Vaari jakaa taas kesärahaa lastenlapsille todistuksen mukaan

Ääliömäinen tapa. Toivottavasti lapsenlapset pisteyttävät isovanhempien mukavuuden viimeistään aikuisina ja katsomassa käyminen ja auttaminen sen mukaan. Toivotaan että yrittäjä-vaari jää pisteissä jumbosijalle.

Harrastusten taukoajat menee yks yhteen koulujenn lomien kanssa. Olisi outoa jos harrastuskauden ja koulun loppuessa palkittaisiin vain toisesta.

Harrastukset ainakin toivottavasti on jotain mitä lapsi itse valitsee ja haluaa tehdä. Miksi siitä pitäisi erikseen palkita?

Sanoisin näin oppimisvaikeuksista kärsivän vanhempana, että itsetunnolle aika murskaavaa tuommoinen. Aina ei ole motivaation puutteesta kysymys, jos keskirvo ei ole kummoinen.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Urheilukilpailuissakaan kaikki eivät saa kultamitalia.  Ne saavat,  jotka ovat joko lahjakkaita tai treenanneet paljon.  Tai molempia.  Onko tämäkin väärin?

Elämä ei ole kilpailu. 

Elämä ei ole kilpailu, mutta todellisuutta on, että se, joka kirjoittaa 10 laudaturia yo-kokeissa saa paljon suuremmat valinnanvapaudet jatko-opinnoissa kuin se, joka kirjoitti viidestä aineesta C:een. 

Ja silti se C:n oppilas voi elämässä olla menestyneempi kuin L:n oppilas.

Keskimäärin ei ole. Fiksut opettaa lapsilleen ajoissa, miten maailma toimii. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä lapset suhtautuvat tuollaiseen palkitsemiseen positiivisesti eivätkä ymmärrä, mitä kamalaa siinä on, että ahkera palkitaan. Vain aikuisille on kauhistus huomata, että saadakseen rahaa joutuu ponnistelemaan.

Koulumenestys ei todellakaan ole kiinni pelkästä ahkeruudesta. Täällä on moneen kertaan selitetty, että lapsilla on erilaiset lähtökohdat. Se kuutosen oppilas voi olla ahkerampi kuin kympin oppilas. 

Se kuutosen oppilas voi myös loistaa vaikkapa urheilussa tai käsitöissä. Kyllähän se voi tuntua kurjalta, jos vaari ei sitä arvosta ollenkaan. 

Ei kai se sitä tarkoita että vaari ei arvostaisi lainkaan muita saavutuksia, mutta mielestäni on ihan vain loogista että koulujen loppuessa palkitaan nimenomaan koulutodistuksesta. Ei hiihtokisoissakaan jaeta palkintoja parhaalle

En ihmettelen tätä ajatusmaailmaa, että lasten koulunkäynti on kilpailu.

Outoa. Vieläkin muistan kun isoäitini oli pettynyt kun keskiarvoni oli laskenut hiukan noin 40 vuotta sitten. 

Nyt huvittaa mutta silloin ei huvittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeä tapa palkita. Lapsilla voi olla erilaisia oppimisvaikeuksista ja muitakin vaikeuksia elämässä. Voi olla että se huonommin koulussa menestyvä on muuten vastuuntuntoinen, avulias ja toiset huomioiva mahtava tyyppi ja paremman todistuksen saava saattaakin olla nenäkäs ja itsekeskeinen kaikki huomio minuun -tyyppi. Esimerkkini oli vähän kärjistetty, mutta minusta niin vanhempien kuin isovanhempieni tulisi tukea ja huomioida lapsia tasapuolisesti ja todistuksen keskiarvo ei ole hyvän ihmisen kuvaaja, eikä tuo ole välttämättä edes kannustin sille, jolle pänttääminen on vaikeampaa

Toisaalta miksi ei saisi iloita siitä, että lapsenlapsi onnistuu ja saa hyvän todistuksen? Sinun ajatusmaailmassasi ei saisi olla iloa siitä, että joku yritti ja onnistui, koska se on jotenkin pois silt

