Eikö äiti saisi katsoakaan puhelintaan jos työntää vaunuja?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi katsoa puhelinta? Ja koko ajan, eikö muka ole tärkeämpää ja mielenkiintoisempaa katsottavaa?

Sä et ole ollenkaan mielenkiintoinen etkä tärkeä. Parempi pitää katseensa puhelimessa kuin nähdä sun ruma naama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä näkee tilanteita, joissa lastenrattaita työntävä puhelimen tuijottaja meinaa työntää ne lastenrattaan pyörän alle tai punaisia valoja päin autotielle ym.

Missä tällaisia tilanteita näkee? Lenkkeilen paljon sekä juosten että koiran kanssa enkä ole koskaan nähnyt. 

Et tietenkään ole nähnyt kun näpläät puhelinta.

Näetkö myös usein hattiwatteja?

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin aion jatkossakin vilkaista karttasovellusta puhelimesta kun siltä tuntuu. Boomerit ei minua määräile, eivät ymmärrä mitä kaikkea puhelimella voi tehdä.

Voivoi lumihiutaletta, mut onneksi ne sulaa pois, boomerit tietää, mutta sinä et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin aion jatkossakin vilkaista karttasovellusta puhelimesta kun siltä tuntuu. Boomerit ei minua määräile, eivät ymmärrä mitä kaikkea puhelimella voi tehdä.

Voivoi lumihiutaletta, mut onneksi ne sulaa pois, boomerit tietää, mutta sinä et.

Boomerit tietää että alkava aivorappeuma saa ihmiset ylikriittisiksi toisiaan kohtaan. Pidemmälle edenneenä he unohtavat tosin tämän, mutta toisten asilihin puuttuminen ja besserwissemismi jää ajatuksenjuoksun muuttuessa yhä enmmän ja enemmän harhaiseksi.

Onhan tosi surullista tuijottaa puhelinta samaan aikaan kun oma vauva itkee. Ihan yksiselitteistä. Aiheesta sanoivat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin aion jatkossakin vilkaista karttasovellusta puhelimesta kun siltä tuntuu. Boomerit ei minua määräile, eivät ymmärrä mitä kaikkea puhelimella voi tehdä.

Voivoi lumihiutaletta, mut onneksi ne sulaa pois, boomerit tietää, mutta sinä et.

Boomerit tietää että alkava aivorappeuma saa ihmiset ylikriittisiksi toisiaan kohtaan. Pidemmälle edenneenä he unohtavat tosin tämän, mutta toisten asilihin puuttuminen ja besserwissemismi jää ajatuksenjuoksun muuttuessa yhä enmmän ja enemmän harhaiseksi.

 Voin boomerina paljastaa senkin, että kun joku mamma toljottaa luuriaan ja työntää vaunuja suojatielle voin minäkin kaikessa aivorappeumassani ajaa vaunuihin päin. On aivan sama, mihin muualle mammat vaunujensa  kanssa työntyvät, mutta ei suojatielle, kiitos. Silloin se luuri on jaksettava laittaa hetkeksi pois ja muistaa , etteivät kaikki autoilijat koe hänen lastaan tärkeäksi ja jonka vuoksi skarppaisi joka suojatien kohdalla. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei ouhelinta voi jättää kotiin 

Jätätkö itse puhelimen kotiin aina kun lähdet jonnekin?

Vierailija kirjoitti:

Onhan tosi surullista tuijottaa puhelinta samaan aikaan kun oma vauva itkee. Ihan yksiselitteistä. Aiheesta sanoivat. 

Kai nyt vauva itkee, kun aistii, että paikalla on haaskalintuja...

Vierailija kirjoitti:

Onhan tosi surullista tuijottaa puhelinta samaan aikaan kun oma vauva itkee. Ihan yksiselitteistä. Aiheesta sanoivat. 

