Lue keskustelun säännöt.
Vanhempien kuolema näytti, minkälaisia susia sisarukset ovat
31.05.2024 |
Olen tässä muutaman vuoden sisään menettänyt ensin aika yllättäen äitini sydänkohtaukseen ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin isäni keuhkokuumeeseen. Isän kuolema ei ollut erityinen yllätys, koska hän sairasteli pitkään monia vakavia sairauksia ja ehti olla vuosia hoivakodissa.
Mutta se mikä oli minulle yllätys ja tuntuu joskus vieläkin vaikealta uskoa on se, miten hävyttömästi minua parikymmentä vuotta vanhemmat sisareni ja veljeni käyttäytyivät minua kohtaan näiden kuolemien ja sairastumisten jälkeen. Nyt ei puhuta mistään tympeästä perintöriidasta vaan ihan törkeästä käytöksestä.
Ollaan siis ihan täyssisaruksia, mutta minä tosiaan paljon näitä nuorempi, teen pienipalkkaista työtä, en omista autoa ja asun (onneksi) satojen kilometrien päässä näistä tyypeistä.
Niin: Mitäs luulette peräkammarinpojan ja kaikki kesälomansa vuosikymmeniä vanhemmilla viettäneen opettajanaisen tekevän, kun vanhemmat eivät enää heistä huolehdi? Aivan: He jotenkin ajattelivat, että minä ryhdyn heidän huoltajakseen niin taloudellisesti, käytännön tehtävissä kuin kuuntelemalla täysin hulluja puheita jatkuvalla syötöllä monta kertaa päivässä.
Loppuhuipennus oli sitten se, että isän talo piti saada myytyä. Tein asian eteen töitä vuosikausia, jouduin lopulta laittamaan jo omaakin rahaa ja hyppäämään junalla ja bussilla paikan päällä eri asioissa. Ei mitään apua näiltä kahdelta, kun eivät vain halunneet tehdä sitä eikä tätä siellä paikan päällä olevina. Ensi alkuun he jopa asuivat siinä talossa keskenään kuukausia joka kesä ja olisivat halunneet, että minä olisin isän rahoilla palkannut ulkopuolisen ruohonleikkaajankin heille. Kumpikin käveli ihan omilla jaloillaan ja oli kaksikin ruohonleikkuria.
Lopulta minulla ei ollut kerta kaikkiaan muuta vaihtoehtoa kuin laittaa asia yleiselle edunvalvojalle: Ei riittänyt enää oma jaksaminen eikä rahat. Ja mitäs sitten tapahtuikaan: Kun minut oli näin väsytetty loppuun asti, niin sisareni osti tämän talon isän vielä eläessä edunvalvojalta. Aiemmin minun sitä hänelle ehdottaessani hän oli aina kieltäytynyt. Minä sain tietää tästä vasta isän kuoltua, kun digi- ja väestötietovirasto ilmoitti minulle isän edunvalvonnan päätöstilin.
Tästä lopullisesta paljastuksesta on nyt kohta puoli vuotta ja minun on vieläkin vaikea edes uskoa asiaa. En todellakaan ole mitään isoa perintöä menettänyt enkä halua sitä taloa. Mutta katson sisareni toimineen tässä asiassa ihan tarkoituksella tahallisesti selkäni takana ja sitä ennen yrittäneen ajaa minut ihan loppuun.
Emme ole enää tekemisissä emmekä tule koskaan olemaankaan. Nämä kaksi tekivät elämästäni helvettiä vuosikaudet muutenkin pahassa tilanteessa. Edes päihteillä ei ollut kummankaan kohdalla mitään osuutta asiaan.
Kommentit (80)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi palkata isänsä varoilla nurmikonleikkaajan, jos isällä on edunvalvoja? Todella mystinen tämä ap:n tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja totaalisia laittomuuksia.
Koko tarina on niin epämääräinen, ettei siitä saa mitään selvää. Kuka teki väärin ja missä asiassa?
Kaikesta päätellen ei oikeastaan kukaan, vain kaukana asuva ap keksi, että hän on jotenkin lapsipuolen asemassa häslätessään asioita, joita ei ole oikeutettu hoitamaan. Tuo isän talon myyminen on yksi näitä asioita: kun on saatu edunvalvoja, ei lapsilla ole enää sananvaltaa siihen, mitä tehdään. Aika epätavallista myydä talo, yhteiskunta ei sitä edellytä hoitomaksujen vastineeksi.
