Tarvitseeko 2-vuotias päiväkotia varhaiskasvatuksen näkökulmasta?
Monet pitävät 2-vuotiaita päiväkodissa vaikka olisivat itse kotona, perustuen siihen, että lapsi tarvitsee ohjattua toimintaa, kavereita, virikkeitä jne. Mitä sanotte, etenkin te kasvatusalan ihmiset, tarvitseeko jo 2 vuotias näitä? Saako lapsi riittävän varhaiskasvatuksen touhuamalla äidin kanssa leikkipuistoissa ja perhekerhoissa? Minkä ikäinen lapsi alkaa kaivata samoja, tuttuja, päivittäin tavattavia leikkikavereita? Minulla on siis kaksivuotias lapsi, joten siksi tämän ikäisestä kysyn.
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksivuotias ei tarvitse päivähoitoa kavereiden tai varhaiskasvatuksen kannalta. Neljävuotias voisi korkeintaan mennä puolipäivähoitoon.
Asia on tietysti eri jos työn takia joutuu laittamaan lapsen päivähoitoon.
Hienoa että kaksivuotiaasi saa olla kotona vielä!
T. Ammattikasvattaja
Suomessa ei ole päivähoitoa vaan varhaiskasvatus. Päivähoitolaki kumottiin jo vuonna 2015. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaan pedagogista toimintaa joka on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua.
Suunnitelmallisuus on sitä että edellisellä viikolla nopeasti katsotaan mitä tehtäisiin pienryhmissä. Niissä sitten pientä räpellystä tai kirjanlukua. Nykyarjessa ei ehdi tutkittuun tietoon pohjautuvaa pedagogiikkaa toteuttamaan, kunhan lonkalta jotain tekemistä keksii, joka ei välttämättä vastaa edes ryhmän tarpeita.
Lapsenne on vain säilössä, ja todella levoton ja äänekäs lapsisäilö onkin. Onnekkaat ne, jotka saa olla mahd. Pitkään kotona.
T.vo
- Kaikki lapset harjoittelevat päiväkodissa vasun mukaisesti mm. tunnetaitoja, kaveritaitoja ja motorisia taitoja.
- On niitä ennenkin harjoiteltu ilman vasuja ja pedagogista joutavaa maiskuttelua. Vasu tarkoitti silloin marjakoria. mihin yhdessä lasten kanssa kerättiin mustikoita metsästä mustikkapiirakkaa varten.
Turhantärkeät vouhottajat pilasivat maailman parhaan suomalaisen päiväkotihoidon. Isot tehostekanalat tilalle, maksimi ryhmäkokomitoitukset yhdelle hoitajalle, sinne lapsi. Asiantuntijat saivat varmaan ison palkan norsunluuntornissaan keksimällä varhaiskasvatuksellisia käsitteitä. Keksittiin pyörä uudelleen, joka ei ollutkaan lasten parhaaksi vaan jumittaa kuopassaan.
No, ei "moni" pidä päiväkodissa kaksivuotiasta sen takia, että tämä ehdottomasti tarvitsisi varhaiskasvatusta. Mutta aika monilla vanhemmilla on töitä, joita tekevät mielellään ja useimmat tarvitsevat sen palkankin. Ja jokunen voi ajatella, että ei naisten tarvitse luopua urastaan tai olla vuosikymmeniä kotona, vaikka äidiksi alkaisikin. Ja ajattelee myös, että ei se lapsi mitenkään traumatisoidu ja täysin pilalle mene, jos päiväkodissa käykin. Ehkä tällaisin aatoksin.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole päivähoitoa vaan varhaiskasvatus. Päivähoitolaki kumottiin jo vuonna 2015. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaan pedagogista toimintaa joka on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua.
On ihan ykshailee, millä nimellä sitä kutsutaan! Siellä tehdään just ne samat jutut kuin ennenkin! Jotkut poliitikot saivat vain nimensä paperiin, että nyt on sitten se hieno varhaiskasvatus - ÄLLÖTTÄVÄÄ.
