Lue keskustelun säännöt.
Millenniaalit eli 1981-1996 syntyneet, millaista oli olla teini 2000-luvun alussa?
21.05.2024 |
Luin että 2000-luvun alku oli vuosina 1981-1996 syntyneiden milleniaalien teiniaikaa, mutta millaista se oli olla teini tämän uuden vuosituhannen alussa?
Kommentit (126)
Mikään 5-vuotias ei ollut vielä teini, siihen oli vielä kahdeksan vuotta matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kun vuosi vaihtui. Minulla oli toppahousut jalassa ja toppatakki, pipo syvällä päässä, kaulaliina takin päälle ja pakkasesta punaiset posket. Tuolta näytin kuvassa. Olin lukiossa 2000-luvun alussa. Ei minusta tuohon aikaan mitään erityisempää liittynyt. HM:n halpisvaatteet oli oikeasti laadukkaita ja kestäviä. Sen muistaa siitä ajasta parhaiten. Taisi myös jonain vappuna olla "melkein helle", kun oli lyhyt hihaton mekko silloin päällä.
En ole ymmärtänyt että miksi ketään 90-luvulla syntynyttä edes luokitellaan millenniaaliksi kun heistä puolet eivät ollet edes taaperoa vanhempi vuonna 2000. Tarkoitan että ovat mielestäni liian nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Mikään 5-vuotias ei ollut vielä teini, siihen oli vielä kahdeksan vuotta matkaa.
Siinä tapauksessa et ole millenniaali vaan zoomeri.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vuosi vaihtui. Minulla oli toppahousut jalassa ja toppatakki, pipo syvällä päässä, kaulaliina takin päälle ja pakkasesta punaiset posket. Tuolta näytin kuvassa. Olin lukiossa 2000-luvun alussa. Ei minusta tuohon aikaan mitään erityisempää liittynyt. HM:n halpisvaatteet oli oikeasti laadukkaita ja kestäviä. Sen muistaa siitä ajasta parhaiten. Taisi myös jonain vappuna olla "melkein helle", kun oli lyhyt hihaton mekko silloin päällä.
Pakko lisätä, että silloin tuli digikamerat jo melko yleiseen käyttöön. Valokuvauksen opettaja neuvoi, että niitä ei kannata käyttää ja esitteli jotain vanhanaikaisia kameroita. Olihan ne digikamerat siihen aikaan tosi isoja, varsinkin videokamerat. Ne oli painavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elin teini-iän vuosina 2005-2012 ja en siitä keksi oikein mitään kummempaa kerrottavaa. Älypuhelimet tuli vasta teini-iän loppupäässä, mutta koneella roikuttiin paljon somessa/mesessä. Kun tulin täysi-ikäiseksi niin nuorisokulttuuri oli jo sillä tavalla muuttunut, ettei esim. baareissa saanut enää polttaa ja sellainen hirveä ryyppäämisen ihannointi oli jo mennyttä.
Ihan kivaa. Se oli jotenkin suvaitsevaisempaa ja kiltimpää aikaa. Tai no, munapäillä ei ollut somea käytössään ja media ei yrittänyt aivopestä nuoria mihinkään suuntaan. Sai pikkuhiljaa muodostaa mielipiteensä, arvomaailmansa ja elämänkatsomuksensa. Ja keskittyä itselle tärkeisiin asioihin, kuten koulunkäynti ja ihmissuhteet. Maailma ei muuttunut kovaa vauhtia, joka vuosi ei tullut uusia asioita, joihin olisi pitänyt sopeutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Langanlaihuus oli muotia. Ei ollut helppoa, kun kaikilla olisi pitänyt olla lantiofarkut ja oma vartalo on mallia omppu. En edes ollut ylipainoinen mutta tällä mahalla jätin lantiofarkut kauppaan. Muuten oli ihan jees, olen vuosituhannen ensimmäisiä ylioppilaita eli milleniaalien vahimpia vm. 1981. Kaikki sai kesätöitä! Se oli kivaa. Nykyään kai sekään ei ole itsestäänselvyys.
Jaa en tiedä, kun oon syntyny 1980.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1981 syntyneet on nyt jo syvässä keski-iässä. Setämiehiä ja täti-ihmisiä
Vierailija kirjoitti:
En ole ymmärtänyt että miksi ketään 90-luvulla syntynyttä edes luokitellaan millenniaaliksi kun heistä puolet eivät ollet edes taaperoa vanhempi vuonna 2000. Tarkoitan että ovat mielestäni liian nuoria.
