Ihmisestä pystyy tulkitsemaan huomattavan paljon lyhyellä vilkaisulla

👻

Pelkästään tarkkailemalla ei kyllä pysty päättelemään paljonkaan. Ongelma on myös siinä, ettei ohikulkijoista tehtyjä päätelmiä voi mitenkään tarkistaa. Niinpä sitä saattaa vain luulla osuneensa oikeaan.

Meillä on myös taipumus nähdä sitä, mitä etsimme. Kaikki joskus vauva- mopo- tai mikä vaan -kuumeesta kärsineet tietävät, että yhtäkkiä vauvoja/mopoja/jne. on kaikkialla. Eiväthän ne oikeasti lisäänny, vaan tarkkaavuutemme suodattimen läpäisee sillä hetkellä kaikki muutenkin ajatuksissamme oleva.

Sama pätee tähän. Jos ajattelet olevasi hyvä ihmistuntija, kiinnität huomiosi niihin kertoihin, kun olet osunut oikeaan. Sillä kyllähän sitä väistämättä ihan arvaakin joskus oikein, jolloin tupakoitsijalta näyttävä ihminen todella pistää tupakaksi heti ulos päästyään. Ne lukemattomat hutikerrat eivät puolestaan jää mieleen.

Sekin on totta, että osalla ihmisistä on tarkempi vaisto toisia ihmisiä kohtaan. Se liittyy peilisoluihin, jotka aktivoituvat toisissa havaittuja tunnetiloja pelaamaan. Tämäkin kuitenkin vaatii sen, että todella keskustelet ja varmistat siltä toiselta, että koetko tunnetilan oikein. Psykologiassa puhutaan transferenssista ja vastatransferenssista, joista jälkimmäisessä tunnetila onkin pelkästään heijastuma omastasi.

Mutta silti ap:n "harrastus" on kyllä mielenkiintoinen ja myös tärkeä. Totuutta se ei kanssaihmisistä kerro, mutta antaa kuitenkin perspektiiviä siihen, kuinka moninaista ihmisyys onkaan.

Y. Psykologi

Vierailija kirjoitti:

Aijjaa. Yleensä ihmiset saavat minusta kuvan, että olen kiltti, sosiaalinen, hyvä ihminen, hyvä kuuntelija, empaattinen ja kaiken kaikkiaan myötätuntoinen ihminen. Pukeudun siististi ja naisellisesti. Mutta oikeasti en todellakaan ole kiltti, olen intovertti ja inhoan ihmisiä ja ihmisten kanssa oloa, en todellakaan ole hyvä ihminen, enkä todellakaan tykkää kuunnella toisten ihmisten puheita, enkä osaa tuntea empatiaa, enkä todellakaan ole myötätuntoinen. Esitän kaiken aikaa, ja jos se ihminen saa tietää murusenkin minkänlainen olen oikeasti, niin ne aina kaikoavat läheltäni. Ja kun puhutaan, että silmistä näkee kaiken, niin ei nää. Osaan myös silmieni asenteita feikata, että ne näyttävät myötätuntoisilta ja ystävällisiltä.

Sä olet siis sosiopaatti. 

Vierailija kirjoitti:

👻

Tää on henkevä tyyppi, kevyt energia. Nopea analyysi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aijjaa. Yleensä ihmiset saavat minusta kuvan, että olen kiltti, sosiaalinen, hyvä ihminen, hyvä kuuntelija, empaattinen ja kaiken kaikkiaan myötätuntoinen ihminen. Pukeudun siististi ja naisellisesti. Mutta oikeasti en todellakaan ole kiltti, olen intovertti ja inhoan ihmisiä ja ihmisten kanssa oloa, en todellakaan ole hyvä ihminen, enkä todellakaan tykkää kuunnella toisten ihmisten puheita, enkä osaa tuntea empatiaa, enkä todellakaan ole myötätuntoinen. Esitän kaiken aikaa, ja jos se ihminen saa tietää murusenkin minkänlainen olen oikeasti, niin ne aina kaikoavat läheltäni. Ja kun puhutaan, että silmistä näkee kaiken, niin ei nää. Osaan myös silmieni asenteita feikata, että ne näyttävät myötätuntoisilta ja ystävällisiltä.

