En tykkää miehen koirasta - ihmiset sanovat empatiakyvyttömäksi ja kylmäksi jos ei koirista tykkää
Mä en ymmärrä tätä koirien palvontaa. Ja sitä että ei saa ääneen sanoa ettei tykkää koirista.
Joku äiti Iltalehdessä kertoi kuinka huomasi lapset saatuaan ettei ollutkaan tarkoitettu äidiksi ja hän muutti pois ja jätti lapset isälle. Sitä ei paheksuttu edes mitenkään.
Mutta sitten jos minä sanon, että haluaisin eroon koirasta niin olen kuulemma hirviö.
Koirasta lähtee niin paljon karvaa, että koko ajan saa imuroida. Koira syö lasten ruuat pöydiltä, repii roskat, haukkuu ja murisee vieraille ja karkailee, jos sekunninkin ovi on auki. Lisäksi se haisee ihan saamarin pahalle, koska on jo vanha koira. Koirasta on paljon isompi vaiva kuin lapsista yhteensä.
Mutta jos vahingossakaan sanon jossain sukujuhlissa että en jaksaisi koiraa enää yhtään, että oon aivan loppu siihen työmäärään ja mielelläni antaisin sen pois niin minua katsotaan vihaisesti.
#teamkissat
Kommentit (131)
AP, otitte metsästys koiran? Onko koiran kanssa käyty metsällä? Ne eivät ole seurakoiria mutta ne kiintyvät kyllä omistajaansa. On kokemusta Suomen ajokoirasta, suloisempaa ja kiltimpää saa hakea. Ja kyllä, se sai liikkua metsässä. Teidän tapauksessa koira vaistoaa että on ylimääräinen ja tuo kahden kodin systeemi on lisännyt koiran stressiä. Kerroit että koiran luonne voisi olla parempikin. Usein käytösongelmat lähtevät hihnan siitä päästä missä kulkee kaksijalkainen. On kokemusta kolmesta koirasta 35 vuoden ajalta. Kaikki kilttejä hienoja yksilöitä.
tuo kun sanoit että koirasta on eri lailla vaivaa kun se ei itse siivoa omia jälkiään eikä imuroi. :D entäs lapset sitten? Vai oliko sun oma lapsi jo imuri kourassa heti kun se kotiutui synnytyksen jälkeen sairaalasta?
Itsekään en tykännyt aluksi miehen koirasta yhtään. Mutta nyt monen vuoden jälkeen, olen ruvennut tykkäämään. Ja muutenkin pitämään enemmän koirista. Meillä ei ollut lapsuudessani koiria, niin varmaan siitä johtuen en pitänyt koirista.
Toivottavasti mies älyää erota sinusta.
Tuossa oli että se on metsästyskoira. Ilmeisesti kasvatettu vain siihen ja hylätty siinäkin toimessa. Ei ihme jos on levoton ja ymmällään. Ap:llä ja muutamalla muulla kommentoijalla näkyy hyvin laji-itsekkyys. Ihmiset on kaikki kaikessa, ja muut eläimet on hyi ja nou. Tämä on lajimme perisynti, ja osasyy yleisemminkin luontokatoomme. Empatiaa muuta luontoa ja lajeja kohtaan ei löydy. Oikein alkaa oksettaa kun korostetaan ihmisen etusijaisuutta ihan kaikessa pienessäkin. Ei kai sille mitään voi, vaan makaamme kuin petaamme. Eli ei kauaa.
Mistä lähtien velavanhapiioilla on ollut miehiä tai koiria? Olette hulluja kissatätejä varhaiseen kuilemaanne saakka.
Ei sun tarvii tykätä koirista mutta et voi myöskään vaatia ketään luopumaan rakkaasta lemmikistään. T. Kissamummeli
Vierailija kirjoitti:
AP, otitte metsästys koiran? Onko koiran kanssa käyty metsällä? Ne eivät ole seurakoiria mutta ne kiintyvät kyllä omistajaansa. On kokemusta Suomen ajokoirasta, suloisempaa ja kiltimpää saa hakea. Ja kyllä, se sai liikkua metsässä. Teidän tapauksessa koira vaistoaa että on ylimääräinen ja tuo kahden kodin systeemi on lisännyt koiran stressiä. Kerroit että koiran luonne voisi olla parempikin. Usein käytösongelmat lähtevät hihnan siitä päästä missä kulkee kaksijalkainen. On kokemusta kolmesta koirasta 35 vuoden ajalta. Kaikki kilttejä hienoja yksilöitä.
