Vaari jakaa taas kesärahaa lastenlapsille todistuksen mukaan

Kun sain opinnoista vuosukurssin parhaan stipendin (vastaa 1500 euroa), ei ihme, että se annettiin ihan eri tilaisuudessa eikä sitä edes mainittu todistustenjaossa, jossa jaettiin 100 euron stipendit.

Jos ihmisellä on sisäinen motivaatio ja kyky tarpeentyydtytyksen lykkäämiseen, sitä ei todellakaan saa pilalle jollain rahapalkinnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaarin rahat: vaari päättää

Niin, vaarikin saa olla kusipää ja kiusaaja.

Kirjoitin jo aiemmin, että jokainen lapsen lapsi halutessaan vaarilta vähintään sen 400 euroa saa. Eli kun motivaatio on kunnossa niin kuka tahansa suomalaisessa peruskoulussa sen kasin keskiarvon saa työtä tekemällä! 9:n keskiarvoon, sitten saattaa joutua tekemään kunnollakin töitä. Sinun ajatuksesi on sellainen sosiaalituilla elävän ihmisen kommunistinen haave, että kaikkien pitää saada yhtä paljon teki sitten töitä tai ei! Ja haukut nyt sityen vaaria kusipääksi ja kiusaajaksi.

Hyvää kannustamistahan tuo on. Nuoret myöhemmässä elämässään voivat kiittää, että koulussa tuli tehtyä töitä ja hyvä todistus mahdollisti lukiopaikan ja sieltä hyvät yo-paperit

Kaikki eivät saa kasia työtä tekemällä. Tämä on fakta. Olen laaja-alainen erityisopettaja ja kiertänyt aika monessa koulussa.

 

Nyt puhutaan varmaan vaarin lapsen lapsissa ihan normaaleista lapsista, ei vammaisista eikä neurologisista sairauksista ja kehityshäiriöistä kärsivistä. Jokainen normaali lapsi saa halutessaan ja motivoituneena työtä tekemällä kasin keskiarvon suomalaisessa peruskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikille sama summa. Aiheuttaa lapsissa suorittamista ja tunteen, että on eriarvoinen. Ei kaikki ole menossa yliopistoon, ja kyllä niitä putkimiehiäkin tarvitaan. Amispohjalla voi tehdä paremman uran nykyään kun joillakin yliopistokoulutuksilla.

Miksi ei saisi palkita siitä jos joku on tehnyt enemmän töitä koulun eteen kuin toinen? Amikseenkin saa mennä hyvälläkin todistuksella.

Kertooko arvosana absoluuttisesti tehdyn työn määrästä yhtään mitään?

Kertoo osaamisesta ja tuloksista. Jos vaari pyytää lapsenlasta maalaamaan aidan, palkka tulee maalatusta aidasta, ei siitä kuinka työlääksi maalaamisen lapsenlapsi koki. 

Vaari haluaa tukea lapsenlapsia pärjääviksi

Joojoo, en mä ole eri mieltä sun kanssa. Minä tuossa kommentoin tuota korrealaation vetämistä työn määrän ja tulosten välillä, koska se arvosana ei kerro yhtään mitään tehdyn työn määrästä.

Kertoo se mitään. Kertoo se sen, että hyvät arvosanat saanut on ollut koulussa, ollut läsnä kokeissa, onnistunut niissä ja tavalla tai toisella omaksunut sen tiedon. Ei ne numerot sentään ihan tyhjästä tipahda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tosi hyvältä systeemiltä, itsekin voisin ottaa vanhempana käyttöön tuon systeemin sitten, kun lapset menevät kouluun. Ihanaa, että isovanhempia kiinnostaa lastenlasten koulumenestys. 

Isovanhemmilta tuollainen bonus on vielä jotenkin ok, mutta vanhempana omiaan luomaan eriarvoisuuden kokemuksia. Totuus on, että toisille ihmisille kiitettävät numerot tulevat helposti ja toiset eivät kovallakaan työllä yllä kuin hyvään. Vanhemman pitäisi nähdä jokainen lapsi yksilönä.

Me palkitsemme rahalla koulusuorituksia. Yksi lapsi tosi ahkera, keskiarvo yli 9, bonus sen mukainen. Toinen patalaiska, mutta suht fiksu, bonus selvästi pienempi. Kolmas laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivänä ei olisi saanut mitään, mutta asteikko "mukautettiin" niin, että hänelläkin oli mahdollisuus bonukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmetyttää, että 8.9 keskiarvolla saa 350e vähemmän kuin ysillä. Tai ysillä saman kuin kympillä. Huono systeemi. Parempi olisi, jos sama summa muuten kaikille, mutta keskiarvoa parantaneelle pieni bonus.

