Kysymys yli 40- vuotiaille musiikista
Kuunteletko oman nuoruutesi musiikkia vai pysytkö ajan hermolla? Mietin vaan kun itse kuuntelem mieluiten oman nuoruuteni eli 90- luvun musiikkia, olen vähän jämähtänyt siihen. Harvoin mikään uudempi miellyttää ja samoja fiiliksiä ei tosiaankaan saa uudemmasta musiikista.
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuteen kuului 90-luvun musiikki, mutta myös jonkin aikaa jaksoin kuunnella uudempaa musiikkia.
Kun viime vuosina on ollut aikaa taas musiikille taannuin 60-80 -lukujen blues- ja rockmusiikkiin eli pitkälle ennen syntymääni tai aikaan, jolloin kuuntelin Mikko Alatalon Känkkäränkkää.
Hei Känkkäränkkä oli ihan paras!!
Reggae, Kitaro, Vangelis, Gregorian muutamia mainostaakseni tässä, olen n.70v. mies, ei oletettu.
Siinä myöhäisteini-iässä löysin Nine Inch Nailsin ja Kornin, vähän myöhemmin sytyin myös Marilyn Mansonille. Näitä kuuntelen edelleen +20v myöhemmin. Nämä tekevät uutta musiikkiakin, vaikka NIN onkin mennyt omaan makuuni vähän kevyeksi. Onneksi on olemassa sellaiset mestariteokset kuin Downward Spiral, Fragile ja ...And All that Could Have Been, jotka kestää vuodesta toiseen.
Musiikkimakuni on hyvin laaja 50-60-luvun rockista lähtien ja satunnaisesti törmään uusiinkin artisteihin (Royal Blood, Des Rocs, Reignwolf, The Blue Stones...). Useimmiten huomaan kyllä palaavani vuosituhannen vaihteessa tehtyihin levyihin. Ei siksi että nostalgisoisin nuoruuttani (se ei ollut hirveän kivaa aikaa), vaan sen ajan musiikki herättää tunteita ja puhuttelee. Tämän päivän listamusiikki herättää lähinnä ärtymystä.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kuuntelen tämän päivän musiikkia pääosin engl.amerikk., musiikki kehittyy ja tulee uusia virtauksia. Räppiä voin kuunnella jos samassa biisissä myös melodiaa, muuten se on turn out. Mulle riittää runot ihan hyvin. En kuuntele klassista.
80 luvun engl amerikk. Syntikkamusiikki myös mieleen, sekä joitakin 70 luvun biisejä
En voi kuunnella Beatlesia. En tiedä miksi mutta ei kolahda. Abba on taas uudelleen tullut suosikiksi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan vinkujia kuten Ahti, Bee, Costi, Hugo jne. ei voi edes kuunnella. Ihan kuraa
Hugo on paras. Siinä on herkkä biisi Taulut. Kun aamulla kuului radiosta, soi koko päivän mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kuuntelen tämän päivän musiikkia pääosin engl.amerikk., musiikki kehittyy ja tulee uusia virtauksia. Räppiä voin kuunnella jos samassa biisissä myös melodiaa, muuten se on turn out. Mulle riittää runot ihan hyvin. En kuuntele klassista.
80 luvun engl amerikk. Syntikkamusiikki myös mieleen, sekä joitakin 70 luvun biisejä
En voi kuunnella Beatlesia. En tiedä miksi mutta ei kolahda. Abba on taas uudelleen tullut suosikiksi.
Nyt menossa Cyril: Stumlin' in, Rita Ora: I'll be there, Galantis: Lighter, Calum Scott: Lighthouse jne
Olin vuosien ajan tuossa pidellyt muistissani mieleeni silloin tällöin putkahdellutta piisiä, tai sitä osaa siintä jonka muistin ja menin nyt hiljan sitten Juutuubiin tarkistamaan oisko se joku Aikakoneen tahi Movetronin kappale joka mielessäni kunmitteli ja selvisi että Movetronin 7. aalto oli se ajoittain muistiin pulpahdellut kappale. Sopivan yksinkertaisia muta meneviä ja hyräilykelpoisia olivat monet ysärin eurotanssikipaleet ja ne laulettiin vieläpä nätisti eikä mitenkään nuristen ja voihkien, melkein puhumalla kuten nykyiset piisit, t äijä 40
Kuuntelen myös nuoruusajan musiikkia mutta kaikilta vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta löytyy hyvää kuunneltavaa. Uusia helmiä löytyy yhä ja tarjonnan runsaudesta johtuen saatan huomata että uusi helmi johon rakastuin on julkaistu jo 20v sitten mutta ei se kuuntelua haittaa. Huomaan myös että makuni on hieman muuttunut rauhallisempaan ja laadukkaampaan suuntaan jos niin voi sanoa. Listoilla keikkuvia en juurikaan tunne.
Ehkä viime vuosina on ruvennut klassinenkin maistumaan enemmän, vaikka olen lapsesta saakka pitänyt kauniista musiikista. Ylipäätään pidän hyvinkin monenlaisesta musiikista monesta kulttuurista. Rockissa ja iskelmässäkin tykkään kuitenkin eniten niistä kauniista kappaleista.
