Eikö äiti saisi katsoakaan puhelintaan jos työntää vaunuja?
Olin nukuttamassa vauvaa ulkona läheisellä ulkoilualueella ja kuulin tietysti äänistä että vauva on vielä hereillä, mutta koska tiesin vauvan todennäköisesti nukahtavat ihan koska tahansa en tietenkään tehnyt mitään, vaan selailin puhelinta samalla kun kävelin pientä ympyrää ihan hiljaista vauhtia. Kohdalle ilmestyi vanhempi pariskunta joka alkoi motkottaa minulle siitä, että siinä on äiti vaan puhelimella eikä edes vastaa lapsen itkuun. Itku ei ollut mitään huutoitkua, vaan satunnaista kitinää. Syliinkö olisi pitänyt se nukahtavat lapsi ottaa ja alkaa puhua tälle?
Kommentit (174)
Minua on tullut joku vanhus sättimään, kun varasin kuumeiselle ja korvakipuiselle lapselle puhelimella lääkäriaikaa. Oltiin matkustettu junalla monta tuntia ja lapsen olo pahentunut sinä aikana. Päätin, että käytän keskustassa lääkärissä ennen kuin mennään kotiin. Pysähdyin puistonpenkille varaamaan tätä aikaa ja 1-vuotias itki ja kitisi ymmärrettävästi rattaissa tuskissaan. Siihen ilmestyi joku täti sättimään miten sairasta on tuijottaa vaan puhelinta, kun lapsella on hätä. Minusta taas on sairasta miten äidit tuntuvat joidenkin mielestä tekevän kaiken väärin aina. Ja päätelmät tehdään jonkun 30s tarkkailun perusteella.
Kun omat lapseni olivat pieniä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, ei ollut matkapuhelimia. Miten oikein tulinkaan toimeen lasteni kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Kun omat lapseni olivat pieniä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, ei ollut matkapuhelimia. Miten oikein tulinkaan toimeen lasteni kanssa?
Varmaan sinulla oli mukana kirja tai lehti, kun istuit leikkipuistossa hiekkalaatikon reunalla. Minulla oli ja joskus sain kommenttia, että äidin pitäisi leikkiä lasten kanssa. Rakentaa hiekkakakkuja tai juosta hippaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun omat lapseni olivat pieniä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, ei ollut matkapuhelimia. Miten oikein tulinkaan toimeen lasteni kanssa?
Laiminlöit ne. Kaffittelit, luit lehtiä ihan hyvällä omallatunnolla. Pieni koululaisesi tuli tyhjään kotiin yksin kipeänäkin ja jo alle kouluikäisinä ulkoili yksin.
Minusta on liikuttavaa miten aina kuvitellaan että se puhelin heijentäisi lapsiperheen elämänlaatua.
Kun se on just päinvastoin.
On kyllä melkoinen meno liikenteessä nykyään.
Kaikilla puhelimet kädessä, pyöräilijöillä ja kävelijöillä vielä lisäksi kuulokkeet päässä.
Vastaantulevia autoja kun katsoo, näkee kun kuski katsoo alaviistoon puhelintaan.
Tai no, moottoripyöräilijä en ole vielä nähnyt puhelin kädessä ajon aikana :D
Vierailija kirjoitti:
On kyllä melkoinen meno liikenteessä nykyään.
Kaikilla puhelimet kädessä, pyöräilijöillä ja kävelijöillä vielä lisäksi kuulokkeet päässä.
Vastaantulevia autoja kun katsoo, näkee kun kuski katsoo alaviistoon puhelintaan.
Tai no, moottoripyöräilijä en ole vielä nähnyt puhelin kädessä ajon aikana :D
Ai siellä ulkoilualueella?
Vanhukset ovat äärettömän typeriä pätiessään sillä, etteivät he pienten lasten vanhempina käyttäneet älypuhelimia. Ihan kuin se olisi ollut siihen aikaan edes mahdollista. Lukemista on aiemmin paheksuttu äidin hiljaisen hetken ajankuluna, koska perheenäidin ei olisi kuulunut istua jouten nautiskellen vaan vähintään olisi pitänyt neuloa samalla.