Ei tyhjillään olevan talon myynnissä ole mitään epätavallista. Asunnosta on kuluja aina. Jos ei sinne palaa, on parempi yleensä myydä. Eikö se ap yrittänyt ensin myydä sitä asuntoa itse?
Vierailija kirjoitti:
Miten voi palkata isänsä varoilla nurmikonleikkaajan, jos isällä on edunvalvoja? Todella mystinen tämä ap:n tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja totaalisia laittomuuksia.
Mitä mystistä siinä on. Edunvalvoja hankittiin vasta kaikkien näiden törttöilyjen jälkeen. Edunvalvoja myös möi talon. Ap ei sitä saanut sisarelle myytyä silloin kun hän hoiti isän asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi palkata isänsä varoilla nurmikonleikkaajan, jos isällä on edunvalvoja? Todella mystinen tämä ap:n tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja totaalisia laittomuuksia.
Koko tarina on niin epämääräinen, ettei siitä saa mitään selvää. Kuka teki väärin ja missä asiassa?
Kaikesta päätellen ei oikeastaan kukaan, vain kaukana asuva ap keksi, että hän on jotenkin lapsipuolen asemassa häslätessään asioita, joita ei ole oikeutettu hoitamaan. Tuo isän talon myyminen on yksi näitä asioita: kun on saatu edunvalvoja, ei lapsilla ole enää sananvaltaa siihen, mitä tehdään. Aika epätavallista myydä talo, yhteiskunta ei sitä edellytä hoitomaksujen vastineeksi.
Ei tyhjillään olevan talon myynnissä ole mitään epätavallista
Aika harvoin elävää lähdetään perimään tuolla tavalla kuin ap yritti tehdä. On hyvin epätavallista myydä laitoksessa asuvan kotitaloa tilanteessa, jossa myynti ei ole välttämätöntä ja talolla selkeästi käyttöä, eikös siellä asunut se peräkamaripoika?
Kuulostaa siskoltani, samanlainen hyväksikäyttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä oli tässä se vääryys? Edunvalvoja möi asunnon ap:n sisarukselle ihan kuten ap oli aiemmin yrittänyt itse. Missä kohdassa tässä tapahtui jotain väärää hänen mielestään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi palkata isänsä varoilla nurmikonleikkaajan, jos isällä on edunvalvoja? Todella mystinen tämä ap:n tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja totaalisia laittomuuksia.
Koko tarina on niin epämääräinen, ettei siitä saa mitään selvää. Kuka teki väärin ja missä asiassa?
Kaikesta päätellen ei oikeastaan kukaan, vain kaukana asuva ap keksi, että hän on jotenkin lapsipuolen asemassa häslätessään asioita, joita ei ole oikeutettu hoitamaan. Tuo isän talon myyminen on yksi näitä asioita: kun on saatu edunvalvoja, ei lapsilla ole enää sananvaltaa siihen, mitä tehdään. Aika epätavallista myydä talo, yhteiskunta ei sitä edellytä hoitomaksujen vastineeksi.
Ei tyhjillään
Mikä siinä on epätavallista. On ihan tavallista myydä hoitokotiin muuttaneen asunto. Ei kyse ole perinnöstä. Lapsi osti sen asunnon, rahat meni sille elossa olevalle vanhemmalle, jonka omaisuutta hoitaa edunvalvoja.
Se asunto tietysti myydään mieluummin kuin seisotetaan tyhjillään. Jos joku lapsista asuu siellä ilman myyntiä ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi, herättää sekin pahaa verta kuten aloituksesta kävi ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlaisia kokemuksia veljen kuoleman jälkeen. Siskot eivät laittaneet tikkuakaan ristiin minkään asian eteen, järjestin kaiken yksin; asunnon tyhjennyksen, hautajaiset, perunkirjoitukset, pankkiasiat ym.ym. Eivät tulleet edes hautajaisiin. Ajelin itse lähes 200 km päästä kotoa veljen paikkakunnalle asioita hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia kokemuksia veljen kuoleman jälkeen. Siskot eivät laittaneet tikkuakaan ristiin minkään asian eteen, järjestin kaiken yksin; asunnon tyhjennyksen, hautajaiset, perunkirjoitukset, pankkiasiat ym.ym. Eivät tulleet edes hautajaisiin. Ajelin itse lähes 200 km päästä kotoa veljen paikkakunnalle asioita hoitamaan.