Sä olet siis sosiopaatti. 

Vai ihmisistä traumatisoitunut ja suojakuorta pitävä?

Okei. Kerropa minkälainen minä olen!

Värjäämätön tukka epämääräisellä nutturan ja poninhännän sekaisella syheröllä. Ryppyinen naama, ei meikkiä, ei korvakoruja. Mustat tiukat farkut, musta nahkainen biker-takki, joku tunikantapainen siellä alla. Jalassa lenkkarit, ehkä prisman omaa mallistoa. Selässä kirkasvärinen painavalta vaikuttava reppu, naamalla vittuuntuneen, ehkä jopa vihaisen oloinen ilme. Ylipainoa noin 15kg, kevyenä päivänä. Kädessä perus-android, puhelinkotelo täynnä kortteja niin, ettei se mene kiinni.

Odotan vielä lisää tulkintoja.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista! Avauksen tarkoitus ei ollut nostattaa itseäni ja hyviä lukutaitojani, mutta kuten muutamat kommentoineetkin, niin ihmisillä voi olla hyvin erilaiset taidot lukea toisia ihmisiä ja varmaan siksi tämä aihe provosoi niin monia ihmisiä.

Muuten aikanani perehdytin työpaikallani useita kymmeniä ihmisiä ja pystyin analysoimaan miten tulevat pärjäämään työssä lyhyen tutustumisen perusteella, niin yli 90 prosenttisesti tulkintani oli oikea.

Niin, eli tutustuit heihin sen perehdytyksen aikana, joka perustui sinun ammattitaitoosi ja työkokemukseesi, mikä on jo aivan eri asia kuin joku ventovieraan näkeminen kadulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset on taitavampia lukemaan muita kuin toiset. Se on sekoitus alitajuista asioiden havainnointia ja yhdistelyä ja intuitiota. 

Nämä taitavina itseään pitävät on vaan aivan hemmetin usein väärässä.

Joidenkin ihmisten kohdalla, niiden joita on vaikea lukea. Muita yleisesti hyvin lukevat ihmiset ei millään tavalla toitota asiaa, vaan havainnoivat maailmaa hiljaisella tavalla. Ne, jotka kovaan ääneen julistavat olevansa hyviä ihmistuntijalta, ovat aivan eri porukkaa ja usein tosiaan väärässä.

Mä en ainakaan toitota kellekään mitään ihmistuntemusta. Mutta uudessa esim työporukassa tiedän ihmistyypit nopeasti, ketä välttää jne.

Sitten on näitä ehkä autismin kirjolla olevia (?) monologin pitäjiä, jotka kehuu ihmistuntemuksellaan, mutta eivät ole ihan läsnä kuin omissa maailmoissaan.

Vierailija kirjoitti:

Okei. Kerropa minkälainen minä olen!

Värjäämätön tukka epämääräisellä nutturan ja poninhännän sekaisella syheröllä. Ryppyinen naama, ei meikkiä, ei korvakoruja. Mustat tiukat farkut, musta nahkainen biker-takki, joku tunikantapainen siellä alla. Jalassa lenkkarit, ehkä prisman omaa mallistoa. Selässä kirkasvärinen painavalta vaikuttava reppu, naamalla vittuuntuneen, ehkä jopa vihaisen oloinen ilme. Ylipainoa noin 15kg, kevyenä päivänä. Kädessä perus-android, puhelinkotelo täynnä kortteja niin, ettei se mene kiinni.

Odotan vielä lisää tulkintoja.

Ei kuvaus ole sama asia kuin ihminen livenä. Livenä kuvaan astuu ilmeet, eleet, mikroilmeet, reaktiot, puhetapa, alitajuisesti käytöstä muokkaavat asiat jne, ihan eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista! Avauksen tarkoitus ei ollut nostattaa itseäni ja hyviä lukutaitojani, mutta kuten muutamat kommentoineetkin, niin ihmisillä voi olla hyvin erilaiset taidot lukea toisia ihmisiä ja varmaan siksi tämä aihe provosoi niin monia ihmisiä.

Muuten aikanani perehdytin työpaikallani useita kymmeniä ihmisiä ja pystyin analysoimaan miten tulevat pärjäämään työssä lyhyen tutustumisen perusteella, niin yli 90 prosenttisesti tulkintani oli oikea.

