Naiset, mikä olisi motiivinne jos ottaisitte yhteyttä kymmenien vuosien takaiseen ex-poikaystäväännek

Kymmenien vuosien? Silloin puhuttaisiin ekasta poikaystävästä. Hänelle laittaisin viestiä ihan vain uteliaisuudesta, että mitä hänen elämäänsä kuuluu. 

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla miten elämä on sujunut ja ehkä pyytää anteeksi tai avata sitä, että olen jälkeenpäin miettinyt ja hoksannut omat virheeni/ osuuteni siihen, miksi suhde kariutui. Ehkä haluaisin sanoa toiselle, että hän ei tehnyt mitään väärin vaan olin itse silloin kypsymätön eivätkä vuorovaikutus/tunnetaidot olleet vielä kehittyneet riittävästi toimivan parisuhteen muodostamiseen.  

No jestas, eiköhän se toinen osapuoli tiedä sanomattakin, että tuolloin olit kypsymätön tai mitä tahansa muuta olitkaan. 

Mitä tulee syöpään, niin kuulostaa kyllä todella epäuskottavalta, että siinä tilanteessa muistellaan vuosikymmenten takaisia poikaystäviä. Olen jo sen ikäinen, että useampi läheinen kuollut - silloin näkökulma typistyy niihin kaikkein läheisimpiin ihmisiin. En usko, että tuo juttu syövästä on totta.

Vierailija kirjoitti:

Laskuhumala ja nostalgia, kaipuu johonkin mut tod näk ei tähän poitsuun, vaan yleisesti siihen maailmaan ja elämään jota silloin oli

Ainoa, jonka tiedän toimivan näin, että ottaa yhteyttä menneisyyden ihmisiin, on alkoholisti. Hän on ilmeisesti yksinäinen.

Muuttaisin mielipidettä viimeisimmästä seksikerrasta. Kertoisin, että olin tajunnut jo aikaisemmin että haluan eroon. Kyse oli siis rais kauk sesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla miten elämä on sujunut ja ehkä pyytää anteeksi tai avata sitä, että olen jälkeenpäin miettinyt ja hoksannut omat virheeni/ osuuteni siihen, miksi suhde kariutui. Ehkä haluaisin sanoa toiselle, että hän ei tehnyt mitään väärin vaan olin itse silloin kypsymätön eivätkä vuorovaikutus/tunnetaidot olleet vielä kehittyneet riittävästi toimivan parisuhteen muodostamiseen.  

No jestas, eiköhän se toinen osapuoli tiedä sanomattakin, että tuolloin olit kypsymätön tai mitä tahansa muuta olitkaan. 

Mitä tulee syöpään, niin kuulostaa kyllä todella epäuskottavalta, että siinä tilanteessa muistellaan vuosikymmenten takaisia poikaystäviä. Olen jo sen ikäinen, että useampi läheinen kuollut - silloin näkökulma typistyy niihin kaikkein läheisimpiin ihmisiin. En usko, että tuo juttu syövästä on totta.

Sairastuin itse vakavasti muutama vuosi sitten enkä tiennyt selviänkö sairaudesta. Kyllä siinä sairauden aikana tuli kelattua elämää taaksepäin ihan lapsuuteen asti. Sain useita ahaa-elämyksiä ja tajusin useampien ihmisten merkityksen omalle kasvulle. Ensimmäistä kertaa pystyin näkemään myös tuskallisissa merkeissä päättyneen satuttavan teini-iän parisuhteen kauneuden ja merkityksen itselle. Ilman tätä elämän pysäyttävää kokemusta tuskin olisin koskaan lähtenyt kaivelemaan menneitä suhteita, mutta olen iloinen, että tein sen. Joillekin ihmisille laitoin viestin toisille en. 

Lapsellista ottaa yhteyttä johonkin ex kumppaniin kymmenen vuoden jälkeen. Miksi ihmeessä? Inhoan tuollaisia mitä sulle kuuluu vonkaus yrityksiä koska tuossahan on kyse vain siitä että haluaa todistaa itselleen että tyyppi ei ole unohtanut sinua ja olet jotenkin ainutlaatuinen hänen silmissään..no et ole. 

Haluaisin seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Näkisin hänen nimensä verotiedoissa kärkipäässä ja haluaisin muistuttaa, miten ihanaa mellä aikoinaan oli. 

Juna meni jo. Hänellä on parikymmentä nuorempi.

Mistä minä tiedän miksi? Mahdollisia syitä voisi olla lukematon määrä. Todennäköisesti kertoisin kyllä syyn. Tai tuleehan sitä otettua yhteyttä vanhoihin tuttuihin ihan muuten vainkin.

Tein kerran jotain tuollaista. Tosin en ollut seurustellut ko. miehen kanssa, olin vain ollut rakastunut häneen. Yhteydenotto johtui siitä, että huomasin olevani vieläkin rakastunut. Tosin en kertonut sitä hänelle, koska hän oli naimisissa eikä olisi muutenkaan ollut minusta kiinnostunut. Eli se oli ihan viaton yhteydenotto siinä mielessä, että mitään aikomuksia minulla ei hänen suhteensa ollut.

