Vaari jakaa taas kesärahaa lastenlapsille todistuksen mukaan
Kaikki lastenlapset yläasteiässä.
Keskiarvo vähintään 9.0: 750 Euroa
Keskiarvo 8.0-8.9: 400 Euroa
Keskiarvo alle 8.0: 150 Euroa
Ilmoitti lapsille taulukon jo viime kesänä. Ollut itse aina yrittäjä ja siksi uskoo tälläiseen palkitsemiseen. Onko reilua teistä tämä?
Kommentit (706)
Kotonani on tavaranpaljous. Lastenlapset 14 ja 15v tytöt lupautuivat kesätöihin vähentämään tavaraa. Jos työ sujuu, maksan hyvän palkan, 1000 eur/tyttö. Vaihtoehtona Espanjan matka syyslomalla.
1.6. Lastenlapset saavat kesärahat 100e/nökö.
Terv. mummo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi herättää lapsessa ja yleensä ihmisissä vääränlaista motivaatiota. He siis työskentelevät vain tuon palkkion vuoksi eivätkä sen vuoksi, että oikeasti oppisivat jotain ja että myös nauttisivat siitä. Ei ole oikein siis. Lapset kasvaa ihan kieroon.
Minäkin haluan opettaa lapsilleni, että olennaista on asioiden oppiminen, ei arvosana. En halua lasteni hankkivan hyvää arvosanaa fuskaamalla, koska siitä ei ole myöhemmin mitään hyötyä. Sen sijaan kunnolla opiskeltu vaikkapa englannin kieli tai matematiikka auttaa tulevaisuudessa. Toki se yleensä näkyy myös arvosanassa, mutta tärkeintä on osaaminen, ei koenumero eikä todistuksen numero.
Opetat todella outoja asioita, jos opetat, että hyvät arvosanat saa vilpillä eikä osaamista ja oppimista seuraa hy
Kun se ei mene yksi yhteen. Arvosanoihin vaikuttaa esim. tuntiaktiivisuus, joka voi olla vaikeaa ujolle oppilaalle. Ei oppilas välttämättä saa todistukseen kymppiä vaikka kokeista saisi kymppejä.
Ikävä kyllä se ujous haittaa aikuisenakin. Jos on noin ujo niin varmaan häntä mietitään erityislapsena eri kriteerein.
Itse en halunnut viitata, joten keskiarvo jäi 9,4:ään.
Eikö olisi parempi maksaa jokaisesta nousseesta arvosanasta esim. kymppi ja kympistä aina kymppi, koska se ei voi nousta. Kaikki eivät voi olla hyviä koulussa, mutta silloin tsemppaamisesta palkittaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi parempi maksaa jokaisesta nousseesta arvosanasta esim. kymppi ja kympistä aina kymppi, koska se ei voi nousta. Kaikki eivät voi olla hyviä koulussa, mutta silloin tsemppaamisesta palkittaisiin.
Tosi mukavaa sitten ysin oppilaalle. Hirveä urakka, että pitäisi pyrkiä täydellisyyteen ja saada jokainen arvosana nousemaan kymppiin, että saisi jotain rahaa. Mieti hieman näitä palkitsemisjärjestelmiäsi uudelleen!
Lisäksi koulussa kai on aineita alle 15. Joten edes tuohon vaarin minimiin 150 euroon ei pääsisi, vaikka keskiarvo olisi tasan 10.
Ei se täydellisyyden tavoittelu onnea tuo. Serkkuni tytöllä oli lukiossa kaikki kymppejä ja yksi ysi. Hän pakersi pakkomielteisesti saadakseen kaikki kympeiksi ja onnistui.
Muuten hänellä on elämä mennyt päin peetä monessa kohtaa ja on nykyään aika onneton ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä lapset suhtautuvat tuollaiseen palkitsemiseen positiivisesti eivätkä ymmärrä, mitä kamalaa siinä on, että ahkera palkitaan. Vain aikuisille on kauhistus huomata, että saadakseen rahaa joutuu ponnistelemaan.
Koulumenestys ei todellakaan ole kiinni pelkästä ahkeruudesta. Täällä on moneen kertaan selitetty, että lapsilla on erilaiset lähtökohdat. Se kuutosen oppilas voi olla ahkerampi kuin kympin oppilas.
Se kuutosen oppilas voi myös loistaa vaikkapa urheilussa tai käsitöissä. Kyllähän se voi tuntua kurjalta, jos vaari ei sitä arvosta ollenkaan.
Todistuksen keskiarvoon vaikuttavat myös liikunnan, käsityön, musiikin ja kuvaamataidon numerot.
On kyllä vaikea kuvitella normaalia lasta, joka on kutosen oppilas ja ahkerampi kuin kympin oppilas, pois lukien ne nerot, joiden ei tarvitse tehdä mitään.
Ja jotkut pelkäävät, että kympeistä tulee automaattisesti pakkomielle ja paska elämä...
Vierailija kirjoitti:
Ei se täydellisyyden tavoittelu onnea tuo. Serkkuni tytöllä oli lukiossa kaikki kymppejä ja yksi ysi. Hän pakersi pakkomielteisesti saadakseen kaikki kympeiksi ja onnistui.
Muuten hänellä on elämä mennyt päin peetä monessa kohtaa ja on nykyään aika onneton ihminen.
yli ysin keskiarvo ei ole perfektionismia
Se on vaarin asia
kuinka hän rahansa jakaa
Vierailija kirjoitti:
Vähän ihmetyttää, että 8.9 keskiarvolla saa 350e vähemmän kuin ysillä. Tai ysillä saman kuin kympillä. Huono systeemi. Parempi olisi, jos sama summa muuten kaikille, mutta keskiarvoa parantaneelle pieni bonus.