Miten parannat 9:n tai 9,5 keskiarvoa? Tuossahan vain eniten tienaa se, joka sahuutta keskiarvoa vaikka 6,5 ja 7,5 välissä. Todellisuudessa ei tarvitse mitään työtä tehdä, kun vain  joka toinen vuosi laittaa koulun ihan lekkeriksi.

Ja ehkä vaarille hieman helpompi tehdä lapsille selkeät kolme ryhmää ja rajat. Kuin luoda monimutkaista taulukkoa jossa kerrotaan paljonko 8,9 ka saa ja paljon 9,0 ka saa.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole ikinä saanut rahaa hyvästä todistuksesta tai hyvistä koenumeroista. En anna lapsellenikaan, vaikka hän joskus on kyllä valittanut, että todella monelle kaverille kuulemma maksetaan hyvistä koenumeroista. 

En tiedä minkä takia tuo koulumenestyksen ja rahan yhdistäminen tuntuu itsestäni jotenkin väärältä. En ensinnäkään usko, että se millään lailla ainakaan omaa lastani motivoisi valmistautumaan kokeeseen paremmin.

Kehun ja halaan tietysti aina ja näytän, että olen hyvästä numerosta tosi iloinen. Kasikin on mielestäni hyvä numero. 

Lapsella menee koulu tosi hyvin, kokeista tulee melkein aina kiitettävä. 

Minä menestyin nuorena hyvin koulussa, mutta kyllä se ajatus siitä, että jos tuon kasin nostan ysiin tai ysin kymppiin, pääsen kavereiden kanssa jonnekin rientoihin tai saan hankittua unelmoimani paidan johon muuten rahat eivät riittäisi, sai lukemaan sen piirun verran vielä enemmän. (pahoitteluni lausehirviöstä) 

Minusta on hienoa että vanhempani kannustivat yrittämään sen pienen ylimääräisen verran lisää vaikka muutenkin hyvin pärjäsin.

Raha on nuorelle paljon arvokkaampaa kuin minulle keski-ikäiselle. Nuorella sitä on vähemmän, ja nuorilla on paljon rientoja ja menoja joissa sitä kuluu. Rahaton nuori jää kovin paljosta paitsi, nykyään vielä enemmän kuin omassa nuoruudessani ja silloinkin sitä jo kului. Viikonloppuna leffalippuihin, johonkin muotivaatteeseen, harrastusjuttuihin. 

Omia lapsiani olen tukenut avokätisesti, usein myös koulumenestykseen sidotusti. 

Vierailija kirjoitti:

Onko liian vanhanaikaista tai sopimatonta antaa uudelle ylioppilaalle käteistä rahaa lahjaksi?

Käteinen on kaikkein fiksuin lahja ylioppilaalle. Minä ostin yo-rahoillani tarpeellisia asioita opiskeluasuntooni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko liian vanhanaikaista tai sopimatonta antaa uudelle ylioppilaalle käteistä rahaa lahjaksi?

Kunhan annat reputtaneellekin.

Naurahdutti! Kiitos tästä! 😀

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät saa kasia työtä tekemällä. Tämä on fakta. Olen laaja-alainen erityisopettaja ja kiertänyt aika monessa koulussa.

Jos kovasti töitä tekemällä ei keskiarvoa saa kasiin niin sitten on kyllä jotenkin jo heikkolahjainen tai muita suuria haasteita. AP:n lapset olivat normaaleja, mukavasti koulussa menestyviä lapsia joille mielestäni vaarin rahakannustimet sopivat oikein hyvin.

Kasiin pystyy aivan jokainen normaalilla terveydellä ja älykkyydellä varustettu, normaalista perheestä oleva lapsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmetyttää, että 8.9 keskiarvolla saa 350e vähemmän kuin ysillä. Tai ysillä saman kuin kympillä. Huono systeemi. Parempi olisi, jos sama summa muuten kaikille, mutta keskiarvoa parantaneelle pieni bonus.

Miten parannat 9:n tai 9,5 keskiarvoa? Tuossahan vain eniten tienaa se, joka sahuutta keskiarvoa vaikka 6,5 ja 7,5 välissä. Todellisuudessa ei tarvitse mitään työtä tehdä, kun vain  joka toinen vuosi laittaa koulun ihan lekkeriksi.

