Vaari jakaa taas kesärahaa lastenlapsille todistuksen mukaan
Kaikki lastenlapset yläasteiässä.
Keskiarvo vähintään 9.0: 750 Euroa
Keskiarvo 8.0-8.9: 400 Euroa
Keskiarvo alle 8.0: 150 Euroa
Ilmoitti lapsille taulukon jo viime kesänä. Ollut itse aina yrittäjä ja siksi uskoo tälläiseen palkitsemiseen. Onko reilua teistä tämä?
Kommentit (706)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös yrittäjät ole niitä koulupudokkaita ja adhd diagnoosin saaneita? Joten valehtelet.
Aika usein. Mitä se sitten kertoo koulusysteemistä?
Eräs pelkän peruskoulun käynyt tuttuni, paha AHDH, työllistää 300-400 ihmistä. Pidän häntä menestyksekkäimpänä tuttavanani, vaikkei olekkaan rikkain.
Villi arvaus, että kyseinen henkilö ei ole mitenkään nuoremmasta päästä. Ja etenkin jos on käynyt koulunsa aikanaan pienemmällä paikkakunnalla, niin en yhtään ihmettele jos kävi vain peruskoulun. Vielä 80-luvulla systeemi oli se, että nykyään ADHD:ksi diagnosoidut (poika)lapset leimattiin "vaikeiksi ku*ipää pennuiksi" ja parhaimmillaan työnnettiin tarkkailuluokalle. Osa punnersi sieltä erityiskykyjensä avulla ja itseoppivat itselleen ammatin, parhaat ovat juuri tällaisia menestyviä yrittäjiä. Mutta mitalin kääntöpuoli on se, että yhtä tällaista menestyjää kohtaan on 999 surullista tarinaa lapsista, jotka käytännössä leimattiin toivottomiksi ja hylättiin takavuosina jämäduuneihin, koska lapsuuden/nuoruuden ADHD:tä ei osattu käsitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo se mitään. Kertoo se sen, että hyvät arvosanat saanut on ollut koulussa, ollut läsnä kokeissa, onnistunut niissä ja tavalla tai toisella omaksunut sen tiedon. Ei ne numerot sentään ihan tyhjästä tipahda.
Ei tyhjästä. Mutta tajuatko, että numero ei sinällään kerro tehdyn työn määrästä, koska ihmiset eivät ole homogeenistä massaa, eikä samaa lopputulosta tule, samalla työn määrällä. Pistä 10 lasta tekemään sama määrä vaikka matematiikan tehtäviä, samaan tilaan ja käyttämään sama aika, ja voit olla varma että osa suoriutuu 6:n arvoisesti, osa 8:n arvoisesti ja osa 10:n arvoisesti. Matematiikka erityisesti on hyvä esimerkki muutenkin, koska se on oppiaineena usein eräänlainen "suodatin" - osa hahmottaa numerot ja matematiikan maailman, toisilla ne ovat ja pysyvät takomisesta huolimatta hepreana.
Miksi työn määrän pitäisi vaikuttaa? Eihän niin toimita muuallakaan. Jos kaivat ojaa lapiolla kaivinkoneen sijaan, ei sinulle makseta enempää siitä sen takia, että aikaa kului enemmän. Kyllä sun pitää opetella käyttämään kaivinkonetta. Ajankuluttamisesta ei pidä maksaa mitään, vain tehokkuudesta.
Ei ole hyvä systeemi. Lapset kokevat eriarvoisuutta jos joukossa on sekä maksimin että minimin saajia. Vaari voisi antaa kaikille saman ja sitten parhaasta todistuksesta vaikka 50 euron stipendin. Tai sitten stipendin sille, joka on suoriutunut muuten erinomaisesti, vaikka kohottanut numeroita tai ollut joka päivä koulussa jos ollut lintsaamista aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä systeemi. Lapset kokevat eriarvoisuutta jos joukossa on sekä maksimin että minimin saajia. Vaari voisi antaa kaikille saman ja sitten parhaasta todistuksesta vaikka 50 euron stipendin. Tai sitten stipendin sille, joka on suoriutunut muuten erinomaisesti, vaikka kohottanut numeroita tai ollut joka päivä koulussa jos ollut lintsaamista aiemmin.