Vauvahan ei itkenyt vaan kitisi nukahtamisvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla ikäluokalla on vain ihan hirveä tarve nalkuttaa puhelimesta. Meillä nalkuttajan hampaissa en ole minä vaan esiteini-ikäinen lapseni. Yksi sukulaistäti jaksaa aina nalkuttaa, jos lapsi käyttää puhelinta yhtään mihinkään. Eikä oikeasti ymmärrä, että tuo ikäluokka sopii kaiken viesteillä eikä soittamalla. Meillä on tiukat säännöt sille, ettei puhelinta räplätä muuten vaan, jos ollaan kylässä tai joku on meillä. Mutta joskus pitää sopia asioista (harrastuskimppakyydit, lukupiiri kokeeseen, koska harjoitellaan kevätjuhlaesitystä) juuri sillä hetkellä. Pelkkä viestiin vastaaminen saa tässä sukulaistädissä aikaan hirveän nalkutuksen. Oikeasti pelkkä puhelimen vilkaiseminen esim. katsoakseen kelloa, saa tämän aikaiseksi. 

Meillä lasten mummo ihmettelee huutaa koko ajan, että puhelin pois, vaikka lapset olisivat vastaamassa viestiin tai katsomassa kelloa. Samalla ihmetteli, kun 10- ja 12-vuotiaat eivät halua enää tulla heidän kanssa mökille. Viime kesänä olivat viikon. Mummo otti puhelimet pois heti alkuun eikä antanut takaisin kuin vasta kotona. Ei saanut soittaa tai viestitellä meille vanhemmille eikä edes laittaa kavereille viestiä, että olen nyt ilman puhelinta.

Viikko ilman puhelinta teki varmasti lapsille hyvää, mutta oli minusta vähän kohtuutonta, että ei saanut pitää kavereihin edes iltaisin yhteyttä tai viestitellä meille. Me vanhemmat olimme jo muutenkin laittanee rajoitukset tiukaksi sille viikolle, että muuta kuin viestittelyaikaa oli vain vartti päivässä.

Minusta olisi kiva, jos mummolla ja lapsilla olisi edelleen läheinen suhde, mutta ei sitä neuroottista puhelin pois-huutelua jaksa kukaan kuunnella. Ymmärtäisin, jos puhelin olisi lapsille joku ongelma, mutta kun molemmat saavat pelkkiä kiitettäviä koulussa, harrastavat viisi kertaa viikossa, viettävät paljon aikaa kavereiden kanssa ja lukevat vähintään kirjan viikossa, niin en ymmärrä miten olisi hirveän haitallista, jos näiltä liikenevää aikaa käytetään puhelimen kanssa. Molemmilla vielä yksi käytetyimmistä sovelluksista on duolingo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin aion jatkossakin vilkaista karttasovellusta puhelimesta kun siltä tuntuu. Boomerit ei minua määräile, eivät ymmärrä mitä kaikkea puhelimella voi tehdä.

Voivoi lumihiutaletta, mut onneksi ne sulaa pois, boomerit tietää, mutta sinä et.

Boomerit tietää että alkava aivorappeuma saa ihmiset ylikriittisiksi toisiaan kohtaan. Pidemmälle edenneenä he unohtavat tosin tämän, mutta toisten asilihin puuttuminen ja besserwissemismi jää ajatuksenjuoksun muuttuessa yhä enmmän ja enemmän harhaiseksi.

 Voin boomerina paljastaa senkin, että kun joku mamma toljottaa luuriaan ja työntää vaunuja suojatielle voin minäkin kaikessa aivorappeumassani ajaa vaunuihin päin. On aivan sama, mihin muualle mammat vaunujensa  kanssa ty

Sellainen mielikuvitusmasilman voimafantasia siellä. Kerro vielä lisää hattiwateista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä näkee tilanteita, joissa lastenrattaita työntävä puhelimen tuijottaja meinaa työntää ne lastenrattaan pyörän alle tai punaisia valoja päin autotielle ym.

Missä tällaisia tilanteita näkee? Lenkkeilen paljon sekä juosten että koiran kanssa enkä ole koskaan nähnyt. 

Et tietenkään ole nähnyt kun näpläät puhelinta.

Juostessa? Hah, minulla ei ole yleensä edes puhelin mukana, kun olen lenkillä. Oli se sitten koiran kanssa tai juosten. 

Vierailija kirjoitti:

Jos on nukuttamassa lasta, niin miksei sille voisi ennemmin vaikka laulaa? Mitä siellä puhelimessa on niin tärkeää, että se on tärkeämpää kuin oma lapsi?