-... ei se lapsi mitenkään traumatisoidu ja täysin pilalle mene, jos päiväkodissa käykin. Ehkä tällaisin aatoksin.
- Sanoisin tähän, että riippuu täysin siitä päiväkodista, missä lapsi sen hoitopäivänsä viettää. Karkeuserot voivat olla suuret .
Olisiko parhain ikä laittaa lapsi päiväjoitoon se ,kun lapsi osaa itse kertoa ( ei hoitaja latelemassa litaniaa "ihan kiva päivä"-tyyliin?
- Juuri näin. Ei avuttomia vauvoja ainakaan päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksivuotias ei tarvitse päivähoitoa kavereiden tai varhaiskasvatuksen kannalta. Neljävuotias voisi korkeintaan mennä puolipäivähoitoon.
Asia on tietysti eri jos työn takia joutuu laittamaan lapsen päivähoitoon.
Hienoa että kaksivuotiaasi saa olla kotona vielä!
T. Ammattikasvattaja
Suomessa ei ole päivähoitoa vaan varhaiskasvatus. Päivähoitolaki kumottiin jo vuonna 2015. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaan pedagogista toimintaa joka on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua.
Tää on just niin ällöä!
Lasten pitää antaa olla lapsia.
Onneksi itselläni oli mahdollista olla kotona lasten ollessa pieniä. Puistossa olivat pari tuntia ja muskarit ym kuvioissa. Ja osapäiväisinä päiväkodissa noin 3 v eteenpäin, eskarissa sen 4 h kerrallaan. Myöskään ei aloitettu mitään ns kilpailulajia pieninä, eikä ollut raskasta harrastusrumbaa, mutta kaikkea tehtiin monipuolisesti. Meillä oli jossain vaiheessa naapurin kanssa yhteisesti palkattuna lastenhoitotäti hakemassa koulusta jne. Molemmat lapseni ovat sosiaalisia ja tänä päivänä akateemisia, vaikkei se mikään mittari ole, mutta ei ainakaan noihin taitoihin vaikuttanut.
Esikouluun kannatta omat lapset vasta laittaa, mikäli mahdollisuuksia moiseen valintaan.
Kaksi vuotiaan lapsen elämä keskittyy enimmäkseen kakan taputtamiseen lattialla ja peukalon imemiseen. Opinnot voi aloittaa sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksivuotias ei tarvitse päivähoitoa kavereiden tai varhaiskasvatuksen kannalta. Neljävuotias voisi korkeintaan mennä puolipäivähoitoon.
Asia on tietysti eri jos työn takia joutuu laittamaan lapsen päivähoitoon.
Hienoa että kaksivuotiaasi saa olla kotona vielä!
T. Ammattikasvattaja
Suomessa ei ole päivähoitoa vaan varhaiskasvatus. Päivähoitolaki kumottiin jo vuonna 2015. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaan pedagogista toimintaa joka on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua.
Ja tämä edellinen teksti on ideologista höpinää siitä, mitä virallisesti pitäisi olla. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Todellisuudessa päiväkodit on karjankaitsemislaitoksia. Siellä voi huonosti niin lapset kuin hoitajatkin. Hoitajien kertomuksia voit lukea vauva.fi:n ketjusta, pistä hauksi "varhaiskasva työntekijöiden hätähuuto". Ei jää epäselvää.
Ei todellakaan tarvitse jos on aktiivinen mami ja papa, etenkään jos vielä on välittävää sukua lähellä. Virikkeitä ja syliä riittää!
Mun kaveri vei lapsensa vasta ennen eskaria vuodeksi tai kahdeksi päikkyyn, silti hänen lapsensa ovat hyvin pärjänneet opinnoissaan ja kaverisuhteissaan, koska he olivat hyvin sosiaalinen perhe!! Itse ajattelen jos koti on ns syrjäytynyt, eli jos vanhemmillakaan ei ole antoisaa sosiaalista elämää, niin älkää evätkö sitä lapsiltanne!!!
Kanssakäyminen ihmisten kanssa pienestä pitäen on elintärkeää!