Ja ehkä vaarille hieman helpompi tehdä lapsille selkeät kolme ryhmää ja rajat. Kuin luoda monimutkaista taulukkoa jossa kerrotaan paljonko 8,9 ka saa ja paljon 9,0 ka saa.

Jonkun 9:n tai 9,5:n keskiarvon pelkkä ylläpitäminen vaatii monelle monin verroin enemmän koulutyötä, kuin toiselle 7:n keskiarvon nostaminen 8:iin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi herättää lapsessa ja yleensä ihmisissä vääränlaista motivaatiota. He siis työskentelevät vain tuon palkkion vuoksi eivätkä sen vuoksi, että oikeasti oppisivat jotain ja että myös nauttisivat siitä. Ei ole oikein siis. Lapset kasvaa ihan kieroon.

Minäkin haluan opettaa lapsilleni, että olennaista on asioiden oppiminen, ei arvosana. En halua lasteni hankkivan hyvää arvosanaa fuskaamalla, koska siitä ei ole myöhemmin mitään hyötyä. Sen sijaan kunnolla opiskeltu vaikkapa englannin kieli tai matematiikka auttaa tulevaisuudessa. Toki se yleensä näkyy myös arvosanassa, mutta tärkeintä on osaaminen, ei koenumero eikä todistuksen numero.

Opetat todella outoja asioita, jos opetat, että hyvät arvosanat saa vilpillä eikä osaamista ja oppimista seuraa hyvä arvosana. 

Kun se ei mene yksi yhteen. Arvosanoihin vaikuttaa esim. tuntiaktiivisuus, joka voi olla vaikeaa ujolle oppilaalle. Ei oppilas välttämättä saa todistukseen kymppiä vaikka kokeista saisi kymppejä.

Vierailija kirjoitti:

Kun se ei mene yksi yhteen. Arvosanoihin vaikuttaa esim. tuntiaktiivisuus, joka voi olla vaikeaa ujolle oppilaalle. Ei oppilas välttämättä saa todistukseen kymppiä vaikka kokeista saisi kymppejä.

Kyllä, se voi olla vaikeaa sille ujolle. Entä sitten? Se on yksi asioista joita opetellaan koulussa. Että pärjää muiden ihmisten seassa ja seurassa. Olennainen osa koulun oppeja ja myös sitä numeroa todistuksessa. Tietysti. Ja osa-alue siitä osaamisesta josta se vaarin palkintosumma muodostuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi herättää lapsessa ja yleensä ihmisissä vääränlaista motivaatiota. He siis työskentelevät vain tuon palkkion vuoksi eivätkä sen vuoksi, että oikeasti oppisivat jotain ja että myös nauttisivat siitä. Ei ole oikein siis. Lapset kasvaa ihan kieroon.

Minäkin haluan opettaa lapsilleni, että olennaista on asioiden oppiminen, ei arvosana. En halua lasteni hankkivan hyvää arvosanaa fuskaamalla, koska siitä ei ole myöhemmin mitään hyötyä. Sen sijaan kunnolla opiskeltu vaikkapa englannin kieli tai matematiikka auttaa tulevaisuudessa. Toki se yleensä näkyy myös arvosanassa, mutta tärkeintä on osaaminen, ei koenumero eikä todistuksen numero.

Opetat todella outoja asioita, jos opetat, että hyvät arvosanat saa vilpillä eikä osaamista ja oppimista seuraa hy

Kun se ei mene yksi yhteen. Arvosanoihin vaikuttaa esim. tuntiaktiivisuus, joka voi olla vaikeaa ujolle oppilaalle. Ei oppilas välttämättä saa todistukseen kymppiä vaikka kokeista saisi kymppejä.

 

Ja tuntiaktiivisuus siis on fuskaamista!? Mitä helevettiä?  En usko, että on montaa opettajaa joka antaa kokeista tulleen kymppirivin jälkeen lapselle ysiä todistukseen. Eikö tuntiaktiivisuus ole ollut tapa, jolla huonommin kokeissa menestynyt on pystynyt nostamaan arvosanaansa yhdellä? Eli tuollaisesta käytännöstä ole usein kuullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät saa kasia työtä tekemällä. Tämä on fakta. Olen laaja-alainen erityisopettaja ja kiertänyt aika monessa koulussa.