Miksi ajattelet että ajattelen oppimisvaikeuksien ja avuliaisuuden liittyvän toisiinsa. Kyse oli esimerkistä, jonka avulla yritin kuvata sitä että lapset ovat erilaisia erilaisine vahvuuksineen ja lähipiirissä lapsi olisi kiva huomioida laajemmin kuin  yhden vahvuusalueen osalta. En myöskään ajattele että huonommin menestyneen tulisi saada Pariisin matka, todellakaan, viittasin vastaajan esimerkkiin.

Koulussa ei tietenkään tule antaa arvosanoja sen perusteella mitä vaikeuksia lapsella on kotona, puhut täysin eri asiasta nyt. Enkä tiedä onko Kian isä juoppo mutta alan epäilemään että sinä olet.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin näin oppimisvaikeuksista kärsivän vanhempana, että itsetunnolle aika murskaavaa tuommoinen. Aina ei ole motivaation puutteesta kysymys, jos keskirvo ei ole kummoinen.

Just sitä oppimisvaikeuksista kärsivää pitäisi kannustaa koulunkäyntiin. 

Meillä on vastaava systeemi mutta painotettuna. Englanti, matematiikka, fysiikka kemia, äidinkieli: 500e jos 10, 300e jos ysi, muuten ei tule mitään. Muut lukuaineet 300e jos 10, 150e jos 9, muuten ei tule mitään. Muut aineet 200e jos 10, 100e jos 9. Viime vuodelta eli 7-luokalta tenava keräsi melkein 3 tonnia. Maksajia on kuitenkin 8 (isovanhemmat, vanhemmat ja pari muuta) niin ei tuo kalliiksi edes tule. Tältä vuodelta voi hyvinkin tulla tonni enemmän. Ysiluokalle ollaan puhuttu, että nostetaan summia. Ai niin, puolet summista sijoitetaan osakkeisiin, puolet voi tenava käyttää vaikka tietokoneeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä lapset suhtautuvat tuollaiseen palkitsemiseen positiivisesti eivätkä ymmärrä, mitä kamalaa siinä on, että ahkera palkitaan. Vain aikuisille on kauhistus huomata, että saadakseen rahaa joutuu ponnistelemaan.

Koulumenestys ei todellakaan ole kiinni pelkästä ahkeruudesta. Täällä on moneen kertaan selitetty, että lapsilla on erilaiset lähtökohdat. Se kuutosen oppilas voi olla ahkerampi kuin kympin oppilas. 

Se kuutosen oppilas voi myös loistaa vaikkapa urheilussa tai käsitöissä. Kyllähän se voi tuntua kurjalta, jos vaari ei sitä arvosta ollenkaan. 

Ei kai se sitä tarkoita että vaari ei arvostaisi lainkaan muita saavutuksia, mutta mielestäni on ihan vain loogista että koulujen loppuessa palkitaan nimenomaan koulutodistukses

Et ihmettele vai ihmettelet? Kuule, jatko-opinnoista todellakin kilpaillaan, halusit tai et. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin näin oppimisvaikeuksista kärsivän vanhempana, että itsetunnolle aika murskaavaa tuommoinen. Aina ei ole motivaation puutteesta kysymys, jos keskirvo ei ole kummoinen.

Just sitä oppimisvaikeuksista kärsivää pitäisi kannustaa koulunkäyntiin. 

Näistä lapsista yhdelläkään ei ollut oppimisvaikeuksia. Miksi heitä ei saa palkita?

Vierailija kirjoitti:

Parempi olisi laatia tuollainen taulukko, mutta niin, että lasten keskiarvojen keskiarvo tuo kaikille saman palkkion. Se loisi tiimifiilistä ja kannustaisi auttamaan sisaruksia, kun siitä hyötyisi sitten itsekin paremman palkkion muodossa. Yhteiskunnassa on jo ihan tarpeeksi kilpailua ja individualismia.