Päteekö sama logiikka myös töissä? Jokaiselle sama palkka suorituksesta riippumatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi herättää lapsessa ja yleensä ihmisissä vääränlaista motivaatiota. He siis työskentelevät vain tuon palkkion vuoksi eivätkä sen vuoksi, että oikeasti oppisivat jotain ja että myös nauttisivat siitä. Ei ole oikein siis. Lapset kasvaa ihan kieroon.
Minäkin haluan opettaa lapsilleni, että olennaista on asioiden oppiminen, ei arvosana. En halua lasteni hankkivan hyvää arvosanaa fuskaamalla, koska siitä ei ole myöhemmin mitään hyötyä. Sen sijaan kunnolla opiskeltu vaikkapa englannin kieli tai matematiikka auttaa tulevaisuudessa. Toki se yleensä näkyy myös arvosanassa, mutta tärkeintä on osaaminen, ei koenumero eikä todistuksen numero.
Opetat todella outoja asioita, jos opetat, että hyvät arvosanat saa vilpillä eikä osaamista ja oppimista seuraa hy
Juuri ujoa pitääkin motivoida avaamaan suunsa, niin hän joutuu työelämässäkin tekemään, ei voi mennä ujouden taakse piiloon. Raha motivoi, ja nykymaailmassa sitä menee lapsillakin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummu maksaa kaikille yhtä paljon, numeroista huolimatta.
Suosikki lapsenlapsi sai aina rahan mutta kun minä hylkiö sain paremman todistuksen yhden kerran en saanutkaan sitä rahaa . Ja tämä ei ollut ainut asia missä osoitettiin mikä on ihmisen arvo isovanhemman silmissä . Kärsin aikuisenakin muistoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo se mitään. Kertoo se sen, että hyvät arvosanat saanut on ollut koulussa, ollut läsnä kokeissa, onnistunut niissä ja tavalla tai toisella omaksunut sen tiedon. Ei ne numerot sentään ihan tyhjästä tipahda.
Ei tyhjästä. Mutta tajuatko, että numero ei sinällään kerro tehdyn työn määrästä, koska ihmiset eivät ole homogeenistä massaa, eikä samaa lopputulosta tule, samalla työn määrällä. Pistä 10 lasta tekemään sama määrä vaikka matematiikan tehtäviä, samaan tilaan ja käyttämään sama aika, ja voit olla varma että osa suoriutuu 6:n arvoisesti, osa 8:n arvoisesti ja osa 10:n arvoisesti. Matematiikka erityisesti on hyvä esimerkki muutenkin, koska se on oppiaineena usein eräänlainen "suodatin" - osa hahmottaa numerot ja matematiikan maailman, toisilla ne ovat ja pysyvät takomisesta huolimatta hepreana.
Miksi työn määrän pitäisi vaikuttaa? Eihän niin toimita muuallakaan. Jos kaivat ojaa lapiolla kaivinkoneen sijaan, ei sinulle makseta enempää siitä sen takia, että aikaa kului enemmän. Kyllä sun pitää opetella käyttämään kaivinkonetta. Ajankuluttamisesta ei pidä maksaa mitään, vain tehokkuudesta.
My point exactly. Tuosta ketjusta on tämän mahtavan hyvän palstan lainausominaisuuden takia kadonnut osa alkuperäisistä viesteistä. Täällä esitettiin ajatus, että "on hyvä, että tehdyn työn määrästä palkitaan" ja minä kyseenalaistin sen, kuten sinäkin.
