Vaari jakaa taas kesärahaa lastenlapsille todistuksen mukaan

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä lapset suhtautuvat tuollaiseen palkitsemiseen positiivisesti eivätkä ymmärrä, mitä kamalaa siinä on, että ahkera palkitaan. Vain aikuisille on kauhistus huomata, että saadakseen rahaa joutuu ponnistelemaan.

Koulumenestys ei todellakaan ole kiinni pelkästä ahkeruudesta. Täällä on moneen kertaan selitetty, että lapsilla on erilaiset lähtökohdat. Se kuutosen oppilas voi olla ahkerampi kuin kympin oppilas. 

Se kuutosen oppilas voi myös loistaa vaikkapa urheilussa tai käsitöissä. Kyllähän se voi tuntua kurjalta, jos vaari ei sitä arvosta ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jotta tuollainen olisi reilua, olisi kaikilla oltava täysin samat oppimisvalmiudet ja -kyvyt.

Jokainen on vastuussa omien oppimisvalmiuksiensa kehittämisestä. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kasvattaja ei palkitse rahalla suorituksista, vaan osoittaa rakkautta monin tavoin, kenties myös pyyteettömillä lahjoilla (sopivissa määrin, ei piloille hemmotellen).

Erittäin tärkeä asia kasvatuksessa on, että sisarukset kokevat tulevansa kohdelluiksi tasapuolisesti.

Tuohan on äärimmäisen tasapuolinen systeemi. Ennakkoon kerrotaan kriteerit ja niitä sovelletaan kaikkiin tasapuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta tuollainen olisi reilua, olisi kaikilla oltava täysin samat oppimisvalmiudet ja -kyvyt.

Jokainen on vastuussa omien oppimisvalmiuksiensa kehittämisestä. 

Tämäkö on se oikeiston arvomaailma? Kuvitellaan, että kaikille on tässä elämässä jaettu samat kortit?

Ei ole, edes saman perheen sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kasvattaja ei palkitse rahalla suorituksista, vaan osoittaa rakkautta monin tavoin, kenties myös pyyteettömillä lahjoilla (sopivissa määrin, ei piloille hemmotellen).

Erittäin tärkeä asia kasvatuksessa on, että sisarukset kokevat tulevansa kohdelluiksi tasapuolisesti.

Eihän tässä ole kerrottu yhtään millä tavoin vaari osoittaa rakkautta. Tässä kerrotaan vain siitä, miten hän palkitsee hyvistä suorituksista.

Ei mun lapsilla ainakaan ole ollut mitään vaikeuksia tajuta, että joku saa huomiota, stipendejä, palkitsemista tms hyvistä suorituksista. 

Mä lisäisin tuohon vielä sellaisen stipendin, jolla palkittaisiin yrittämisestä. Eli jos keskiarvo on vaikka 6, ja saa sen nostettua 7, niin siitä pari kolme sataa lisää. Yrittämisestä pitää palkita ehdottomasti. Oppimisvaikeuksienkin kanssa 8 keskiarvo on saavutettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annatteko isovanhempien opettaa lastenlapsille omia arvojaan riippumatta siitä, mitä ne ovat? Vai olisiko kuitenkin väliä sillä, millaisia ne isovanhempien arvot ovat?

Sinustako koulussa menestyminen, ahkera opiskelu ja oppiminen ovat vääränlaisia arvoja?

Yhtä hyvin voisi kysyä, että sinustako ihmisten arvottaminen suoritusten perusteella ja raha ovat oikeanlaisia arvoja.

Pidän oppimista ja sivistystä erittäin suuressa arvossa. Kouluarvosanat ovat tässä kuitenkin vain yksi mittari. 

Ja tärkeimpänä pitää muistaa, että kaikki ihmiset eivät suuntaudu akateemisesti. Ihmisillä on erilaisia vahvuuksia. Ei ole hyvä viesti lapselle, että "vaari arvostaa siskon tai veljen vahvuuksia, mutta ei sinun."