Kännissä ja läpällä! 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla, mitä heille kuuluu. Olen ottanutkin yhteyttä joihinkin entisiin kumppaneihin ja vuosien takaisiin ystäviin pitkien aikojen jälkeen, koska olen sitä ihmistyyppiä, joka muistelee paljon menneitä ja ikävöi ihmisiä, mutta ei siinä sellaista "vanha suola janottaa" -ajatusta ole koskaan ollut. Jos olen joskus jostakusta pitänyt riittävästi ollakseni hänen kanssaan suhteessa, pidän hänestä jollain lailla loppuikäni ja muistelen toisinaan lämmöllä. Joskus tulee mieleen kysyä kuulumisia.

Huh, todella kiusallisia ovat tuollaiset yhteydenotot. Siihen nimittäin on aina syynsä miksi yhteydenpito on lopahtanut.

En itse ottaisi poikaystävään yhteyttä mistään syystä, mutta kuten tämä vastaaja kertoo, niin syynä voi olla vaikka kuulumisten kysely.

Usein yhteydenpito jää vain siksi, että omassa elämässä tapahtuu niin paljon. Varsinkin jos on isoja elämänmuutoksia tai vaikeuksia, ei välttämättä muista ajatella vanhoja kavereita ja pitää yhteyttä. Ei siinä useinkaan ole mitään henkilökohtaista.

Seurustelusuhteen loppuminen tietysti on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla, mitä heille kuuluu. Olen ottanutkin yhteyttä joihinkin entisiin kumppaneihin ja vuosien takaisiin ystäviin pitkien aikojen jälkeen, koska olen sitä ihmistyyppiä, joka muistelee paljon menneitä ja ikävöi ihmisiä, mutta ei siinä sellaista "vanha suola janottaa" -ajatusta ole koskaan ollut. Jos olen joskus jostakusta pitänyt riittävästi ollakseni hänen kanssaan suhteessa, pidän hänestä jollain lailla loppuikäni ja muistelen toisinaan lämmöllä. Joskus tulee mieleen kysyä kuulumisia.

Huh, todella kiusallisia ovat tuollaiset yhteydenotot. Siihen nimittäin on aina syynsä miksi yhteydenpito on lopahtanut.

En itse ottaisi poikaystävään yhteyttä mistään syystä, mutta kuten tämä vastaaja kertoo, niin syynä voi olla vaikka kuulumisten kysely.

Usein yhteydenpito jää vain siksi, et

Totta, mutta niin ei käy todellisille ystäville.

On kyllä todellisiakin ystäviä jäänyt arjen jalkoihin. On ihanaa kun pitkän tauon jälkeen vanhojen ystävien kanssa juttu jatkuu siitä mihin jäätiin. Joskus voi olla vuosiakin välissä ja silti tuttu yhteys on jäljellä.

Jos joku ikivanha ihastus tai poikaystävä ottaisi yhteyttä niin ilahtuisin, vaikka en romanttisessa mielessä olisi kiinnostunut. Olisi kiva muistella vanhoja aikoja nostalgian hengessä.

Seksiä vailla.

Suhteen aloittaminen uudelleen. Mies oli kuitenkin se paras

Olisin utelias ja minua kiinnostaisi tietää etenkin, että mitä hänen äidilleen tapahtui. Koko perhe suorastaan inhosi äitiä, joka oli kyllä jollain tapaa ehkä vähän yksinkertainen. Isä ja teinipojat eivät arvostaneet huolenpitoa ja kodinhoitoa, isä ei ottanut eroa kun olisi joutunut antamaan puolet omaisuudesta (maatila). Äiti oli kotiäitinä ja ei tainnut saada isältä rahaa mihinkään muuhun kuin ruokaan. Sen verran tiedän somen perusteella, että eivät enää ole naimisissa, mutta en tiedä onko äiti enää elossa.

Vakava sairaus ja sen myötä halu selvitellä menneitä. Esimerkiksi halu pyytää anteeksi. 

Itseasiassa minua kiinnostaisi tietää, mitä ihan ekalle poikaystävälleni kuuluu nykyään, mutta koen asian mahdottomaksi toteuttaa. On kulunut jo liikaa vuosia ja epäilen, ettei häntä kiinnostaisi kuulla minusta. Mitään romanttisia taka-ajatuksia minulla ei ole. Mutta kun tästä henkilöstä en ole kuullut yhtikäs mitään, niin olisi kiva tietää miten hänen elämänsä on sujunut.

Näin kuvan ja jutun paikallislehdessä, siis sen paikan jossa silloin asuttiin. Heitin viestin, että en olisi tunnistanut jos ei nimeä olisi mainittu ja olipa kiva juttu Peräkylän Sanomissa. Ei vastannut mitään, kuvitteli varmaan just jotain, että vonkasin tai vanha suola janottaa. Ei mitään sellaista, vaan ihan aidosti ilahduin luettuani sen jutun. Että kiva kun menee hyvin ja oli kiva nähdä naama.