Itseäni ihmetyttää tuollaisten rahasummien määrä, varsinkin kun kyseessä peruskoulua käyvät. Aivan jäätäviä summia jotkut papat betalar. Ei se välttämättä paljoa lapsia opeta kun tietävät, että ei tarvitse tulevaisuudessa kesätöitä koulun ohella tehdä noin hyvillä "perustuloilla", ja kaikki on valmiiksi heille pedattu elämässä.
Myös valtion pitäisi jakaa kesälomarahaa joka vuosi seuraavasti:
Kokoaikatyössä käyvät 750€
Opiskelijat, osa-aikatyöläiset ja eläkeläiset 400€
Työttömät 10€
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ihmetyttää tuollaisten rahasummien määrä, varsinkin kun kyseessä peruskoulua käyvät. Aivan jäätäviä summia jotkut papat betalar. Ei se välttämättä paljoa lapsia opeta kun tietävät, että ei tarvitse tulevaisuudessa kesätöitä koulun ohella tehdä noin hyvillä "perustuloilla", ja kaikki on valmiiksi heille pedattu elämässä.
Kateus haisee nyt. Ei noi ole mitään megasummia nykynuorille, oletko yhtään seurannut mitä on tapahtunut hinnoille? Jos vielä lasta rohkaistaan säästämä ja sijoittamaan osa, siinä saa hyvää oppia siihen oikeaan elämään. Ettei lopputulos ole ihminen, jolle nuo summat on isoja, anteeksi vaan.
750 e koko keväästä, ei siinä vielä palkoille pääse. Jos summa on liian pieni, niin ei se motivoi.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ihmetyttää tuollaisten rahasummien määrä, varsinkin kun kyseessä peruskoulua käyvät. Aivan jäätäviä summia jotkut papat betalar. Ei se välttämättä paljoa lapsia opeta kun tietävät, että ei tarvitse tulevaisuudessa kesätöitä koulun ohella tehdä noin hyvillä "perustuloilla", ja kaikki on valmiiksi heille pedattu elämässä.
Upeatahan tuo on, että isovanhempi on selkeästi varakas ja jakaa varallisuuttaan! nNuo rahasummat merkitsee hänen lapsen lapsille varmaan kymmenen kertaa enemmän kuin hänelle itselleen tai lasten vanhemmille. Voi monta elämystä toteuttaa, käyttää vaikka harrastuksiin. Isoisän tilillä 750 euroa ei ole luultavasti mitään, mutta lapselle siitä riittää vuoden ajaksi käyttörahaa!
Hyvin harvalla on noin varakkaita isovanhempia, varsinkaan jos lapsen lapsia on useita. Ja on sellaisiakin isovanhempia, joilla olisi varaa, mutta eivät sitä rahaansa minnekään jaa. Nykyisin kun eliniät on pidentyneet, niin on ihan normaalia, että lapsen lapset saavat perintöä vasta 30-vuotiaana ja sitten he ovat jo itse työelämässä ja tienaavat hyvin.
Jopa oppimisvaikeuksinen kykenee saamaan keskiarvoksi vähintään 8,0 suomalaisessa peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ihmetyttää tuollaisten rahasummien määrä, varsinkin kun kyseessä peruskoulua käyvät. Aivan jäätäviä summia jotkut papat betalar. Ei se välttämättä paljoa lapsia opeta kun tietävät, että ei tarvitse tulevaisuudessa kesätöitä koulun ohella tehdä noin hyvillä "perustuloilla", ja kaikki on valmiiksi heille pedattu elämässä.
Tiedän yhden isovanhemman. Pieni eläke, mutta koska lapsen lapsia vain yksi, niin voinut lahjoittaa ihan kivasti, On lapsen lapselleen eläkkeestä säästänyt ja antanut tonnin joka vuosi. Lapsi nyt jo yli 20 ja kaikki on laitettu osakkeisiin. Mummon lahjotuksilla nuorella on yli 50 000 euron pörssisalkku nyt.
