Kun teet ruokaa, laitatko jokaiselle syöjälle annoksen jo valmiiksi lautaselle vai saako jokainen ottaa itse sen verran kuin haluaa?
Meillä kun mies laittaa ruokaa, hän laittaa jokaiselle oman annoksen lautaselle, itselleen mulle ja lapsille.
Mä taas itse tykkään siitä tavasta, että jokainen ottaa itse sen verran kuin haluaa. Itse otan sina viimeisenä. Oon monesti miehelle sanonutkin, että kyllä mä voin ihan itse ottaa ruokaa.
Jotenkin kivempi ottaa itse sen verran ruokaa kuin syö kuin se, että toinen päättää minkä verran syödään. Toki ravintolassa on asia erikseen.
Kommentit (61)
Jokainen ottaa itse. Tyhmää laittaa lautaselle.
Otetaan itse. Joskus kun ollaan vaan kaksin niin teen salaatit valmiiksi lautasmallin mukaan lautasille - ei jää sitten turhaan salaattia kipon pohjalle.
Mutta että mua ärsyttää kun aamulla, jos mies on mennyt kahvinkeittoon, niin hän tekee mulle leivät valmiiksi. Olen kieltänyt useampaan kertaan mutta ei mene perille.Ällöttää ne valmiit leivät kun niissä on niin paljon voimariiniä, että sitten otan päälliset leivältä ja kaavin siitä rasvat pois ja leikkaan mahdollisen tomaatin uudelleen - en syö jos siinä on se kanta kun olen kerran halkaissut hampaani kun sopivasti osui se kova kanta. Mut juurikin se rasva on pahin enkä jaksa yleensä kuin yhden leivän edes. Ja aina niitä on kaksi.
Itse otetaan. Mun ex teki suhteen alussa tuota, että laittoi valmiiksi. En ollut koskaan törmännyt missään siihen tapaan ja oli ihan kamalaa. Hän omasta mielestään oli ystävällinen, kun passasi mua. Ihan yhdestä kerrasta ei lopettanut, mutta muutaman kerran jälkeen ilmeisesti mun äänensävy tiukkeni sen verran, että lopetti. Kyllä omalle puolisolle pitää voida sanoa niin, että menee perille.
Mulla meni moderointiin kommentti perheruokailusta ;DDDD
Laitan ruoan astioissa pöytään ja jokainen ottaa sen verran kuin ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Otetaan itse. Joskus kun ollaan vaan kaksin niin teen salaatit valmiiksi lautasmallin mukaan lautasille - ei jää sitten turhaan salaattia kipon pohjalle.
Mutta että mua ärsyttää kun aamulla, jos mies on mennyt kahvinkeittoon, niin hän tekee mulle leivät valmiiksi. Olen kieltänyt useampaan kertaan mutta ei mene perille.Ällöttää ne valmiit leivät kun niissä on niin paljon voimariiniä, että sitten otan päälliset leivältä ja kaavin siitä rasvat pois ja leikkaan mahdollisen tomaatin uudelleen - en syö jos siinä on se kanta kun olen kerran halkaissut hampaani kun sopivasti osui se kova kanta. Mut juurikin se rasva on pahin enkä jaksa yleensä kuin yhden leivän edes. Ja aina niitä on kaksi.
En käsitä, miksi ihmiset ovat tällaisissa parisuhteissa. Tuolle käytökselle ei voi olla mitään muuta syytä kuin vittuilu. Miksi siedät päivittäistä kiusantekoa? Ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni moderointiin kommentti perheruokailusta ;DDDD
Hyi, tuhmaa. :D
Mä olen tehnyt usein niin että teen oman annokseni valmiiksi ensin, tavallaan malliksi, sitten kun muut tulevat hakemaan annostaan, kysyn että haluaako mun valmiiksi tekemän vai ottaako itse. Noin siis sellaisissa ruuissa joihin liittyy jotain asettelua.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tehnyt usein niin että teen oman annokseni valmiiksi ensin, tavallaan malliksi, sitten kun muut tulevat hakemaan annostaan, kysyn että haluaako mun valmiiksi tekemän vai ottaako itse. Noin siis sellaisissa ruuissa joihin liittyy jotain asettelua.
Onko perheesi kömpelyksiä, vai miksi eivät osaa itse asetella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on yleensä kerinnyt jo laittamaan annokset lautaselle, kun tulen ruokapöytään. Teen sen aikana jotain muuta kun on miehen ruuanlaittovuoro. Esim pihahommia.
