Miksei tämä huone kelpaa vanhukselle? Ei opiskelijoiden soluhuoneet sen kummoisempia ole

Ei tämä ole mikään opiskelija vs vanhus. Opiskelija voi joutua vuokraamaan opiskeluajaksi soluasunnon. Jos kehitys kulkee tähän suuntaan, vanhuudessa tällä entisellä opiskelijalla  voi olla luksusta jos pääsee edes tuollaiseen komeroon, kun työelämä on takana ja vanhuuden oireet alkaa. Mihin valtion rahat katoaa, kun nyt ollaan menossa kohti vaivaistaloja, mallia kuka hoitaa halvemmalla, laadusta tinkien.

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole mikään opiskelija vs vanhus. Opiskelija voi joutua vuokraamaan opiskeluajaksi soluasunnon. Jos kehitys kulkee tähän suuntaan, vanhuudessa tällä entisellä opiskelijalla  voi olla luksusta jos pääsee edes tuollaiseen komeroon, kun työelämä on takana ja vanhuuden oireet alkaa. Mihin valtion rahat katoaa, kun nyt ollaan menossa kohti vaivaistaloja, mallia kuka hoitaa halvemmalla, laadusta tinkien.

Siis vaivaistaloistahan ollaan pyrkimässä eroon. Kotiin ne ihmiset pyritään hoitamaan ja se jos mikä on hurjaa hommaa. 

Olen 72-v ja luettuani tuon artikkelin, niin ensimmäinen ajatus oli, että voi kun tulis äkkikuolema. Tuomonen huone on osa eutanasiaa, mikä on tiettävästi Suomessa laiton juttu. Hävittömyydellä ei näköjään ole enää mitään rajoja, vai mitä mieltä ovat Petteri ja Riikka.

Kun vanhempani oli ympärivuorokautisessa hoidossa viime vuonna Helsingissä, niin hän jakoi huoneen toisen kanssa ja oli yksi yhteinen vessa, ei mitään väliovia.

Nykyään rahat ovat tiukilla, ei ole sellaista palveöutasoa kuin joskus muinoin. Ehkä maaseudulla on sitten paremmat olot. Mikään ei estää muuttamasta vanhainkotiin johonkin maakuntaan. Helsingin sote-määrärahat ovat pienemmät kuin maaseudulla, kiitos aluepolitiikan helsinkiläisten veronmaksajien rahoja jaetaan soteen muualle Suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Olen 72-v ja luettuani tuon artikkelin, niin ensimmäinen ajatus oli, että voi kun tulis äkkikuolema. Tuomonen huone on osa eutanasiaa, mikä on tiettävästi Suomessa laiton juttu. Hävittömyydellä ei näköjään ole enää mitään rajoja, vai mitä mieltä ovat Petteri ja Riikka.

Ei hätää. Nykyään kqikki kynnelle kykenevät ovat kotihoidossa. Laitokseen pääsee vain, jos on täysin vuoteenoma. Siis käytännössä hyvin lyhyeksi pätkäksi elämän loppupätkää. Sen jälkeen kun isäni vihdoin pääsi laitokseen asumaan, hänellä oli elämää jäljellä enää 3 kk. Siihen asti ollaan nykyään kotona kotihoidon turvin.

T. Hki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä viitsi!

Häh? Mun soluhuone oli ihan yhtä pieni. Mutta oli vain yksi vessa kolmelle hengelle, tuolla yksi per 2 henkilöä. 

Asutko siinä loppuikäsi? Oletko maksanut veroja yhtään tai ylipäätään tehnyt mitään yhteiskunnan hyväksi? 

Vasta sen jälkeen kannattaa alkaa uhota yhtään mistään, typerys!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus voi toki omalla kustannuksellaan hommata kodikkaamman kodin.

No sitten kai myös tunkeilijat voivat maksaa täällä oman loisimisensa? Vanhus on saattanut maksaa veroja koko ikänsä ja taitaa tyttärensäkin olla fiksu veronmaksaja.