Minä luulen, että tämä aihe provosoi ihmisiä sen takia, että niin monella on ikäviä kokemuksia näistä "ihmislukutaitoisista". Yleensä kyse on ollut siitä, että lukija on projisoinut omia asenteitaan, tunteitaan ja oletuksiaan toiseen eikä niinkään siitä, että kyseinen henkilö olisi jotenkin erityisen intuitiivinen. Lisäksi vaikka aistisi esimerkiksi toisen tunnetilan oikein, niin ei välttämättä sitä, mistä tämä tunnetila kumpuaa.

Ärsyyntyminen on luonnollinen reaktio omien rajojen rikkomiseen. Valitettavasti suuri osa mielestään intuitiivisista ihmistuntijoista on rajattomia ja heille omat tulkinnat ihmisistä ovat tärkeämpiä kuin totuudenmukainen kuva heistä. Olen ihmetellyt myös sitä, miksi he eivät hyödynnä intuitiotaan esimerkiksi yhteiskunnallisten tapahtumien ja niiden perimmäisten syiden tulkitsemisessa. Aina se "lukuvimma" kohdistuu jostain syystä johonkin ihmiseen.

Olivatko muutkin työpaikallasi sitä mieltä, että analyysisi perehdytettävistä olivat oikeita?

Eihän tässä kukaan väittänyt että toisen tuntee läpikotaisin hetken vilkaisulla. Pointti oli se, että siitä hetken ohikävelystä välittyy kanssaihmisille valtavan paljon infoa. Suuntaviivoja joita ei voi puhumalla muuksi muuttaa. Kuten esim ikä, jos selvästi näytät vanhemmalta ihmiseltä, niin et voi väittää olevasi nuori.

On mahdollista. Säästää luodeilta.

Minä "vilkaisemassa" miesihmisiä kaupungilla:

-tuon pystyisin vääntämään siltaan, tuon pystyisin vääntämään siltaan, tuonkin pystyisin vääntämään siltaan, tuota ei tarvitsisi kuin nipata... 

Minä "vilkaisemassa" naisihmisiä kadulla:

-tuo on nätti, tuo on nätti, tuo on söpö, tuolla on seksikäs kävelytyyli, tuon ääni on samettia...

Minkäs teet kun testot on +1100

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän joka nainen LUULEE tietävänsä kaiken pelkällä vilkaisulla mutta kaikki se "tieto" perustuu omiin oletuksiin ei se todennäköisesti ole todellinen tilanne mutta joka nainen on sen verran itsekeskeinen, omahyväinen ja narsistisia luonteenpiirteitä omaavia että joka nainen luulee olevansa aina oikeassa eikä hyväksy mitään muuta kuin oman mielipiteen

Hmm, naisetkin ovat ihmisiä ja sellaisina keskenään erilaisia. Se, ettet edes näin yksinkertaista asiaa olle opinut, kertoo, ettei sullakaan ole kaikki muumit laaksosa. Olet samanlainen luulija kuin muutkin.

Joo ja ei.

Ihmisten arvauksissa on peräti 20 vuoden heitto pelkästään ikäni osalta. En välitä miettiä, millaisia näkemyshässäköitä minusta on muodostettu, kun jo perusasioiden osalta voidaan mennä tällä tavalla vikaan. 

Keskinäiseen miellyttävyyteen vaikuttaa paljon eri asioita.

Se, että alat kohdella toista negatiivisen ennakko-oletuksesi mukaisesti, on muuten loistava keino toteuttaa itseään toteuttava ennustus. 

Terveydenhuollossa työskentelevät luulijat ovat hengenvaarallisia. Näin esimerkkinä. 

Huomaan  ( vaisto sanoo) ihmisestä aika hyvin jo ensi minuuteilla,  mikä ihminen  on  miehiää/naisinaan.

Siis kyllä yleensäkin   ihmisten vaisto jo kertoo toisesta jotain !  Pitää olla todella tumpelo  ihminen , jos toisesta    " ei osaa lukea yhtään mitään". Yleensä just  tavis miehet  eivät hoksaa mitään toisen persoonasta. Ei aina, mutta yleensä. 