 

Jos kovasti töitä tekemällä ei keskiarvoa saa kasiin niin sitten on kyllä jotenkin jo heikkolahjainen tai muita suuria haasteita. AP:n lapset olivat normaaleja, mukavasti koulussa menestyviä lapsia joille mielestäni vaarin rahakannustimet sopivat oikein hyvin.

Kasiin pystyy aivan jokainen normaalilla terveydellä ja älykkyydellä varustettu, normaalista perheestä oleva lapsi. 

Mitä on "normaali" älykkyys? Jokainen ihminen on yksilö. 

Mikä on "normaali" perhe?

Välillä täällä saa lukea sellaisia kommentteja että huh...

Tuntiaktiivisuus on yksi osa-alue, josta arvosana muodostuu. Jos oppilaan tuntiaktiivisuus on vaikkapa arvosanan 6 tasoa, ei opettaja voi antaa todistukseen arvosanaa 10, vaikka oppilas suoriutuisi kokeista ja läksynkuulusteluista täydellisesti.

Meillä tytär oli välkky ja veti kiitettäviä arvosanoja koko kouluajan. Käyttörahansa hän tienasi hyvillä numeroilla. On nykyään tohtori ja huippuvirassa. 

Pojillemme ei koulunkäynti erityisemmin maistunut, joten siinä tienestit jäivät laihoiksi. Keksittiin alkaa maksamaan heille raavaasta työnteosta. Siinä he kyllä olivat hyviä. Pärjäävät hienosti nyt aikamiehinä, mm. rakentaneet perheilleen omakotitalot, ym. 

Kaikki työ on arvokasta ja kaikki lapset ovat yhtä rakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Tuntiaktiivisuus on yksi osa-alue, josta arvosana muodostuu. Jos oppilaan tuntiaktiivisuus on vaikkapa arvosanan 6 tasoa, ei opettaja voi antaa todistukseen arvosanaa 10, vaikka oppilas suoriutuisi kokeista ja läksynkuulusteluista täydellisesti.

Ja he jotka ovat aktiivisia tunnilla saavat hyvän arvosanansa siis fuskaamisella ja vilpillä?

Joojoo, en mä ole eri mieltä sun kanssa. Minä tuossa kommentoin tuota korrealaation vetämistä työn määrän ja tulosten välillä, koska se arvosana ei kerro yhtään mitään tehdyn työn määrästä.

Aika paljon se kuitenkin kertoo, ei voi vetää ihan noinkaan rajua yleistystä että ei kertoisi yhtään mitään. Suurin osa yli ysin oppilaista saa hyviä arvosanoja siksi että tekee niiden eteen töitä, kun taas suurin osa huonoista oppilaista saa huonoja arvosanoja koska opiskelu ei kiinnosta pätkääkään. Kaiken maailman huippuneroja ja älyltään heikompia lapsia on toki myös olemassa, mutta he ovat pieni vähemmistö. Silti jostain syystä täällä keskustelu väännetään pelkästään heidän ympärilleen ja jokaisen perheen palkitsemisjärjestelmän pitäisi huomioida myös nämä poikkeukset vaikka heitä ei perheeseen kuuluisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät saa kasia työtä tekemällä. Tämä on fakta. Olen laaja-alainen erityisopettaja ja kiertänyt aika monessa koulussa.

 

Jos kovasti töitä tekemällä ei keskiarvoa saa kasiin niin sitten on kyllä jotenkin jo heikkolahjainen tai muita suuria haasteita. AP:n lapset olivat normaaleja, mukavasti koulussa menestyviä lapsia joille mielestäni vaarin rahakannustimet sopivat oikein hyvin.

Kasiin pystyy aivan jokainen normaalilla terveydellä ja älykkyydellä varustettu, normaalista perheestä oleva lapsi. 

Mitä on "normaali" älykkyys? Jokainen ihminen on yksilö. 

Mikä on "normaali" perhe?

Välillä täällä saa lukea sellaisia kommentteja että huh... 

Vaikka tuota normaalia ei saisi käyttää, mielestäni normaalilla perheellä tarkoitetaan sellaista perhettä, jossa eletään normaalia elämää.

On ruoka-ajat, kotiintuloajat, nukkuma-ajat jne. Päihteitä ei käytetetä ja älylaitteilla on rajat. Lapsista ja nuorista välitetään olemalla heistä kiinnostuneita. 

Tuollaisen perheen lapsi useimmiten pystyy  8:n keskiarvoon. Se on ihan normaalia!