Uudemmista jäänyt mieleen lähinnä Ren, vaikken räpin ystävä olekaan. Se tarinan kerronta, loistavat videot ja riipaisevat tekstit... Uskomaton lahjakkuus monella saralla. Andre Rieuta tykkään kuunnella, kun tuo klassista musiikkia esiin nykyaikaisemmin maustein. Ja kun vetää Lonely Shepherdia George Zamfirin kanssa, niin ei pysty kuivin silmin katsomaan.
M40+
Vierailija kirjoitti:
Paras musiikki tehtiin 1970- ja 1980 luvuilla. Joten kuuntelen sitä.
Usein kyllä näin. Radio rock, Ylen X, paikallinen radio ja Suomirock- kanavat on auton radiossa ja kotona vaihtoehdot. Tuppaavat vaan soittavan samoja biisejä kuukausia joten otan autoon mukaan jonkun vanhan cd: n välillä vaihdellen.
En ole oikeastaan koskaan kuunnellut 1800-luvun jälkeen sävellettyä musiikkia. Ei ole muuttunut iän myötä tämä asia.
M49
Mä olen aina kuunnellut monenlaista musiikkia. En edes 90-luvulla kuunnellut vain sen ajan musiikkia vaan kuuntelin myös 50-80-lukujen musiikkia sekä klassista. Noita samoja kuuntelen edelleen ja ajan myötä aina sitten sen ajan musiikkia.
Itse olen 30-vuotias. Kuuntelen paljon musiikkia. Toisaalta olen senverran nuori, että kuuntelen paljon 2000-luvun alkupuolen musiikkia aina sinne noin vuoteen 2015 asti. Sitä mitä lapsuudessa ja nuoruudessa tuli kuunneltua. Kuuntelen näillä vuosilta eniten rokkia ja metallia. Välillä jotain pop-musiikkia myös. Varsinkin 90-luvun lopun ja 2000 luvun alun pop-musiikki kuuntelussa.
Samalla kuuntelen silti välillä myös 80 ja 90-luvun musiikkia myös. 80-luvun rock ja metalli kuuntelussa ja myös välillä pop-musiikki. 90-luvulta taas edelleen rock ja metalli sekä ns discobiisit. Joku dance musiikki tms välillä. Tätä vanhempaa musiikkia en yleensä kuuntele. Se raja menee siinä 80-luvussa. Tosin joku rockabilly (tms miten kirjoitettiinkaan) voi olla ainoaa tätä vanhempaa musiikkia mistä pidän.
Kaiken tämän lisäksi kuuntelen mieluusti myös uutta musiikkia. Kuitenkin niin, että edelleen rock ja metallia melkeinpä ainoana kuuntelussa ns uudesta musiikista. Löydän aina välillä suosikkeja. Hyvin harvoin kuuntelen mitään nykypäivän pop-musiikkia. En edes muista mitä ole viimeksi kuunnellut. Jotain discomusiikkia tms voin välillä kuunnella. Kuitenkin pitää olla jotain hieman erilaista, että jaksan kiinnostua. Pitkästi, mutta kerran kysyit.
Edelliseen viestiini totean, että otsikko jäi kunnolla lukematta näköjään. En ole yli 40-vuotias. Pahoittelut.
Olen yli 60-vuotias ja kuuntelen musiikkia sujuvasti ja paljon eri vuosikymmeniltä, mutta enempi 1990-luvulta tähän päivään.
Nykylaulajat varmaan useimmiten makaavat selällään kuumeisina ja särkyisinä, sen verran vaivalloisen kuulloisia ovat lauluyritykset. Tarvittaisi aimo ryöpsy reippautta ja tervehtyminen, simmoista kuta oli esimerkiksi Waldon väen 1000 ways-piisissä
Todella sekalainen musamaku. Hetki sitten oli Iron Maiden (Bruce Dickinson). Nyt vuorossa espanjalainen 80-90 pop.
Itse olen myöskin Him ja Nighwish fani. Kuuntelen myöskin muuta metallia mutta en "örinää". Melodinen metalli käy.
Uudemmista esim. amaranthe on soitossa ollut jo jonkin aikaa, vaikka sekään ei niin "uusi" ole.🤘🏻
Käyn välillä läpi biisejä joita Spotify ehdottaa kuunteluhistoriani perusteella. Sieltä sitten löytyy helmiä, jotka lisään listalleni ja ehkä tsekkaan artisteilta muitakin biisejä. Ajan kuluessa osa biiseistä jää oikeasti itselleni ikivihreiksi, eli näitä kertyy vähitellen eri vuosikymmeniltä. Nuorena kuuntelin esim. HIMiä, Pearl Jamia, CMX:ää ja Amorphista. Nyt oon tykästynyt esim. moniin Blind Channelin, Bad Omensin, Ghostin ja Lost Societyn biiseihin. Jostain syystä Suomessa on ollut jo pitempään vallalla räppimusa ja odotan milloin nuoriso löytää taas rockin.