Eikö lapsilla ole enää isovanhemåia turvana kun pohditaan miten 7 v pärjää lomalla yksin?

Vierailija kirjoitti:

Minä ja kaikki kaverini oltiin kesät yksin kotona (tai nimenomaan EI kotona). Leikittiin isolla sakilla ulkona, pelattiin jalista (myös me tytöt), käytiin uimassa ja puuhaa riitti siihen asti, että joku tuli kotiin. Ruuaksi oli jätetty leipää ja voita, maitoa. Varsinainen ruoka syötiin sitten töiden jälkeen. Monet meistä tekivät myös jo pieniä hommia muutamasta lantista, kuka mitäkin. Sadepäivät vietettiin maauimalassa ja kirjastossa, joissa meitä siedettiin yllättävän hyvin. Joku onnekas saattoi myös päästä kesäleirille.

Tämä nykyinen uusavuttomuus on kyllä karseaa katsottavaa ja kuunneltavaa! Lapsilta ei vaadita enää yhtään mitään, ei käytöstapoja eikä minkäänlaista omatoimisuutta.

Minun isoisoisän isän repunrepun reppu oli jo nuijasodassa ihan yksinään ekaluokkalaisena. Ruokaa ei ollut ja työtä tehtiin ilman palkkaa ja kouluun hiihdettiin takaperin ylämäkeen kesälomallakin. On avutonta nykyään sanon minä. Yksin ne pennut ulos eikä muuta.

Vierailija kirjoitti:

Mummo meni suvun hääjuhlassa puristamaan teiniä lapsenlastaan poskesta, oletko sinä sitten seuraava. Samaisen suvun hautajaisissa tämä teini tuli mummon luo, oletko sinä sitten seuraava.

Olipa  ilkeä nuori ihminen.

Lapsen mummo läheisriippuvainen ja kaikki pyörii hänen ja hänen tarpeidensa ympärillä. Ei mm anna nukkua päiväunia, koska mummolle tulee tylsää sillä välin. Yllyttää tekemään pahojaan ja haukkuu äitiä. Ei sellaiselle uskalla jättää hoitoon. 

Ja toinen puoli alkoholisteja.

Anoppi oli töissä kun mukula meni kouluun ja oma äiti ei kyennyt hoitamaan koskaan luotettavasti joten ei ollut vaihtoehtona isovanhemmat. Oma isoäiti kuoli jo äidin teiniaikaan ja mummo asui pienessä palveluasunnossa kun olin lapsi, ei sinne 400km päähän yksin lähdetty saati olisi sopinut kahden hlön lisäksi olemaan. Että ap, ei ne isovanhemmat ennenkään oo hoitaneet loma-aikoina ainakaan pääosin.

Isovanhemmat ja turva samassa lauseessa, juu ei ole todellisuutta meillä.

Onneksi olemme ihan itse tajunneet alusta alkaen että omat lapset hoidetaan itse eikä minkäänlainen hoitopaikka enää ole edes ajankohtaista.

Hautausmaalle on huono viedä hoitoon. Eikä dementiaosasto ole yhtään sen parempi paikka lapselle.

Miten niin enää?

Kun itse olin lapsi 70-luvulla, niin toinen mummoni kuoli kun olin 5. Toinen oli työssäkäyvä ja asui 400 km päässä. Sinne vaan hänen lomallaan viisi lastenlasta 28 neliön yksiöön kaupunkiin, joo, hyvä idea. No näin ei tarvinnut tehdä, täti oli pph ja hoiti serkut itse, meillä minun perään katsoi vanhemmat veljet ja heitä se kuollut mummo ehti hoitaa, mutta noin periaatteellisella tasolla. Vaarejani ei ole ollut elossa lainkaan minun elinaikanani. 

Kun omat lapset olivat tuossa iässä, anopilla oli 23 lastenlasta, joista 10 alakouluikäistä. Kaikki sinne kerralla vai, varsinkin kun appi oli alkoholisti? Oma äitni oli kuollut ja isä niin sairas, että tarvitsi itsekin apua. Itse ratkaisin asian palkkaamalla hoitajan. Siihen meni oma palkka eikä edes riittänyt, mutta ei ollut muita vaihtoehtoja. Työajoilla sumplimme niin että hoitoaika jäi kuuteen tuntiin ja lomilla, mutta minulla oli lomaa esikoisen ollessa 7 vain kaksi viikkoa, sillä olin aloittanut sinä vuonna uuden työn. 

Se on kiva, että jollakin on hyviä ratkaisuja, mutta jos ei tajua, että sama ratkaisu ei ole kaikille mahdollista, ihmettelen mitä niin mustavalkoisesti ajatteleva tekee työkseen? Meillä ol pari tuttavaperhettä, joissa oli samaa ikäluokkaa oleva lapsi. Heillä ei ollut tarvetta vastavuoroisuudelle, koska toisella oli kaksikin isovanhempaa ja toisella äiti opetttaja eli koko kesän kotona ja lisäksi omia läheisiä joita oli apuna. 