Niin vain on desimaaleilla väliä lukioon tai yliopistoon pyrkiessäkin. Siinä ei muuten ole mitään väliä jollain edellisvuoteen parannuksilla
ei neurologinen poikkeama tee lapsesta idioottia
mulla adhd ja olisin tarvinnut tuollaisen vaarin + ilkeämmät vanhemmat patistelemaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä lapset suhtautuvat tuollaiseen palkitsemiseen positiivisesti eivätkä ymmärrä, mitä kamalaa siinä on, että ahkera palkitaan. Vain aikuisille on kauhistus huomata, että saadakseen rahaa joutuu ponnistelemaan.
Koulumenestys ei todellakaan ole kiinni pelkästä ahkeruudesta. Täällä on moneen kertaan selitetty, että lapsilla on erilaiset lähtökohdat. Se kuutosen oppilas voi olla ahkerampi kuin kympin oppilas.
Se kuutosen oppilas voi myös loistaa vaikkapa urheilussa tai käsitöissä. Kyllähän se voi tuntua kurjalta, jos vaari ei sitä arvosta ollenkaan.
Todistuksen keskiarvoon vaikuttavat myös liikunnan, käsityön, musiikin ja kuvaamataidon numerot.
Kun on hyvä lukuaineissa, aika automaattisesti tulee ysi myös kuviksesta, liikunnasta ja käsityöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se täydellisyyden tavoittelu onnea tuo. Serkkuni tytöllä oli lukiossa kaikki kymppejä ja yksi ysi. Hän pakersi pakkomielteisesti saadakseen kaikki kympeiksi ja onnistui.
Muuten hänellä on elämä mennyt päin peetä monessa kohtaa ja on nykyään aika onneton ihminen.
yli ysin keskiarvo ei ole perfektionismia
No ei ole. Mutta pakkomielteellä hommatulla täyden kympin keskiarvolla näyttäisi olevan "hieman" tekemistä perfektionismin kanssa.
Kun sitä sitten vaatii muillakin osa-alueilla elämässä itseltä ja muilta, on lopputulos kovin onneton.
Tyttärellä keskiarvo aina ollut 9, tai yli, vaikka ei ihmeemmin ole lukenut. Ei ehdi, kun pitää joka ilta kiitää poikaystävän kanssa milloin mihinkin. Tästä on tullut sanomista, mutta tyttö on puolellaan, vetoaa todistuksensa numeroihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä lapset suhtautuvat tuollaiseen palkitsemiseen positiivisesti eivätkä ymmärrä, mitä kamalaa siinä on, että ahkera palkitaan. Vain aikuisille on kauhistus huomata, että saadakseen rahaa joutuu ponnistelemaan.
Koulumenestys ei todellakaan ole kiinni pelkästä ahkeruudesta. Täällä on moneen kertaan selitetty, että lapsilla on erilaiset lähtökohdat. Se kuutosen oppilas voi olla ahkerampi kuin kympin oppilas.
Se kuutosen oppilas voi myös loistaa vaikkapa urheilussa tai käsitöissä. Kyllähän se voi tuntua kurjalta, jos vaari ei sitä arvosta ollenkaan.
Todistuksen keskiarvoon vaikuttavat myös liikunnan, käsityön, musiikin ja kuvaamataidon numerot.
Kun on hyvä lukuaineissa, aika automaattisesti tulee ys
Enpä nyt noinkaan sanoisi. Lukutoukat ovat usein aika huonoja noissa. Musikaalisuutta esim. ei saa millään opilla, jos sävelkorvaa ei kerran ole.
Lasten kohtelu epätasa-arvoisesti OK. Jeps. Että minä inhoan ihmisiä.
On erityislapsi, jos on paikalla ja kuuntelee eikä saa kokeesta kutosta parempaa. On myös erityislapsi, jos tekee sikana hommia, eikä saa kuutosta parempaa.
Vaarilla eibtainnut olla erityislspsia lapsenlapsissa.
Ja joku ihmetteli eroa 8,9 ja 9,0 ,välillä. Jossain kohdassahan sen katkon on oltava ja tuo on mielestäni oikein hyvä kohta.
Vierailija kirjoitti:
Eikös yrittäjät ole niitä koulupudokkaita ja adhd diagnoosin saaneita? Joten valehtelet.
Aika usein. Mitä se sitten kertoo koulusysteemistä?
Eräs pelkän peruskoulun käynyt tuttuni, paha AHDH, työllistää 300-400 ihmistä. Pidän häntä menestyksekkäimpänä tuttavanani, vaikkei olekkaan rikkain.
Vierailija kirjoitti:
On erityislapsi, jos on paikalla ja kuuntelee eikä saa kokeesta kutosta parempaa. On myös erityislapsi, jos tekee sikana hommia, eikä saa kuutosta parempaa.
Okei, ilmeisesti olin siis erityislapsi, kun Ruotsin kieli ei koskaan minuun tarttunut, vaikka olin fyysisesti ja henkisesti läsnä kuten muillakin tunneilla. Jouduin lukiossakin kahtena kesänä käymään pakollisessa "numeronkorotuksessa", että sain kurssien neloset jotenkuten punnerrettua vitosiksi. Englantia puhun, 35 vuotta myöhemmin, hyvinkin sujuvasti, eikä muut lukuaineet tuottaneet aikoinaan kummoisestikaan vaikeuksia.
Nimim. "mm. Englannista ja laajasta matematiikan oppimäärästä laudaturit, mutta Ruotsista rimaa hipoen lubenter"
Normaali ÄO on määritelty 85-115.
Normaali perhe on normaali, eli ei esim huumeongelmaisia vanhempia.
Mikä vaikeaa?