Mies käy säännöllisesti metsällä koiran kanssa jahtiaikoina. Koira on hyvä metsästyskoira, mutta ei todellakaan seurallinen tai leikkisä perhekoira.
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien velavanhapiioilla on ollut miehiä tai koiria? Olette hulluja kissatätejä varhaiseen kuilemaanne saakka.
Kissatätejä muttei aina kovin hullujakaan. Kissavihaajat on takuuvarmasti hulluja. Ja koiravihaajat.
Vierailija kirjoitti:
tuo kun sanoit että koirasta on eri lailla vaivaa kun se ei itse siivoa omia jälkiään eikä imuroi. :D entäs lapset sitten? Vai oliko sun oma lapsi jo imuri kourassa heti kun se kotiutui synnytyksen jälkeen sairaalasta?
Vauvalta ei tippunut karvat heti syntyessään ja ps.sain myös 9kk lomaa juurikin sitä lapsen hoitamista varten. Koiranhoito on pitänyt toteuttaa töiden lisäksi, ei siihen mitää lomaa saa.
Ja toki nyt kun tiedän mitä koiran omistaminen on, niin jos ajassa pystyisin palaamaan takaisin - en olisi ikinä antanut ottaa koiraa.
Minulla ei ole ennen tätä ollut koiraa, joten en voinut tietää tämän rodun työllistävästä vaikutuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Eihän empatiakyky tarkoita sitä, että pitää kaikista.
Empatia ei ole pitämistä, vaan ymmärtämistä ja myötätuntoa. Olisimme heikoilla jos se olisi pelkän pitämisen varassa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti mies älyää erota sinusta.
Sieltä joku penaalin terävin kynä huutelee avioeron puolesta koiran takia. Tsiisus.
Onkohan tuo pelkoa eikä inhoa? Mua puri lapsena koira ja jäi huono kuva niistä. Kun sain aikuisena koiran, ihan ison suurin hampain :D, rakastuin heti. Koira ja ihminen kuuluvat yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei sun tarvii tykätä koirista mutta et voi myöskään vaatia ketään luopumaan rakkaasta lemmikistään. T. Kissamummeli
Mies ei voi jättää koiransa hoitoa yksipuolisesti vaimolleen.
Kukaan järkevä ihminen ei ota koiraa, kissaa tai muuta "lemmikkiä".
Sanoit, että vanha koira. Todennäköisesti pääset koirasta sitten eroon luonnollisen poistuman kautta.
Jonain päivänä varmaan joku sanoo meistäkin, että tekee sotkua, ei kontrolloi virtsaansa tai kakkimistaan, murisee vain ja haiseekin pahalle. Siinä vaiheessa aika harvalla on enää kovin paljon hiuksia jäljellä, jotka tukottain lähtisivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun tarvii tykätä koirista mutta et voi myöskään vaatia ketään luopumaan rakkaasta lemmikistään. T. Kissamummeli
Mies ei voi jättää koiransa hoitoa yksipuolisesti vaimolleen.
Ihan sama kuka siitä huolehtii. Kun se on otettu, niin siitä huolehditaan ja piste.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on mustasukkainen, kun koira saa huomiota.
Sääliksi käy koiraa, toivottavasti et tee mitään pahaa koiralle kun muut ovat poissa. Koira on täysin syytön sinun pakkomielteeseen.
Millaista huomiota koira saa koko ajan poissa olevalta omistajaltaan?
On niitä aika paljon kylmiä ja empatiakyvyttömiä koiranomistajiakin.
Koirilla on hyvin erilaisia luonteita rodusta ja yksilöstä riippuen. Jotkut koirat pistävät oman henkensä alttiiksi pelastaakseen omistajansa ja jotkut koirat todellakaan eivät tee tikkua ristiin vaikka omistajalla olisi mikä hätä. Metsästäjäkoirat pääsääntöisesti ovat näitä itsekeskeisimpiä eivätkä sovellu seurakoiriksi.