Lomien limittäminen on hyvä idea silloin kuin se  on mahdollista. Kuten sanottu, minulla uudessa työssä oli vain kaksi viikkoa lomaa. Palkattoman kysely uutena työntekijänä ei anna hyvää kuvaa. Kai jokainen tietää, että on työpaikkoja, joissa kaikki ovat lomalla samaan aikaan? Jos ei tiedä, niin nyt on aika sivistyä. Esimerkiksi veljeni on yksityisessä koulutusfirmassa. Heillä kaikki ovat heinäkuussa kolme viikkoa samaan aikaan ja 1-2 viikkoa saa valita milloin on. Joillakin yksinyrittäjillä on valittava pitääkö palkatonta ja pistääkö firman kiinni vai ottaako lapsen töihin mukaan. 

Mitä te "minä tein näin, kyllä muidenkin pitää voida tehdä" teette työksenne? Oletteko töissännekin yhtä joustamattomia ja ajatuksiltanne mustavalkoisia? 

Minulla ei ole lapsenlapsia, mutta ikätovereilla on. Jos nyt 59-vuotiaana jäisin töistä pois, säästöt hupenisivat äkkiä. Olisi jatkuva karenssi kun kieltäytyisi töistä lastenlasten hoitoon vedoten. Te nuoret jotka sanotte että tässä iässä pitää olla jo säästöjä, kyllä osa teistäkin kokee minunkin kohtalon joskus. Firma kiinni päivässä äitiysloman aikana ja koko henkilökunta pihalle pahimman laman aikaan. Sen jälkeen piti hankkia uusi tutkinto ja tovi meni erilaisissa pieni palkkaisissa pätkätöissä. Pätkätöiden takia saattaa lomatkin jäädä vähäiseksi tai niitä ei ole ollenkaan. Minulle sattui kahden vuoden sijaisuus juuri silloin kun lapset olivat aloittamassa koulutietä. Ensimmäisenä kesänä siis kaksi viikkoa lomaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olin lapsi 1970-luvulla. Yksin vedettiin lomat kun vanhemmat oli töissä. Ei puhettakaan että kukaan olisi tullut vahtimaan. Nykyajan rääpäleet ahdistuu kun joutuvat tunnin olemaan ilman palvelusväkeä.

Ja koska sulla oli huonosti, kaikilla muillakin saa luvan olla, maailman tappiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat vanhempani eivät olleet edes vahoja, mutta valitettavasti sairauksia oli, joten ns. hoitaminen oli hyvin harvinaista ja vain silloin kun sairaudet sen sallivat. 

Toisen puolen mummu asui samassa kaupungissa, mutta valitettavasti luonteeltaan niin huoleton, ettei häneen voinut luottaa. Lapset vierailivat yksin hänen luonaan vasta lähempänä kymmentä ikävuotta, eivätkä senkään jälkeen usein. 

Olen itse lähes 50 v ja lapseni ovat parikymppisiä. Jään eläkkeelle todennäköisesti noin 70 vuotiaana, joten ei minusta ja miehestäkään ole apua hoito hommiin jos lapsenlapsia joskus tulee, koska työelämää on vielä reilu 20 v jäljellä 

Eli uhraat elämäsi työnteolle, niinkuin moni muukin. Harmi kun "taivaaseen", ei saa niitä rahoja mukaansa. 

Eläkeikä valitettavasti on nykyään niin korkea että viiskymppiset joutuu olemaan töissä vielä pitkään. Ei se ole mikään uhraus vaan pakko että pärjää jotenkin sillä eläkkeellä.

Ei osallistu 

Vierailija kirjoitti:

Ensin kaukana asuvat isovanhemmat olivat töissä ja melkein heti eläkkeelle jäätyään alkoivat sairastella. Yksi on alkanut käydä hitaalla, ja ajaa miten sattuu, toisella on nivelvaivoja, kolmas sydänvaivainen panikoi ja hätäilee, ja neljäs ei osaa yhtään katsoa perään. Korkeintaan viikonlopuksi voisimme jättää lapset hoitoon, en usko että jaksaisivat enempää. Kovasti he aina toivovat kyllä lapsia kylään, mutta jo parin tunnin jälkeen näpyttelevät mieluummin puhelinta. 

Se puhelimen näpytus tarve ei kyllä johdu isovanhemmista. Jos antaa, niin lapsi valitsee aina puhelimen.

Meinaat että heidän pitäs sellanen sirkusshow lapsille pitää että ne ei muuta muistakaan olevan? Ei ihan realistista. Ei ne jaksa.