Puhelimen/ruutujen käyttöä kyllä ylipäätään arvostellaan aika kohtuuttomasti. Olin itse tosi nuori lapsen ollessa pieni. Joskus matkustimme vanhempieni luota junalla kotiin, kun lapsi oli juuri toipunut vatsataudista. Oli pakko mennä, koska minulla loppui loma ja töihin oli palattava. Oltiin kyllä leikkivaunussa, mutta en päästänyt lasta leikkimään, että saataisiin tartuntariskiä edes vähän pienemmäksi, kun eivät kuolaa samoihin leluihin. Lisåksi lapsi oli vielä aika nuutunut. Annoin katsoa sen tunnin matkan tabletilta pikkukakkosen ohjelmia. Eiköhän siitäkin joku pari penkkiriviä edempänä oleva +35v äiti alkanut sanomaan, että täällä olisi noita lelujakin, että ei tarvitse olla ruutuzombi.
Olen itse nyt tuon 35v eikä ikinä tulisi mieleen arvostella toisten tekemisiä jonkun yhden yksittäisen hetken perusteella, jonka minä näen.
Vierailija kirjoitti:
Vanhukset ovat äärettömän typeriä pätiessään sillä, etteivät he pienten lasten vanhempina käyttäneet älypuhelimia. Ihan kuin se olisi ollut siihen aikaan edes mahdollista. Lukemista on aiemmin paheksuttu äidin hiljaisen hetken ajankuluna, koska perheenäidin ei olisi kuulunut istua jouten nautiskellen vaan vähintään olisi pitänyt neuloa samalla.
Oma äitini laittoi meidät aina kesällä useammaksi viikoksi mummolaan ja vain luki aamusta yömyöhään silloin. Muistan kyllä kuinka mummo arvosteli äitiäni siitä, kun ei tehnyt mitään järkevää. Mitä se olisi siellä muuta tehnyt sen jälkeen, kun sai meidän jäljet siivottua, kun emme olleet sotkemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun omat lapseni olivat pieniä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, ei ollut matkapuhelimia. Miten oikein tulinkaan toimeen lasteni kanssa?
Varmaan sinulla oli mukana kirja tai lehti, kun istuit leikkipuistossa hiekkalaatikon reunalla. Minulla oli ja joskus sain kommenttia, että äidin pitäisi leikkiä lasten kanssa. Rakentaa hiekkakakkuja tai juosta hippaa.
Minä olen saanut samoja kommentteja, kun vain tuijotin tyhjyyteen omissa ajatuksissani lasten leikeissä puistossa. Aina pitäisi olla 100% läsnä!
Pienillekin lapsille olisi hyvä puhua, niin puheenkehitys paranisi, vaikka se vauva ei puheisiin vastaankaan, korkeintaan jokeltelee.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä melkoinen meno liikenteessä nykyään.
Kaikilla puhelimet kädessä, pyöräilijöillä ja kävelijöillä vielä lisäksi kuulokkeet päässä.
Vastaantulevia autoja kun katsoo, näkee kun kuski katsoo alaviistoon puhelintaan.
Tai no, moottoripyöräilijä en ole vielä nähnyt puhelin kädessä ajon aikana :D
Juoksin Helsinki City Marathonin reilu viikko sitten. Siis sielläkin osa selaili puhelintaan juostessaan. En tiedä mitä tekivät, mutta tuntui vähän hassulta. Toki meidän hitaampien joukossa sitä aikaa olikin, kun matkaan meni 5h.
Vierailija kirjoitti:
Pienillekin lapsille olisi hyvä puhua, niin puheenkehitys paranisi, vaikka se vauva ei puheisiin vastaankaan, korkeintaan jokeltelee.
Joo, mutta ei sillon, kun ne ovat nukahtamassa juuri.
On parempi eksyä vauvan kanssa kuin katsoa karttaa /s
Joo ei, ei äidit katsot puhelinta. Nykyäidit tekee muutenkin kaiken väärin, joten parempi olisi jättää ne lapset hankkimatta. Paitsi että syntyvyys pitää saada nousuun, joten väärin tehty sit sekin.
