Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisissa väleissä olette serkkujenne kanssa?
24.05.2024 |
Itsellä muutama serkku ja vain yhden kanssa nähdään kerta vuoteen. Muut jääneet etäisiksi
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Mä aina ihmettelen kuinka toisilla on läheiset välit jopa useisiinkin serkkuihinsa tai siis miten se edes on mahdollista. Vai oikeastiko näiden äidit/isät on olleet niin tiiviisti tekemisissä omien sisarustensa kanssa, että siinä on lapsetkin tutustuneet toisiinsa.
Mulla on kummankin vanhemman yksi sisarus puolisoineen kummeina enkä mä ole ollut näidenkään lasten kanssa ikinä missään tekemisissä ja kummitkin oli kummeja lähinnä vain paperilla. Viimeksi oltiin viimeisen isovanhemman hautajaisissa ja siellä tajusin, että jaa nämähän on kaikki jo naimisissa ja suurimmalla osalla on lapsiakin. Toisen puolen serkkuja en ole nähnyt kuin viimeksi alta 10-vuotiaana ja nekin kerrat voi laskea yhden käden sormilla.
Äidilläni on kolme siskoa. Yhden kanssa hän on ystävään verrattavan läheinen, toisen kanssa yhteydessä satunnaisesti ja kolmannen kanssa vain suvun tapaamisissa. Tuolla ystävään verrattavalla on lapsi joka on minun kanssa saman ikäinen. Reissattiin meidän lapsuudessa paljon nelistään (isät ei ollu kiinnostunu reissaan ja sisarukset selkeesti vanhempia ja jäivät mielummin isien kanssa kotiin). Minusta ja serkusta tuli ystäviä. Muiden äidin puolen serkkujen kanssa olen "hyvänpäivän tuttu". Eli kyllä, joskus ihmiset on joidenkin sukulaisten kanssa tekemisissä enemmän kuin toisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan lainkaan. Ei sukulaisuus ole sellainen asia miksi pitäisi pitää yhteyttä. Tietenkin jos on muutakin yhteistä niin sitten on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aina ihmettelen kuinka toisilla on läheiset välit jopa useisiinkin serkkuihinsa tai siis miten se edes on mahdollista. Vai oikeastiko näiden äidit/isät on olleet niin tiiviisti tekemisissä omien sisarustensa kanssa, että siinä on lapsetkin tutustuneet toisiinsa.
Mulla on kummankin vanhemman yksi sisarus puolisoineen kummeina enkä mä ole ollut näidenkään lasten kanssa ikinä missään tekemisissä ja kummitkin oli kummeja lähinnä vain paperilla. Viimeksi oltiin viimeisen isovanhemman hautajaisissa ja siellä tajusin, että jaa nämähän on kaikki jo naimisissa ja suurimmalla osalla on lapsiakin. Toisen puolen serkkuja en ole nähnyt kuin viimeksi alta 10-vuotiaana ja nekin kerrat voi laskea yhden käden sormilla.
Mä aina ihmettelen, miten vähän ihmiset on tekemisissä sukulaistensa kanssa! Me ollaan asuttu paritalossa siten, että toisessa puolikkaassa asui isän siskon perhe
Minä olen muuttanut alle vuoden ikäisenä eri maahankin kuin sukulaiset. Niin miten ihmeessä olisin heidän kanssaan läheinen? En edes tunne heitä!
En ole tekemisissä sukulaisteni kanssa lainkaan.Serkkuja ja pikkuserkkuja on iso lauma. Yksi asui naapuritalossa 3 v.,, emme nähneet edes vahingossa. Olen suvun kuulu mustenpi lampas. Elää omillaan, introvertti. aikuisen lapsen äiti, jolla ei ole mielenkiintoa keskustella yhdentekevistä asioista. Eivät ole minua kyllä kaivanneetkaan. :D Mistä kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät on välit, kymmenistä kilometreistä useisiin tuhansiin kilometreihin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat käytökseltään vieläkin metsäkansaa. Sosiaalinen kanssakäyminen on useimmille täyttä tuskaa.