Isäsi ei tainut olla kovin pidetty ja tuon käytöksen silloin ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi palkata isänsä varoilla nurmikonleikkaajan, jos isällä on edunvalvoja? Todella mystinen tämä ap:n tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja totaalisia laittomuuksia.
Koko tarina on niin epämääräinen, ettei siitä saa mitään selvää. Kuka teki väärin ja missä asiassa?
Kaikesta päätellen ei oikeastaan kukaan, vain kaukana asuva ap keksi, että hän on jotenkin lapsipuolen asemassa häslätessään asioita, joita ei ole oikeutettu hoitamaan. Tuo isän talon myyminen on yksi näitä asioita: kun on saatu edunvalvoja, ei lapsilla ole enää sananvaltaa siihen, mitä tehdään. Aika epätavallista myydä talo, yhteiskunta ei sitä edellytä hoitomaksujen vastineeksi.
Suora lainaus ap:n teksistä: "talo piti saada myytyä." Ap yritti sitä ensin yksin vuosia ja sitten siirsi asian edunvalvojalle joka sai sen myytyä.
Selitätkö vielä, mikä tässä meni väärin?
Miten se nyt oli väärin, että sisko oli ostanut isän talon?
Edunvalvoja ei voi myydä taloa alle käyvän hinnan. Eikä tässä niin sanottukaan että olisi myyty alihintaan. Myynnistä tuli isän tilille rahaa, joka sitten jaetaan kaikille kolmelle perilliselle. Tietysti jotain puhumattomuuden kulttuuria tuossa on, kun ei voinut etukäteen puhua ostoaikeista, mutta eihän ap edes kertomansa mukaan halunnut sitä taloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos talo oli vanhempien yhteinen koti, niin kyseessä oli kuolinpesä, josta ap omisti osan. Myynti ei ole lainmukaista ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Miten tällainen on voinut onnistua? Joko tarina on virheellinen tai sitten on iso virhe käynyt. (Toki jos talo on ollut vain isän omistuksessa, tilanne on toinen).
Vierailija kirjoitti:
Jos talo oli vanhempien yhteinen koti, niin kyseessä oli kuolinpesä, josta ap omisti osan. Myynti ei ole lainmukaista ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Miten tällainen on voinut onnistua? Joko tarina on virheellinen tai sitten on iso virhe käynyt. (Toki jos talo on ollut vain isän omistuksessa, tilanne on toinen).
Jos puhutaan kuolinpesästä, silloin puhutaan pesänjakajasta. Pesänjakajalla on oikeus tehdä oikeustoimia kuten myydä kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta ilman kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut perilliset ajattelevat, että perikunnan rahat on tarkoitettu perikunnan talon käyttökuluihin. Ei ole kiellettyä maksaa ruohonleikkauskuluja perikunnan varoista, mutta onhan se väärin, jos on kolme perillistä, ja vain kaksi käyttää taloa kesämökkinä. Jos kaikki kolme käyttäisi sitä kesämökkinä yhtä paljon, niin silloin se olisi ihan reilu peli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia kokemuksia veljen kuoleman jälkeen. Siskot eivät laittaneet tikkuakaan ristiin minkään asian eteen, järjestin kaiken yksin; asunnon tyhjennyksen, hautajaiset, perunkirjoitukset, pankkiasiat ym.ym. Eivät tulleet edes hautajaisiin. Ajelin itse lähes 200 km päästä kotoa veljen paikkakunnalle asioita hoitamaan.
Isäsi ei tainut olla kovin pidetty ja tuon käytöksen silloin ymmärtää.
Ei ollut kyse isästä, vaan veljestä, joka oli ihan pidetty. Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin kyllä olisi reilua, ettei kaikki kaadu yhden henkilöiden hoidettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos talo oli vanhempien yhteinen koti, niin kyseessä oli kuolinpesä, josta ap omisti osan. Myynti ei ole lainmukaista ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Miten tällainen on voinut onnistua? Joko tarina on virheellinen tai sitten on iso virhe käynyt. (Toki jos talo on ollut vain isän omistuksessa, tilanne on toinen).
Jos talo oli isän omistama niin ei se mikään kuolinpesä ollut silloin kun isä oli hengissä. Ei kaikki pariskunnat omista kotejaan puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut perilliset ajattelevat, että perikunnan rahat on tarkoitettu perikunnan talon käyttökuluihin. Ei ole kiellettyä maksaa ruohonleikkauskuluja perikunnan varoista, mutta onhan se väärin, jos on kolme perillistä, ja vain kaksi käyttää taloa kesämökkinä. Jos kaikki kolme käyttäisi sitä kesämökkinä yhtä paljon, niin silloin se olisi ihan reilu peli.