Esimerkiksi stipendejä jaetaan edelleen koulumenestyksen perusteella, jos stipendirahaston säännöissä niin mainitaan. Toistaiseksi en ole vielä koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa nuori saa 1000 euron stipendin, mutta vanhempi vaatii palauttamaan sen, koska katsoo, että lapsen ahkeruutta ja koulumenestystä ei saisi palkita.

Miksi vaari ei saa selkeästi ilmaista, että hänelle koulunkäynti on tärkeämpi arvo kuin onnistuminen hampunkasvatuksessa? Ja voihan se vaari palkita lapsenlapsen antamalla tälle 100 000 e, kun peruskoulupohjalta yrityksen luonut nuori saa ensimmäisen miljoonansa kasaan.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Urheilukilpailuissakaan kaikki eivät saa kultamitalia.  Ne saavat,  jotka ovat joko lahjakkaita tai treenanneet paljon.  Tai molempia.  Onko tämäkin väärin?

Elämä ei ole kilpailu. 

Elämä ei ole kilpailu, mutta todellisuutta on, että se, joka kirjoittaa 10 laudaturia yo-kokeissa saa paljon suuremmat valinnanvapaudet jatko-opinnoissa kuin se, joka kirjoitti viidestä aineesta C:een. 

Ja silti se C:n oppilas voi elämässä olla menestyneempi kuin L:n oppilas.

Niin? Kyse oli valinnanvapauden laajuudesta, ei menestyksestä elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta tuollainen olisi reilua, olisi kaikilla oltava täysin samat oppimisvalmiudet ja -kyvyt.

Jokainen on vastuussa omien oppimisvalmiuksiensa kehittämisestä. 

Sä et taida edes ymmärtää mitä koko käsite tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kasvattaja ei palkitse rahalla suorituksista, vaan osoittaa rakkautta monin tavoin, kenties myös pyyteettömillä lahjoilla (sopivissa määrin, ei piloille hemmotellen).

Erittäin tärkeä asia kasvatuksessa on, että sisarukset kokevat tulevansa kohdelluiksi tasapuolisesti.

Tuohan on äärimmäisen tasapuolinen systeemi. Ennakkoon kerrotaan kriteerit ja niitä sovelletaan kaikkiin tasapuolisesti.

Kyllä.

Tosin tätä logiikkaa noudattaen on myös äärimmäisen tasapuolinen systeemi, että miehet ja naiset urheilevat samassa sarjassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta tuollainen olisi reilua, olisi kaikilla oltava täysin samat oppimisvalmiudet ja -kyvyt.

Jokainen on vastuussa omien oppimisvalmiuksiensa kehittämisestä. 

Tämäkö on se oikeiston arvomaailma? Kuvitellaan, että kaikille on tässä elämässä jaettu samat kortit?

Ei ole, edes saman perheen sisällä.

Omien korttien miettiminen on ihan turhaa. Tavoitteet on asetettu ja niiden saavuttamiseksi tehdään töitä. Jos ei osaa opiskella tehokkaasti, niin sitten ensimmäisenä lähetään sitä kehittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kasvattaja ei palkitse rahalla suorituksista, vaan osoittaa rakkautta monin tavoin, kenties myös pyyteettömillä lahjoilla (sopivissa määrin, ei piloille hemmotellen).

Erittäin tärkeä asia kasvatuksessa on, että sisarukset kokevat tulevansa kohdelluiksi tasapuolisesti.

Tuohan on äärimmäisen tasapuolinen systeemi. Ennakkoon kerrotaan kriteerit ja niitä sovelletaan kaikkiin tasapuolisesti.

Kyllä.

Tosin tätä logiikkaa noudattaen on myös äärimmäisen tasapuolinen systeemi, että miehet ja naiset urheilevat samassa sarjassa.

Pappa saa itse päättää, mistä hän haluaa nuorisoa palkita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta tuollainen olisi reilua, olisi kaikilla oltava täysin samat oppimisvalmiudet ja -kyvyt.

Jokainen on vastuussa omien oppimisvalmiuksiensa kehittämisestä. 