Kaikilla ei ole edes isovanhempia elossa, joillakin ne taas asuu tuhansien kilometrien päässä, toisilla taas sairaana, jotkin taas ovat päättäneet olla hoitamatta lapsenlapsia.

Meillä isovanhemmat niin vanhoja,etteivät kykene hoitamaan. Tädeille ja sedillä omat elämät, myöskin huomattavasti meitä vanhempia. Ei ole ns. turvaverkkoa mrillä

Kyllähän nyt tuon ikäinen osaa olla muutaman tunnin itsekseen. Kuten ennenkin osattiin. Elossa ollaan edelleen. Mutta ei, nykyään lapsia hyysätään ja helikopteroidaan tuon tuostakin ja tuloksena on hermoheikkoja teinejä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän nyt tuon ikäinen osaa olla muutaman tunnin itsekseen. Kuten ennenkin osattiin. Elossa ollaan edelleen. Mutta ei, nykyään lapsia hyysätään ja helikopteroidaan tuon tuostakin ja tuloksena on hermoheikkoja teinejä.

Ennen tapaturmaisia kuolemia oli moninkertaisesti vs nykyään vaikka liikennettä oli vähemmän. Ne jotka eivät selvinneet  eivät sitä ole kertomassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei jää sinne lapsuudennurkille asumaan.

Kautta aikain lapsi onkin mennyt sinne mummolaan pidemmäksikin aikaa, vaikka viikoksi. Miksi pitäisi asua vieressä? 

Olen 4 tytön äiti. Kertonut heille että kun harkitsette lapsia niin en ole automaattinen lastenhoitaja.. Nyt on minun aika elää itselleni.. Nyt on 6 mummotettavaa. Lapset käy kylässä vanhempiensa kanssa silloin kun minulle käy.   Ota joskus jokaista yksin yökylään, mutta vain silloin kun jaksan ja haluan.. Itse en ole työntänyt lapsiani, mummoille, suvulle, kummeille enkä ystäville.. 👍🍀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kyllähän 7-vuotiaat pärjäävät, mutta onhan se ymmärrettävää että onhan kesä pitkä aika jos joutuu olemaan päivät yksin. Riippuu ihan tilanteesta ja kavereista saako seuraa. Näin mututuntumalta heitän, että nykyään lapsille pyritään järjestämään toimintaa kesälomille enemmän, eli jos kaikki kaverit ovat fudisleirillä ja lapsi ei, niin ei välttämättä saa seuraa päivisin. Lapsilla niin kuin aikuisillakin on erilaiset tarpeet, osa viihtyy yksin paremmin kuin muut. Monilla on myös mökkejä joihin voi mennä ja kaupungissa voi olla aika hiljaista heinäkuussa. 

Osa 7-vuotiaista laittaa itsensä nukkumaan jos vanhemmalla on iltavuoro. Nykyään vaan huolehditaan lapsista hiukan enemmän ja vastimustaso sen suhteen on korkeammalla kuin silloin 80-luvulla.. 

Esim Englannissa on heitteillejättö jos alle 12v joutuu olemaan yksin jopa koulupäivän jälkeen

EI OLE! Tuo on av-mammojen keksimä valhe, jota levitätte vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen! Englannissa EI OLE kiellettyä jättää alle 12-vuotiasta lasta yksin. Sellaista lakia siellä ei ole.

Tulitko ap ajatelleeksi, että isovanhemmat voivat olla itsekin työssäkäyviä? Tai olla sairaita ja huonokuntoisia? Tai haluta nauttia omista harrastuksistaan? Tai asua pitkän välimatkan päässä? Isovanhemmilla ei edelleenkään ole minkäänlaista velvollisuutta hoitaa lastenlapsiaan. Eri asia tietysti, mikäli he itse haluavat ja jaksavat ja heidän terveydentilansa on siihen riittävä.

Itse edelleen töissä ja lapsenlapsi n. 3500 km päässä. Ei oikein onnistu ipäivähoito. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin lapsi 1970-luvulla. Yksin vedettiin lomat kun vanhemmat oli töissä. Ei puhettakaan että kukaan olisi tullut vahtimaan. Nykyajan rääpäleet ahdistuu kun joutuvat tunnin olemaan ilman palvelusväkeä.

Ja koska sulla oli huonosti, kaikilla muillakin saa luvan olla, maailman tappiin?

Sama minulla, molemmat vanhemmat töissä 70-luvulla ja koulujen lomat saatiin olla kotona "päikseen". Ei ollut asiat ollenkaan huonosti, opittiin tekemään itselle ruokaa ja huolehtimaan asioista itsenäisesti ilman että helikopterivanhempi oli pörräämässä ja palvelemassa.