Lapsen yo-päivä , yksinäisen äidin suru
Olen yksinäinen äiti, ei siis ystäviä eikä sukulaisia. Haluaisin juhlistaa lapseni ylioppilaaksi pääsyä mutta kun ei ole ketään jonka voisi kutsua. Surullinen lapseni puolesta. Menemme kaksistaan sitten lakituksen jälkeen syömään ravintolaan. Onko kohtalotovereita? Vertaistukea kaipailisin päivään joka toisaalta niin iloinen mutta toisaalta taas surullinen yksinäisyyden varjossa.
Kommentit (151)
Missäs kaikki sukulaiset? Miksi sinulla ei ole ystäviä? Entä lapsesi ystävät? Jopas olette onnistuneet eristäytymään.
Mentiin 30 vuotta sitten ihan summissa isäni serkun pojan lakkiaisiin. Ei siis oltu kutsuttu. Todella noloa (meille, kun sinne tungimme) kun oltiin ainoat vieraat.
Mieheni lakkiaiskuvia katselin. Vieraina oli vaan miehen täti (ehkä myös kummitäti, ei näkynyt kuvissa, mutta luulis hänen olleen)
Aika kamalaa, jos et ole halunnut antaa lapselle mallia sellaisesta elämästä, jossa ollaan muiden kanssa tekemisissä. Surusi on ihan paikallaan, mutta se on surua siitä, että sinulle äitiys oli lukittu laatikko, ei avoin maailma.
Ei meilläkään ollut ketään. Yks naapuri ja meidän tietsikka hemmo ja sitte yks tuttu pistäytyi.
Kummankin vanhemman suku eripuolilla maata.
EI tullu ees lahjoja!
Melkein sama tilanne tulossa myöhemmin, mutta mulla on 2 lasta. Ja mulla muutamia hankala persoonaisia sukulaisia, jotka haluaa tulla.
Ootko laittanut välit poikki sukulaisiin vai he sinuun? Miksi? Entä isä ja hänen puolen suku, kaikkiin välit poikki?
Vierailija kirjoitti:
Aika kamalaa, jos et ole halunnut antaa lapselle mallia sellaisesta elämästä, jossa ollaan muiden kanssa tekemisissä. Surusi on ihan paikallaan, mutta se on surua siitä, että sinulle äitiys oli lukittu laatikko, ei avoin maailma.
Voi v*ttu sua
- ohis
Tuohan kuulostaa toisaalta ihanalta. Kahdestaan syömään johonkin ravintolaan. Voihan sitä käydä sen jälkee vaikka jossain tapahtumissa, kävellä ulkona kun on kaunis ilma. Tehkää päivästä merkityksellinen lapsellesi ja sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Sulla on sentään lapsi elossa. Älä valita.
Ikävää jos sulla on lapsi kuollut, varmasti rankkaa, otan osaa.
Mutta tää on keskustelupalsta, täällä saa keskustella eri asioista.
Eri
En millään tavalla aikanaan ihmetellyt, kun olin tytärpuolen yo juhlissa ja vieraita oli 6. Tarpeeksi pienessä tilassa kun oltiin ja ihmiset oli puheliaita, niin ei mitään outoa. Vasta vuosien päästä tuli mieleen, että eikö isäntäparilla ollut ystäviä ollenkaan. Mutta ei niitä väkisin ystäviä tarvitse hankkia. Kun asia ei häiritse isäntäperhettä, niin tuskin silloin ketään. Kattaus oli runsas, että toki huomion voi vaikka suunnata sitten tuollaiseen, koska tulee halvaksi kun vähän syöjiä.
Täällä maaseudulla aina koko naapurusto tulee lakkijuhliin vaikka eivät olisi koskaan ylioppilasta nähneet. Se on sellainen tapa 👍
Vierailija kirjoitti:
Yhteisjuhlat jonkun toisen ylioppilaan kanssa.
Kivat juhlat ap:n lapselle kun siellä olis kaikki vieraat sen toisen yo:n vieraita ja hänellä ei ketään. Ja sit ne ventovieraat siellä myös onnittelis ap: n lasta vaivautuneena ja säälis häntä kun ei saa yhtään lahjoja.
Lähtekää jonnekin ulkomaan lomalle kohteeseen joka kiinnostaa molempia. Ei juhlien ainoa muoto ole kakkukahvit ja tekopyhiä- ja pirteitä sukulaisia talo täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä maaseudulla aina koko naapurusto tulee lakkijuhliin vaikka eivät olisi koskaan ylioppilasta nähneet. Se on sellainen tapa 👍
Olipa todella lohduttava kommentti APlle. Voi kiesus taas.
Olet siis ex-jehovantodistaja, joka tuli raskaaksi ulkomaanmatkalla. Sukusi hylkäsi sinut etkä tiedä, kuka on lapsesi isä?
Eikö lapsella ole omia kavereita, joita voisitte kutsua? Eikö teillä ole mitään harrastusta tai naapureita?
Eikö sun lapsella ole isää ja isän puolen sukulaisia, mummo, ukki, setiä, tätejä tai serkkuja?