Vierailija kirjoitti:
Jos työntelet lasta vaunuissa ja sinulla tulee pakottava tarve vilkuilla luuriasi, niin tietenkin pysähdyt suksi aikaa, kun katsot sitä luuria. On se kumma, kun joillakin tulee puhelimeen niin mahdottoman paljon viestejä ja juttuja, että sitä luuria pitää räplätä yhtä mittaa.
Tämä. Suurin ongelmahan tuossa on, että puhelimella oleva ihminen ei havainnoi muuta liikennettä. Parhailla on vaunut, koira ja puhelin kädessä ja tie ylitetään koittamalla, selviääkö jälkikasvu ja rakki hengissä edellä...
On myös hyvin surullista, että ihminen ei tahdo olla läsnä enää millekään, ei koiralle, ei lapselle, ei edes itselleen, vaan puhelimella harhautetaan itseä koko ajan.
Minä jätän puhelimen aina kotiin jos menen itsekseni lenkille, koska jos minulla on lenkki itseni kanssa, en todellakaan halua silloin vastailla kenenkään viesteihin, saati lääppiä somea tai uutisia.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä melkoinen meno liikenteessä nykyään.
Kaikilla puhelimet kädessä, pyöräilijöillä ja kävelijöillä vielä lisäksi kuulokkeet päässä.
Vastaantulevia autoja kun katsoo, näkee kun kuski katsoo alaviistoon puhelintaan.
Tai no, moottoripyöräilijä en ole vielä nähnyt puhelin kädessä ajon aikana :D
Kyytiläisillä kyllä olen nähnyt. Siis hempukalla moottoripyörän takapenkillä. Toisella kädellä piti vähän kiinni. Pyörä ei kyllä ollut mikään kyykkypyörä vaan sellainen "h-sohva".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työntelet lasta vaunuissa ja sinulla tulee pakottava tarve vilkuilla luuriasi, niin tietenkin pysähdyt suksi aikaa, kun katsot sitä luuria. On se kumma, kun joillakin tulee puhelimeen niin mahdottoman paljon viestejä ja juttuja, että sitä luuria pitää räplätä yhtä mittaa.
Tämä. Suurin ongelmahan tuossa on, että puhelimella oleva ihminen ei havainnoi muuta liikennettä. Parhailla on vaunut, koira ja puhelin kädessä ja tie ylitetään koittamalla, selviääkö jälkikasvu ja rakki hengissä edellä...
On myös hyvin surullista, että ihminen ei tahdo olla läsnä enää millekään, ei koiralle, ei lapselle, ei edes itselleen, vaan puhelimella harhautetaan itseä koko ajan.
Minä jätän puhelimen aina kotiin jos menen itsekseni lenkille, koska jos minulla on lenkki itseni kanssa, en todellakaan halua silloin vastailla kenenkään viesteihin, saati lääppiä som
Hei, hyvä sinulle! Kuinka usein käyt lenkillä, saatko valita sen ajankohdan itse, pääsetkö sinne yksin vai työnteletkö vaunuja? Jos joka ikinen päivä käy parin tunnin päiväunilenkillä vauvansa kanssa, niin voi olla, että puhelintakin tulee vilkaistua. Ja parempihan se just vauvan nukkuessa on sitä katsoa, kuin silloin, kun vauva tarvitsee vanhempaansa.
Olen itse nuorehko tuore äiti. Olin koliikki vauvan kanssa lenkillä, koska muuten pää hajoaa.
Vauva kitisi vähän vaunuissa ja olin vaihtamassa biisiä mitä kuuntelin kuulokkeilla. Joku 35+ nainen kommentoi "lapsien ei kuulu saada lapsia kun tuijottaa pelkkää puhelinta. Lasu tulee vielä."
Kuka edes kehtaa kommentoida muita? Teki kyllä väsy kiukkusena sanoa jotain vastaa. Mutta mut on kasvatettu paremmin kuin huudella tuntemattomille