytään muutenkin kaikesta yhteistyöstä, vaikka pikkusisko ensin järkevästi ja lopulta itkien pyytäisi.
En osannut ikinä ajatella, että nämä olisivat näin itsekkäitä ja julmia. Mutta kun olen asiaa nyt ajatellut, niin eiväthän nämä ole ikinä tehneet mitään muuten kuin joskus äidin pakottamana. Isästä ja ilmeisestikään minustakaan he eivät ole erityisesti pitäneet.
Kiitos. Toivon, että joskus pystyn unohtamaan vielä sekä heidät että tämän asian. Vielä vain tunnen ihan valtavan syvää pettymystä ja tunnen tulleeni huijatuksi ja hyväksikäytetyksi.