Vierailija kirjoitti:
Jopa oppimisvaikeuksinen kykenee saamaan keskiarvoksi vähintään 8,0 suomalaisessa peruskoulussa.
Ehkä tämä kertoo jotain sitten tämän päivän peruskoulusta. Ainakaan 80- ja 90-luvulla ei kasin keskiarvo ollut mitenkään kirkossa kuulutettu, vaan siihen piti oikeasti jo tehdä ja osata. Tuohon aikaan myös oppimisvaikeuksista kärsivä siirtyi aika äkkiä apukouluun.
Vierailija kirjoitti:
Myös valtion pitäisi jakaa kesälomarahaa joka vuosi seuraavasti:
Kokoaikatyössä käyvät 750€
Opiskelijat, osa-aikatyöläiset ja eläkeläiset 400€
Työttömät 10€
Et ole kuullut lomarahoista? Vastaa 1 kk palkkaa, eli tulee konkreettisesti tuloksen perusteella, isolla palkalla siis enemmän.
Minusta melkein mikä tahansa laillinen keino on ok, jos se saa lapsen opiskelemaan. Vaikka periaatteessa hyvän ammatin ja työpaikan voi saada missä iässä vaan, niin käytännössä jako menestyjiin ja niihin joista 750 on iso palkka koko kevään työstä tehdään jo lapsena. Fiksu vaari.
Vierailija kirjoitti:
Jopa oppimisvaikeuksinen kykenee saamaan keskiarvoksi vähintään 8,0 suomalaisessa peruskoulussa.
Eikä se ole hyvä asia.
Minun lapset (jotka nyt jo aikuisia), olivat ja on kaikki erityislapsia. Veljieni lapset taas loistavat ja ovat priimuksia. Jos meidän isovanhemmilla olisi ollut tuollainen systeemi, olisi se saanut aika ikävää aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapset (jotka nyt jo aikuisia), olivat ja on kaikki erityislapsia. Veljieni lapset taas loistavat ja ovat priimuksia. Jos meidän isovanhemmilla olisi ollut tuollainen systeemi, olisi se saanut aika ikävää aikaan.
Miksi? Tulisiko ne erityislapset parempaan kuntoon sillä että terveet jäisi vaille kannustusta? Eihän se ole mikään nollasummapeli, että yhden menestys olisi muilta pois. Tässä mallissa muiden menestys tai erityisyys ei vaikuta sentin latia toisten saamaan summaan.
Ymmärrän kyllä, että tuolla "logiikalla" toimivan vanhemman lapset ovat niitä erityisiä, huonompi homma vaan heille.
Olisi mielenkiintoista verrata, että meneekö se niin, että ne menestyneet vanhemmat tässäkin ketjussa tajuaa ettei pelkkä yrittäminen riitä, että tulos ratkaisee, ja että tosi harva lapsi pänttää ihan pänttäämisen ilosta. Ne keitä ei motivoitu (rahalla tai muuten) ei sitten koskaan menestynytkään, eikä soisi sitä kannustusta muillekaan. Vaikka just ne huonosti pärjäävät tarvitsisi sitä kannustusta, vaikka sitten rahalla.
Ei tyhjästä. Mutta tajuatko, että numero ei sinällään kerro tehdyn työn määrästä, koska ihmiset eivät ole homogeenistä massaa, eikä samaa lopputulosta tule, samalla työn määrällä. Pistä 10 lasta tekemään sama määrä vaikka matematiikan tehtäviä, samaan tilaan ja käyttämään sama aika, ja voit olla varma että osa suoriutuu 6:n arvoisesti, osa 8:n arvoisesti ja osa 10:n arvoisesti. Matematiikka erityisesti on hyvä esimerkki muutenkin, koska se on oppiaineena usein eräänlainen "suodatin" - osa hahmottaa numerot ja matematiikan maailman, toisilla ne ovat ja pysyvät takomisesta huolimatta hepreana.