Minäkin ysärillä syntyneenä milleniaalina koen itseni jotenkin ulkopuoliseksi siitä milleniaali-keskustelusta, kun tuntuu että se koskee lähinnä 80-luvulla syntyneitä ja kasarilla syntyneet on niitä "aitoja" milleniaaleja
Mutta en minä Gen Z myöskään koe olevani, joku väliinputoaja mix
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elin teini-iän vuosina 2005-2012 ja en siitä keksi oikein mitään kummempaa kerrottavaa. Älypuhelimet tuli vasta teini-iän loppupäässä, mutta koneella roikuttiin paljon somessa/mesessä. Kun tulin täysi-ikäiseksi niin nuorisokulttuuri oli jo sillä tavalla muuttunut, ettei esim. baareissa saanut enää polttaa ja sellainen hirveä ryyppäämisen ihannointi oli jo mennyttä.
Ei kun nyt muistinkin yhden asian; järkkärillä eli järjestelmäkameralla kuvaaminen oli muotia, ja kaikilla teineillä piti olla sellanen. Sillä sitten kuvattiin kavereiden kanssa ja laitettiin niitä kuvia galtsuun ja Facebookiin.
Tykkää jos olet jonottanut kirjaston koneelle käyttämään nettiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin yläasteen 2001. Sain ensimmäisen kännykän (Nokian 5110, paras puhelin ikinä!) jossa oli saldorajaa 20e (en muista mitä oli markoissa). Se paukkui aina.
Ihailtiin sellaista langanlaihaa mallikroppaa, ei tissejä eikä persettä. Muoti oli lantiofarkkuja, micmacin huppareita ja fleecejä, skeittikenkiä ja adidaksen tuulitakkeja. Dakinen reput tais niihin aikaan myös tulla muotiin. Kulmakarvat nypittiin viivoiksi, meikkivoide oli usein aivan liian tummaa ja kellertävää. Hiuksiin värjättiin palkkiraitaa tai sitten päältä vaaleat ja alhaalta tummat tyylillä. Shoppailtiin Seppälässä ja Henkka maukalla jos oli rahaa. Omassa koulussa jengi kuunteli tosi paljon räppiä ja RnBtä.
Muistelen, että oli aika huoletonta se teini-ikä vielä. Ei ollut some sotkemassa päätä ja photosopkin oli vasta lyömässä läpi. Eurot tuli 2002 ja käänsin pitkälle 20 vuotiaaks hinnat vielä markoiksi.
1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa nuoriso käytti TOPPAHOUSUJA JA MYÖS TUULIPUVUN HOUSUJA. Tämän muistan ikuisesti. Mullakin oli monet.
Elin oman nuoruuteni Lohjalla. Kaveripiirini oli ihan tavallisia lukio/amis/kauppislaisia nuoria. Seuraava tarina on täysi tosi.
Kamerapuhelimia ei ollut, eikä sometilejä joten jälkipyykki oli olematonta.
Silloin puristeltiin tissejä ja perseitä, imuteltiin avoimesti, monesti tuli pantuakin ihan vaan jossain puskassa kaupungin yössä.
Tyttöjä lähestyttiin hyvinkin rohkeasti ja röyhkeästi, mutta ymmärrettiin myöskin että ei tarkoittaa ei. Tytöt osasivat kyllä tyrmätä epätoivotut lähestymiset, eikä jokaikisestä silmäniskusta pahoitettu mieltä ja aiheutettu paskamyrskyä.
Hyvin useana viikonloppuna Alkoa otettiin, huumeita käyttivät "ne muut" tyypit, jotka olivat omissa porukoissaan. Keskusaukiolla ja rantsussa oli usein satoja nuoria viikonloppuisin viihteellä.
Kotibileissä aina joku huone oli pyhitetty panemiselle, joskus oli kimppaa, joskus muut katseli kun toiset teki.
Eikä siinä ollut mitään pahaa, kaikki oli hyvällä tuulella ja juhlittiin ja nautittiin yhdessä.
Toistemme perään katsottiin, toisistamme pidettiin huoli, yhteishenki oli hyvä.
M1982
1981 syntyneenä olen seniorimilleniaali.
En itse asiassa oikein muista tuosta ajasta mitään. Sairastin tuolloin masennusta ja kaikki jäänyt vähän sumuun. Harmi kyllä =/
-1985-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ymmärtänyt että miksi ketään 90-luvulla syntynyttä edes luokitellaan millenniaaliksi kun heistä puolet eivät ollet edes taaperoa vanhempi vuonna 2000. Tarkoitan että ovat mielestäni liian nuoria.
Minäkin ysärillä syntyneenä milleniaalina koen itseni jotenkin ulkopuoliseksi siitä milleniaali-keskustelusta, kun tuntuu että se koskee lähinnä 80-luvulla syntyneitä ja kasarilla syntyneet on niitä "aitoja" milleniaaleja
Mutta en minä Gen Z myöskään koe olevani, joku väliinputoaja mix
Minäkin olen 90-luvulla syntynyt, en oikein tunne kuuluvani mihinkään sukupolveen
No jaa, olin 9v vuonna 2000. Pikkusiskoni oli 4v.