Tämäkö on se oikeiston arvomaailma? Kuvitellaan, että kaikille on tässä elämässä jaettu samat kortit?

Ei ole, edes saman perheen sisällä.

Omien korttien miettiminen on ihan turhaa. Tavoitteet on asetettu ja niiden saavuttamiseksi tehdään töitä. Jos ei osaa opiskella tehokkaasti, niin sitten ensimmäisenä lähetään sitä kehittämään.

Ja silti jostain syystä se lukematta kymppi -lapsi on paljon ahkerampi kuin 100 tunnin opiskelulla saatu ysi -lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Mä lisäisin tuohon vielä sellaisen stipendin, jolla palkittaisiin yrittämisestä. Eli jos keskiarvo on vaikka 6, ja saa sen nostettua 7, niin siitä pari kolme sataa lisää. Yrittämisestä pitää palkita ehdottomasti. Oppimisvaikeuksienkin kanssa 8 keskiarvo on saavutettavissa.

Eli se joka laiskottelee alussa ja tekee sen jälkeen kohtalaisesti hommia saa enemmän rahaa kuin se joka tekee hommia hyvin koko ajan? Nyt on niin demariehdotus että.

Törkeä tapa palkita. Lapsilla voi olla erilaisia oppimisvaikeuksista ja muitakin vaikeuksia elämässä. Voi olla että se huonommin koulussa menestyvä on muuten vastuuntuntoinen, avulias ja toiset huomioiva mahtava tyyppi ja paremman todistuksen saava saattaakin olla nenäkäs ja itsekeskeinen kaikki huomio minuun -tyyppi. Esimerkkini oli vähän kärjistetty, mutta minusta niin vanhempien kuin isovanhempieni tulisi tukea ja huomioida lapsia tasapuolisesti ja todistuksen keskiarvo ei ole hyvän ihmisen kuvaaja, eikä tuo ole välttämättä edes kannustin sille, jolle pänttääminen on vaikeampaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta tuollainen olisi reilua, olisi kaikilla oltava täysin samat oppimisvalmiudet ja -kyvyt.

Jokainen on vastuussa omien oppimisvalmiuksiensa kehittämisestä. 

Tämäkö on se oikeiston arvomaailma? Kuvitellaan, että kaikille on tässä elämässä jaettu samat kortit?

Ei ole, edes saman perheen sisällä.

Omien korttien miettiminen on ihan turhaa. Tavoitteet on asetettu ja niiden saavuttamiseksi tehdään töitä. Jos ei osaa opiskella tehokkaasti, niin sitten ensimmäisenä lähetään sitä kehittämään.

Ja silti jostain syystä se lukematta kymppi -lapsi on paljon ahkerampi kuin 100 tunnin opiskelulla saatu ysi -lapsi.

Kukaan ei saa lukematta kymppiä. Jostain syystä on muodostunut kulttuuri, jossa pitää vähätellä koulutehtäviin käytettyä aikaa. Opetan matikkaa ja tuntityöskentelystä näkee poikkeuksetta kuka saa ysejä ja kuka kutosia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä lisäisin tuohon vielä sellaisen stipendin, jolla palkittaisiin yrittämisestä. Eli jos keskiarvo on vaikka 6, ja saa sen nostettua 7, niin siitä pari kolme sataa lisää. Yrittämisestä pitää palkita ehdottomasti. Oppimisvaikeuksienkin kanssa 8 keskiarvo on saavutettavissa.

Eli se joka laiskottelee alussa ja tekee sen jälkeen kohtalaisesti hommia saa enemmän rahaa kuin se joka tekee hommia hyvin koko ajan? Nyt on niin demariehdotus että.

Saahan se hommia tekevä 400-750 euroa. Ja jos hän pystyy nostamaan keskuarvoaan, niin siitä sitten bomusta. 

 

Mutta se jos joku alkaa tosissaan yrittämään ja nostaa heikkoa keskiarvoaan, niin on palkitsemisen arvoista. Jos saman saa 5 ja 7.9 keskiarvoilla, niin kuinka paljon se kannustaisi?