Paitsi sitten vihattaisiin sitä joka ei olekkaan niin fiksu kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeä tapa palkita. Lapsilla voi olla erilaisia oppimisvaikeuksista ja muitakin vaikeuksia elämässä. Voi olla että se huonommin koulussa menestyvä on muuten vastuuntuntoinen, avulias ja toiset huomioiva mahtava tyyppi ja paremman todistuksen saava saattaakin olla nenäkäs ja itsekeskeinen kaikki huomio minuun -tyyppi. Esimerkkini oli vähän kärjistetty, mutta minusta niin vanhempien kuin isovanhempieni tulisi tukea ja huomioida lapsia tasapuolisesti ja todistuksen keskiarvo ei ole hyvän ihmisen kuvaaja, eikä tuo ole välttämättä edes kannustin sille, jolle pänttääminen on vaikeampaa

Toisaalta miksi ei saisi iloita siitä, että lapsenlapsi onnistuu ja saa hyvän todistuksen? Sinun ajatusmaailmassasi ei saisi olla iloa siitä, että joku yritti ja onnistui, koska se on jotenkin pois silt

Numerot annetaan osaamisen perusteella. Miksi vanhempien pitäisi siis vielä antaa jotain numeroiden perusteella? 

Vähän niin kuin töissä saisit bonuksen ja sitten kotona vielä bonuksen perusteella palkinnon.

Vierailija kirjoitti:

Ääliömäinen tapa. Toivottavasti lapsenlapset pisteyttävät isovanhempien mukavuuden viimeistään aikuisina ja katsomassa käyminen ja auttaminen sen mukaan. Toivotaan että yrittäjä-vaari jää pisteissä jumbosijalle.

Varmasti lapsenlapset vihaavat isoisää joka silkkaa pahuuttaan antaa heille rahaa.

Mitäs te vanhemmat tykkäisitte siitä, jos ne vaarit ja mummit päättäisi teidänkin lahjat vaikkapa palkkatasonne mukaan?

Ja silti jostain syystä se lukematta kymppi -lapsi on paljon ahkerampi kuin 100 tunnin opiskelulla saatu ysi -lapsi.

Kukaan ei saa lukematta kymppiä. Jostain syystä on muodostunut kulttuuri, jossa pitää vähätellä koulutehtäviin käytettyä aikaa. Opetan matikkaa ja tuntityöskentelystä näkee poikkeuksetta kuka saa ysejä ja kuka kutosia. 





Kun  sinä kerran tiedät reseptin, miten kaikki saavat ysejä, niin se on sinun tehtäväsi opettaa se niille jotka saavat kutosia, sinä olet se opettaja ja sinä olet vastuussa siitä, että kaikki oppivat, jos se kerran on niin yksinkertaista ja kaikilla on samat lähtökohdat. Jos et onnistu tekemään kaikista ysin oppilaita, vaihda alaa, koska silloin sinä olet epäpätevä opettaja, koska et ainoaa tehtävääsi onnistuneesti kykene hoitamaan. 

Tuolla perusteella lukihäiriöstä kärsivä lapseni ei olisi saanut mitään. 

En tykkää että arvotetaan lapsia tai lapsenlapsia minkään ominaisuuden mukaan. Vaari on aika toksinen. 

Vanhempien ja muiden lapsen elämässä olevien aikuisten tehtävänä ei ole valmentaa lapsia johonkin opiskelu- tai työpaikkaan vaan kasvattaa näistä tasapainoisia, empaattisia ja terveen itsetunnon omaavia aikuisia. 

Ei se todellakaan ole tekemisestä tai sen puutteesta kiinni! Joku ahkeroi vaikka kuinka, eikä silti yllä huipputuloksiin ja moni pärjää koulussa tosi hyvin, vaikkei kirjaa edes aukaise. Siksi tämä on epäreilua arvottamista isoisältä.  Saati jos väitetään, että huonompi koulumenestys tarkoittaa automaattisesti laiskuutta. Ei tarkoita.