 

On tärkeää suoda väsyneelle lapselle nukkumarauha.

Se pieni yninä sieltä vaunuista on vauvan omaa unilaulua tai väsymysitkua, eikä todellakaan edellytä muuta kuin huolenpitäjän läsnäoloa ja pyörien liikettä.

Minä aikoinani luin kirjaa aina kun se oli mahdollista, myös vaunuja työnnellessä. Puhelimessa (lanka-) puhuin usein silloin kun imetin. Jostain syystä ne esikoisen ja vielä toisenkin lapsen 1-1,5 tunnin imetyssessiot muutaman kerran päivässä eivät tuntuneet vaativan, että olisimme vauvan kanssa tuijottaneet kaiken aikaa toisiamme rakastuneesti silmiin. Olinkin sitten äärimmäisen hämmästynyt, kun kolmas lapsi söi aina 10 minuutissa. Tämä siis 70- ja 80-luvuilla.

Laulettiin kyllä paljon kotioloissa, niin nukkumaan mentäessä kuin ihan hereillä ollessa. Ei olisi tullut kyllä mieleenkään, että kauppareissullakin olisi pitänyt vetää "pienen pientä veturia". :D

T. muutaman äiti ja usean mummo

Lestoja harmittaa toisten elektroniikan käyttö. Siksi marmatravat.

Vierailija kirjoitti:

No tuohon voi vastata, että yritän tässä saada vauvan nukahtamaan, kun hän on väsynyt. Puhelimen katsominen samalla ei häiritse vauvan nukahtamista, vieressä keskustelu kylläkin.

Hah, ei se keskustelu kyllä yleensä häiritse. Sen sijaan jos nukahtamista ennen välillä on silmät aukikin, niin olisihan se mukava saada vanhempaan katsekontaktia niin on turvallisempi olo ja uskaltaa nukahtaa.

Jos se lapsi "vähän kitisee välillä" kuten kuulemma teki, niin jotakin sillä on huonosti ja häiritsee nukahtamista. Luulisi sen kiinnostavan. Kitinä-ääni on niin kauhea, etten minä aikakaan mihinkään puhelimeen pysty keskittymään jos sellaista on korvan juuressa. (Ja varmaan se on sitä ihan tarkoituksella.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on nukuttamassa lasta, niin miksei sille voisi ennemmin vaikka laulaa? Mitä siellä puhelimessa on niin tärkeää, että se on tärkeämpää kuin oma lapsi?

 

On tärkeää suoda väsyneelle lapselle nukkumarauha.

Se pieni yninä sieltä vaunuista on vauvan omaa unilaulua tai väsymysitkua, eikä todellakaan edellytä muuta kuin huolenpitäjän läsnäoloa ja pyörien liikettä.

Minä aikoinani luin kirjaa aina kun se oli mahdollista, myös vaunuja työnnellessä. Puhelimessa (lanka-) puhuin usein silloin kun imetin. Jostain syystä ne esikoisen ja vielä toisenkin lapsen 1-1,5 tunnin imetyssessiot muutaman kerran päivässä eivät tuntuneet vaativan, että olisimme vauvan kanssa tuijottaneet kaiken aikaa toisiamme rakastuneesti silmiin. Olinkin sitten äärimmäisen hämmästynyt, kun kolmas lapsi söi aina 10 minuutissa. Tämä siis 70- ja 80-luvuilla.

 

Siis just tämä, että joidenkin mielestä vauvan kanssa pitäisi olla siinä rakastavassa katsekontaktissa 24/7, mitä ihmettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuohon voi vastata, että yritän tässä saada vauvan nukahtamaan, kun hän on väsynyt. Puhelimen katsominen samalla ei häiritse vauvan nukahtamista, vieressä keskustelu kylläkin.

Hah, ei se keskustelu kyllä yleensä häiritse. Sen sijaan jos nukahtamista ennen välillä on silmät aukikin, niin olisihan se mukava saada vanhempaan katsekontaktia niin on turvallisempi olo ja uskaltaa nukahtaa.