Eikö kelpaa jos on sosiaalinen muiden kuin serkkujen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän välttää, kuten muutakin turhaa sukua. Lapsena paljonkin tekemisissä ja se riitti. Äiti ja sisarukset riittää.
Lapsena olin kummankin puoleisten serkkujen kanssa runsaasti tekemisissä. Kaikkien luona lapsuudenkodeissa kyläiltiin, lisäksi oli sukujuhlia. Lapsena opin tuntemaan myös pikkuserkkuni, joiden perheissä vierailtiin ja oltiin yhteydessä melko paljon.
Aikuisuudessa pidän yhteyttä muutamaan serkkuun (samaa ikäluokkaa itseni kanssa. Tai sitten lapsemme ovat saman ikäisiä, sekin yhdistää).
Aikuisuudessa on ollut yksi serkkutapaaminen suvun vanhinten serkkujen järjestämänä; siitä on tosin useita vuosia aikaa. Tänä kesänä on mahdollisesti toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on noin 45 serkkua enkä ole kenenkään kanssa tekemisissä. Toisaalta harmi, mutta lopulta ihan sama.
Kaiketi ihan ok välit, mutta sen jälkeen, kun isovanhemmat, tädit, sedät ja enot alkoivat vaihtaa hiippakuntaa, ei ole juurikaan ollut enää tilaisuuksia, joissa serkkuja tapaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkinen etäisyys näyttää olevan suurin tekijä.
Serkkuja on, mutta ei ole koskaan pidetty yhteyttä. Mitään erimielisyyksiä ei ole ollut, mutta välimatkat ovat erottaneet. En ole varma ovatko kaikki edes hengissä. Sukurakkaus ei ole ollut koskaan omassa suvussa, päin vastoin vanhemmillani oli riitoja sisarustensa kanssa ja siitä kai kaikki johtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkut tunnen hyvin , isän puolen serkkujen kanssa omistamme mamman ja papan talon, sopuisia olemme. Äitin puolen serkkujen kanssa olemme 4v sisällä syntyneet joten lapsena leikittiin, edelleen hyvät välit. 3 serkkua kuollut.
Asialliset välit elossaoleviin, mutta yhteyttä ei pidetä.
Kaikki naispuoliset serkut nussitaan aina kun nähdään.
Mä aina ihmettelen, miten vähän ihmiset on tekemisissä sukulaistensa kanssa! Me ollaan asuttu paritalossa siten, että toisessa puolikkaassa asui isän siskon perhe, samassa pihapiirissä asui isovanhemmat ja kolme isän nuorinta sisarusta. Vanhin sisko asui kesät siellä mummolassa, otti aurinkoa ja haravoi heinäpellolla. Papan veljet kävi perheineen joka kesä leikkauttamassa kesätukat, isän siskonmiehen isä kävi joka kesä kauranpuinnissa. Mummon sisko+perhe ( isän serkku siis) kävi aina kylässä viikon kerrallasn, myös lasten kanssa, eli ne pikkuserkut oli mukana. Toiset pikkuserkut oli aina kesät omilla isovanhemmilla 500m päässä ja kyllähän ne kesät vietettiin yhdessä. Heillä ei muuten ole yhtään serkkua, koska isänsä oli ainoa lapsi ja äitinsä sisko lapseton. Mut meitä pikkuserkkuja oli enemmänkin.
Hitsit nyt kun mietin, niin onhan se ollut aika hulinaa, kun on serkun serkkujakin käynyt välillä siellä meillä kyläilemässä pidempään. Oon mun serkun pikkuserkkujenkin kanssa vielä tervehtimistuttuja, jos jossain nähdään. Eikä siis mulla ole kuin 8 serkkua!!! Mut niitä isän ja äidin serkkuja olikin sitten enemmän.
Nyt joka kesä kokoonnutaan vähintään kerran suvun kanssa, siellä on pikkuserkkuja ja niiden lapsiakin. Sisko asuu tossa pellon toisella reunalla, veli asuu parinsadsn km päässä, mut aamu aloitetaan aina whatsapp-tervehdyksellä.