Kiva syödä kylmää ruokaa.
Ja oma mies onneksi osaa muuttaa toimintaansa kun pyydän.
Taaperolle laitan ite ruuan. Mies saa ottaa niin paljon kuin haluaa ja lopputuloksena seuraavalle päivälle ei jääkään enää niin paljoa kuin olin suunnitellut. Miehen annoskoko on kukkurallinen lautanen ja kaksi leipää vielä päälle.
Jokainen saa ottaa itse niin paljon kuin haluaa, poikkeuksena ne kerrat kun haluan hemmotella miestä monen ruokalajin illallisella. Silloin asettelen annokset valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kammottavaa olis, jos kotioloissa pitäis syödä jonkun toisen valmiiks annostelemaan ruokansa, ja vielä kamalampaa, jos pitäis itse annostella muille.
No täällä Keski-Euroopassa annostellaan (pöydässä) lautaselle. Sen annostelijan (yleensä ruoan kokannut) kanssa voi toki määrästä ja mieltymyksistä keskustella ja se otetaan annostelussa huomioon. Samalla kokki saa ansaittua kiitosta ja ruokaa arvostetaan. Näin eliminoidaan myös ne kiusalliset tilanteet, että joku kahmii junttiuttaan jotain lajia kaiken.
Lapsille laitan valmiiksi, koska annostelen vihannekset myös - muuten eivät varmaan ottaisi. Mun ex-miesystävä kauhoi hyvää hyvyyttään (ilmeisesti) mun lauatselle ensin ja sitten itselleen - se ärsytti, tykkään itse annostella, paljonko otan esim. perunaa ja kastiketta. Ex-avioliitossa muistan, että mies tosiaan söi itsensä aivan ähkyyn ahmimalla kovaan tahtiin - sunnuntaina olin ajatellut, että lapsille jää seuraavaksi päiväksi, mutta ei jäänyt. Nykyisillä esim. kalan hinnoilla ei kalaa voi ahmia mielin määrin...
Lisäksi exällä oli tapana lasten kanssa peukuttaa tekemiäni ruokia... aivan hirveä tapa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tehnyt usein niin että teen oman annokseni valmiiksi ensin, tavallaan malliksi, sitten kun muut tulevat hakemaan annostaan, kysyn että haluaako mun valmiiksi tekemän vai ottaako itse. Noin siis sellaisissa ruuissa joihin liittyy jotain asettelua.
Onko perheesi kömpelyksiä, vai miksi eivät osaa itse asetella?
Siinähän nuo ovat oppineet, ei se ihan automaattisesti lapsilla nuorempana lähtenyt. Mitä olen huomannut niin ei kaikki aikuisetkaan ymmärrä vaikka sitä että perunamuussiin voi laittaa kuopan jotta kastike pysyy siinä nätimmin.
Mutta tarkoitin tuossa lähinnä sitä että saa valita ottaako valmiin annoksen syystä tai toisesta vai ottaako itse. Nyt lapseni jo aikuisia ja tekevät oikein hyvää ruokaa, usein ottavat kuvia laittamistaan annoksista ja lähettävät niitä toisilleen ja välillä minullekin.
Vierailija kirjoitti:
Taaperolle laitan ite ruuan. Mies saa ottaa niin paljon kuin haluaa ja lopputuloksena seuraavalle päivälle ei jääkään enää niin paljoa kuin olin suunnitellut. Miehen annoskoko on kukkurallinen lautanen ja kaksi leipää vielä päälle.
Miksi ne suunnitelmasi eivät sopeudu vallitsevaan todellisuuteen? Jos kerran tiedät, että miehesi syö enemmän kuin sinun mielestäsi kuuluisi, ja kun suunnittelet, että ruokaa pitäisi jäädä seuraavalle päivälle, niin miksi et tee enemmän ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi exällä oli tapana lasten kanssa peukuttaa tekemiäni ruokia... aivan hirveä tapa!
Peukuttaa?
Syökö kaikki sitten kokonaan ottamansa annoksen? Meillä opetettiin, että itse otettu ruoka syödään kokonaan ja toisen annostelemasta saa jättää, jos ei jaksa. Siinä oppi ottamaan kohtuudella eikä koskaan lisää. Näkkäriä oli ruoan kanssa, ettei lisää olis jaksanutkaan. Tarkoitus ei ole koskaan syödä ähkyyn vaan nälän poistamiseksi. Näin pysyy koko perhe normaalipainoisena.