Täällä nyt sekoitetaan asiat. Kuolinpesän asioita hoitaa pesänjakaja eikä edunvalvoja. Ap puhuu edunvalvojasta. Edunvalvoja hoitaa elävien asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi palkata isänsä varoilla nurmikonleikkaajan, jos isällä on edunvalvoja? Todella mystinen tämä ap:n tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja totaalisia laittomuuksia.
Koko tarina on niin epämääräinen, ettei siitä saa mitään selvää. Kuka teki väärin ja missä asiassa?
Kaikesta päätellen ei oikeastaan kukaan, vain kaukana asuva ap keksi, että hän on jotenkin lapsipuolen asemassa häslätessään asioita, joita ei ole oikeutettu hoitamaan. Tuo isän talon myyminen on yksi näitä asioita: kun on saatu edunvalvoja, ei lapsilla ole enää sananvaltaa siihen, mitä tehdään. Aika epätavallista myydä talo, yhteiskunta ei sitä edellytä hoitomaksujen vastineeksi.
Mun äidillä oli kerrostaloasunto, kun pääsi vanhainkotiin asumaan. Toimin hänen edunvalvojanaan, enkä katsonut järkeväksi vuokrata asuntoa kellekään vieraalle, kun siitä olisi mennyt ensin verot ja lopuista 85% olisi mennyt hoitomaksuihin. En halunnut ottaa riskiä pienien hilujen vuoksi ja siihen asuntoon muutti sitten sukulainen parin lapsen kanssa, maksoi vastikkeen ja laittoi vähän tapetteja, kun asunto oli aika karussa kunnossa. Maistraatille tämä ei kelvannut, koska päämiehen varat olisi pitänyt sijoittaa 'tuottavasti ja turvaavasti'. Olivat sitä mieltä, että asunto pitää joko vuokrata markkinahintaan tai sitten myydä (ja sijoittaa myyntirahat).
Sitä kautta sitten laitettiin asunto myyntiin ja hyväksytettiin se kauppa maistraatilla. Ei siitä mennytkään enää kuin puolisen vuotta eteenpäin, kun äiti kuoli pois ja oli helpompi perinnönjako, kun asunto oli saatu hoidettua pois päiväjärjestyksestä.
Ap:n tilanteessahan mies oli jo hoivakodissa, joten en yhtään ihmettelisi, että edunvalvoja myy asunnon. Hänhän on saattanut laittaa sen ihan omin päin myyntiin ja ap:n sisko on sitten nähnyt ilmoituksen netissä ja ajatellut, että ostanpa tuon itselleni.
Kuules nyt, semmosta se on kaikilla, kun sisarukset yhdessä joutuu jotakin hoitamaan. Jokaisella on se oma katsantokantansa, ja puolensa. Aivan samalla tavalla he voisi kirjoittaa valitus purnauksen sinusta ja sinun toiminnastasi. He on paikan päällä, joten heidänkö niskaan kaikki hommat yhteisomistus talossa, ja isän asioissa kaatuisi, kun yksi kolmesta ei vaan halua tulla hoitaman omaa osuuttaan? Ehei se niin vaan mene. Jokaisella on velvolisuus, ei siinä auta sanoa että mun ura, mun elämä, mun kiireet...hoitakaa te kun ootte lähempänä. Tätähän moni yrittää. Oisit kysyny edunalvojalta noita talokauppa asioita, miksi et ollu asiasta perillä, ja miksi oot niin suuttunut kun et sitä halunnu ees?
"jouduit laittamaan taloon omaa rahaa"? No sinähän omistit osan siitä. Kenenkäs se olisi pitänyt? Se maksaa jolla on. Tai luopuu kokonaan.
kuulostat todella oudolta. Mitä ihmeen pahaa siinä on että opettaja sisko viettää kesiään vanhempiensa luona, ollen vanhuksille seuraksi? Onpa väärin? Olet kummallinen
Kaikesta päätellen ei oikeastaan kukaan, vain kaukana asuva ap keksi, että hän on jotenkin lapsipuolen asemassa häslätessään asioita, joita ei ole oikeutettu hoitamaan. Tuo isän talon myyminen on yksi näitä asioita: kun on saatu edunvalvoja, ei lapsilla ole enää sananvaltaa siihen, mitä tehdään. Aika epätavallista myydä talo, yhteiskunta ei sitä edellytä hoitomaksujen vastineeksi.