Sikäli hauskaa, että äänestän Kokoomusta ja RKP:tta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kasvattaja ei palkitse rahalla suorituksista, vaan osoittaa rakkautta monin tavoin, kenties myös pyyteettömillä lahjoilla (sopivissa määrin, ei piloille hemmotellen).

Erittäin tärkeä asia kasvatuksessa on, että sisarukset kokevat tulevansa kohdelluiksi tasapuolisesti.

Tuohan on äärimmäisen tasapuolinen systeemi. Ennakkoon kerrotaan kriteerit ja niitä sovelletaan kaikkiin tasapuolisesti.

Kyllä.

Tosin tätä logiikkaa noudattaen on myös äärimmäisen tasapuolinen systeemi, että miehet ja naiset urheilevat samassa sarjassa.

Kyllä, jos urheillaan sillä mielellä, että sukupuolella ei ole väliä. Entä jos vaari antaisi 1500 jokaiselle pojalle, joka saa keskiarvon yli 9 ja 400 e jokaiselle tytölle, joka saa saman keskiarvon, olisiko se sinusta reilua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä lapset suhtautuvat tuollaiseen palkitsemiseen positiivisesti eivätkä ymmärrä, mitä kamalaa siinä on, että ahkera palkitaan. Vain aikuisille on kauhistus huomata, että saadakseen rahaa joutuu ponnistelemaan.

Koulumenestys ei todellakaan ole kiinni pelkästä ahkeruudesta. Täällä on moneen kertaan selitetty, että lapsilla on erilaiset lähtökohdat. Se kuutosen oppilas voi olla ahkerampi kuin kympin oppilas. 

Se kuutosen oppilas voi myös loistaa vaikkapa urheilussa tai käsitöissä. Kyllähän se voi tuntua kurjalta, jos vaari ei sitä arvosta ollenkaan. 

Ei kai se sitä tarkoita että vaari ei arvostaisi lainkaan muita saavutuksia, mutta mielestäni on ihan vain loogista että koulujen loppuessa palkitaan nimenomaan koulutodistuksesta. Ei hiihtokisoissakaan jaeta palkintoja parhaalle keihäänheittäjälle.

Vierailija kirjoitti:

Törkeä tapa palkita. Lapsilla voi olla erilaisia oppimisvaikeuksista ja muitakin vaikeuksia elämässä. Voi olla että se huonommin koulussa menestyvä on muuten vastuuntuntoinen, avulias ja toiset huomioiva mahtava tyyppi ja paremman todistuksen saava saattaakin olla nenäkäs ja itsekeskeinen kaikki huomio minuun -tyyppi. Esimerkkini oli vähän kärjistetty, mutta minusta niin vanhempien kuin isovanhempieni tulisi tukea ja huomioida lapsia tasapuolisesti ja todistuksen keskiarvo ei ole hyvän ihmisen kuvaaja, eikä tuo ole välttämättä edes kannustin sille, jolle pänttääminen on vaikeampaa

Toisaalta miksi ei saisi iloita siitä, että lapsenlapsi onnistuu ja saa hyvän todistuksen? Sinun ajatusmaailmassasi ei saisi olla iloa siitä, että joku yritti ja onnistui, koska se on jotenkin pois siltä, joka ei yrittänyt ja ihmettelee, että miksi olisi edes pitänyt nähdä vaivaa, koska vaarin on annettava minulle sama summa kuin muillekin, palkitseminen ja kannustaminen on väärin.

Ei lapsi ole pelkkä todistus ja koulunkäynti, vaari tuossa palkitsee tämän asian näin ja sen iloisuuden ja avuliaisuuden jollain muulla tavalla. Vai ajatteletko niin, että kun vaari antaa muita auttavalle lapsenlapselle ilahdutuslahjaksi matkan Pariisiin, niin kaikkien muidenkin lastenlasten tulee sellainen saada, koska he kyllä olisivat auttavaisia, jos luonteensa olisi toisenlainen.