Jos se lapsi "vähän kitisee välillä" kuten kuulemma teki, niin jotakin sillä on huonosti ja häiritsee nukahtamista. Luulisi sen kiinnostavan. Kitinä-ääni on niin kauhea, etten minä aikakaan mihinkään puhelimeen pysty keskittymään jos sellaista on korvan juuressa. (Ja varmaan se on sitä ihan tarkoituksella.)

 

Täysin normaali tilanne kun vauva on nukahtamassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuohon voi vastata, että yritän tässä saada vauvan nukahtamaan, kun hän on väsynyt. Puhelimen katsominen samalla ei häiritse vauvan nukahtamista, vieressä keskustelu kylläkin.

Hah, ei se keskustelu kyllä yleensä häiritse. Sen sijaan jos nukahtamista ennen välillä on silmät aukikin, niin olisihan se mukava saada vanhempaan katsekontaktia niin on turvallisempi olo ja uskaltaa nukahtaa.

Jos se lapsi "vähän kitisee välillä" kuten kuulemma teki, niin jotakin sillä on huonosti ja häiritsee nukahtamista. Luulisi sen kiinnostavan. Kitinä-ääni on niin kauhea, etten minä aikakaan mihinkään puhelimeen pysty keskittymään jos sellaista on korvan juuressa. (Ja varmaan se on sitä ihan tarkoituksella.)

 

Ja miten luulet että vauva nukahtaa jos aina vedetään verho syrjään ja aletaan veivata lastenlaulusuosikkeja, eikä lapsi saa unirauhaa?

Vauva itkee koska on väsynyt, ei siksi että se kaipaisi elefanttiarssia ja eläinjunalaulua äidin kanssa silmiin katsoen. Väsyneen vauvan pitää antaa nukkua, yleensä vanhemman hyssyttely ja vaunujen liike rauhoittaa vauvaa. Meidän vauva myös murisee ennen nukahtamistaan.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tosi surullista tuijottaa puhelinta samaan aikaan kun oma vauva itkee. Ihan yksiselitteistä. Aiheesta sanoivat. 

Sinulla ei taida lapsia olla, jos et erota uni-ininästä itkua mitä ap:n vauva taisi pitää, kun oli nukahtamassa... Nämä eläkeläiset varmaan muutenkin inhoavat lasten ääniä, kun ei heidän aikanaan saanut lapset näkyä ja kuulua... Siinä sivussa menivät... Taisivat muuten nukuttaakin ihan niin, että antoivat vauvojen nimenomaan ITKEÄ itsensä uneen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla ikäluokalla on vain ihan hirveä tarve nalkuttaa puhelimesta. Meillä nalkuttajan hampaissa en ole minä vaan esiteini-ikäinen lapseni. Yksi sukulaistäti jaksaa aina nalkuttaa, jos lapsi käyttää puhelinta yhtään mihinkään. Eikä oikeasti ymmärrä, että tuo ikäluokka sopii kaiken viesteillä eikä soittamalla. Meillä on tiukat säännöt sille, ettei puhelinta räplätä muuten vaan, jos ollaan kylässä tai joku on meillä. Mutta joskus pitää sopia asioista (harrastuskimppakyydit, lukupiiri kokeeseen, koska harjoitellaan kevätjuhlaesitystä) juuri sillä hetkellä. Pelkkä viestiin vastaaminen saa tässä sukulaistädissä aikaan hirveän nalkutuksen. Oikeasti pelkkä puhelimen vilkaiseminen esim. katsoakseen kelloa, saa tämän aikaiseksi. 

Meillä lasten mummo ihmettelee huutaa koko ajan, että puhelin pois, vaikka lapset olisivat vastaamassa viestiin tai katsomassa kelloa. Sa

Oma mummoni oli samanlainen, mutta hän paheksui yli kaiken mikraaltouunia, VHS-laitetta ja Nintendoa. Televisio kyllä kävi: kauniita ja rohkeita ynnä muuta suoranaista roskaa piti joka päivä katsoa. Hän oli myös kova kritisoimaan kaupungilla vastaantulevien ulkonäköä, jos joku oli poikkeavan näköinen, ei sietänyt punkkareita tai rock-musiikkia ja piti kaikkea, mikä niihin liittyy, rikollisena.