Niin monet asiat viestivät toisesta ihmisestä paljon  ! Mm.vaatetus, niiden siisteys ja puhtaus,  tyyli keskustella, kuunnella,  onko päällepäsmäri vai  salamyhkäinen,  huoliteltu,  sottainen,  katsooko silmiin, jne.... kymmenet eri asiat kertovat  jotain... Jos toinen älyää katsoa ja hoksata.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä kukaan väittänyt että toisen tuntee läpikotaisin hetken vilkaisulla. Pointti oli se, että siitä hetken ohikävelystä välittyy kanssaihmisille valtavan paljon infoa. Suuntaviivoja joita ei voi puhumalla muuksi muuttaa. Kuten esim ikä, jos selvästi näytät vanhemmalta ihmiseltä, niin et voi väittää olevasi nuori.

Paitsi että kaikki eivät näytä ikäiseltään. 50-vuotiaalle työkaverille ei tarjoiltu viiniä ravintolassa, koska hänellä ei ollut papereita mukana. Eivät uskoneet muun pöytäseurueenkaan vakuutteluja siitä, että kyseessä on oikeasti viisikymppinen ihminen.

Ulkonäön ja olemuksen pohjalta ei kannata mennä rakentamaan mitään käsityksiä. Joku hento, lapsenkasvoinen opiskelija voi olla kolmekymppinen bailaava alkoholin suurkuluttaja ja kaulaa myöten tatuoitu hevimies toimia sijaiskotina hylätyille kissanpennuille. Kirkkaista väreistä pitävällä voi olla jonain päivänä päällä musta takki, koska punainen on pyykissä ja keltaisesta hajosi vetoketju. Osa näyttää todellista ikäänsä huomattavasti vanhemmilta ja osa taas nuoremmilta. Katsekontaktia välttelevä ei välttämättä ole autismin kirjolla vaan oman turvallisuutensa vuoksi pyrkii olemaan katsomatta vastaantulijoita silmiin. Tai sitten hän on niin keskittynyt pääsemään pisteestä A pisteeseen B ettei siksi tule liiemmin vilkaisseeksi ketään.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään et voi päätellä ihmisen ulkonäöstä yhtään mitään, varsinkaan, jos he ovat vapaalla. Tietenkin voi lounastunnilla lounaspaikassa erottaa toisistaan duunarit ja pukumiehet, mutta etpä juuri muuta. No ehkä kauppakeskuksen penkeillä vetelehtivät narkkipetterit ja nurkkiinkuseskelijat erottaa ja tietää vältellä.

Toi on just noin.

Lisään vielä, että jos siellä kauppakeskuksessa näkee esim keski-ikäisen miehen puku päällä, niin ekana tulee mieleen, että paremmassa asemasssa oleva ihminen työelämässä. Toi on yleensä eka mielikuva monella. Mutta, jos siltä pukimieheltä kysyy kauppakeskuksessa mitä teet työksesi, niin vastaus saattaa olla, että olen työtön ja pukukin on päällä sen takia, koska olen menossa kummilapsen rippijuhliin. Ei sitä tiedä mitä joku todella on. iIetyt ryhmät kyllä tietää jo näkemällä mitä ne on. Ihan perus Jarista tai Annesta ei tiedä yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista! Avauksen tarkoitus ei ollut nostattaa itseäni ja hyviä lukutaitojani, mutta kuten muutamat kommentoineetkin, niin ihmisillä voi olla hyvin erilaiset taidot lukea toisia ihmisiä ja varmaan siksi tämä aihe provosoi niin monia ihmisiä.

Muuten aikanani perehdytin työpaikallani useita kymmeniä ihmisiä ja pystyin analysoimaan miten tulevat pärjäämään työssä lyhyen tutustumisen perusteella, niin yli 90 prosenttisesti tulkintani oli oikea.

Että jos joku oman elämänkokemuksensa perusteella on eri mieltä kanssasi, hän on mielestäsi provosoitunut, koska ei ole yhtä lahjakas tässä ihmisten "lukemisessa" kuin sinä?

Tuo kertoi kaiken tarvittavan, eli olet aika eksyksissä oman itsetuntemuksesi kanssa.