On tämä stana ihmevaltio nykyään, muualle syydetään rahat ja elätetään täysin ulkopuolisia imisiä ja tuetaan niiden sikiämistä ympäri maapallon.

Toistaiseksi kuuluu perustuslakiin huolehtia vammaisista ja vanhuksista. Aloitetaan säästötalkoot potkimalla vieraat ulos.

 

Et ole näköjään vanhainkodeissa vieraillut. Nykyään 99% niiden hoitajista on ns muualta tulleita. Ilman heitä siellä ei kukaan saisi hoitoa lainkaan. Kannattaa olla kiitollinen, että ovat tulleet Suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Kouluruoka on huonoa = ketään ei kiinnosta. Samaa ruokaa päätyy vanhukselle = media sekaisin. 

Perheet elävät ahtaasti, moni muuttaa jopa kymmenen kertaa elämänsä aikana = meh. Vanhus muuttaa kahdesti elämässään = media sekaisin. 

Työikäiset työttömät tai nuoret opiskelijat eivät pärjää sosiaalietuuksilla = laiskoja vätyksiä. Vanhuksia itkettää kun takuueläkekin nousi vain 60€ viimeksi = media sekaisin. 

Outo kansa. 

Jos vanhus on hoidossa/säilytyksessä jossain yhteiskunnan laitoksessa, niin kas kummaa se hoitomaksu on aika lailla sama kuin hänen eläkkeensä. On mahdollista saada ns eläkkeensaajan hoitotukea, mutta sekin menee lyhentämättömänä hoitomaksuun. Eli kyllä maksaa itse hoitomaksunsa. Niin ja jos on omaisuutta sattunut kertymään, niin sekin nostaa hoitomaksua. Eräässä Pohteen (Oys) hoivakodissa pitää omaisten viedä hoidettavalle liinavaatteet, yöpaita ja sukatkin.  Mitäpä sitä arkkurahoja säästymään.

Vanhuksen huonepaikka on kallis siksi, että se sisältää ympärivuorokautisen hoivan! Siel on ihmisiä töissä, jotka vaihtqvat vaipat, vievät vessaan, pesevät, syöttävät jne, pesetyttävät vaatteet, siivoavat, vaihtavat lakanat, pukevat, riisuvat jne. Se siinä huoneen vuokrassa maksaa, ei huone. Siksi hinta on korkea. 

Nykyään ympärivuorrokautinen hoiva on vakn todella huonokuntoisille. Ne eivät ole ihmisten asuntoja, ne ovat enemmän verrattavissa sairaalasänkypaikkaan. Jos on niin hyväkuntoinen, että käy itse vessassa, katsoo telkkaria, seurustelee ihmisten kanssa ja sisustaa, niin ei edes pääse tuollaiseen ryhmäkotiin, silloin asutaan kotona.

Monella on todella epärealistisia odotuksia ja kuvitelmia vanhustenhuollosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole mikään opiskelija vs vanhus. Opiskelija voi joutua vuokraamaan opiskeluajaksi soluasunnon. Jos kehitys kulkee tähän suuntaan, vanhuudessa tällä entisellä opiskelijalla  voi olla luksusta jos pääsee edes tuollaiseen komeroon, kun työelämä on takana ja vanhuuden oireet alkaa. Mihin valtion rahat katoaa, kun nyt ollaan menossa kohti vaivaistaloja, mallia kuka hoitaa halvemmalla, laadusta tinkien.

Siis vaivaistaloistahan ollaan pyrkimässä eroon. Kotiin ne ihmiset pyritään hoitamaan ja se jos mikä on hurjaa hommaa. 

Ihan totta. Läheinen teki töitä kotipalvelussa. Pelokkaita muistisairaita, vuodepotilaita, agressiivisia dementikkoja kotihoidossa. Veteen piirretty viiva, missä menee heitteillejätön raja. Jos omaiset pitää vanhuksen puolta, voi päästä hoivakotiin komeroon odottelemaan noutajaa. Kotihoidon väki on kovilla, monta paikkaa päivässä ja yksintyötä, jolloin on varmasti monta kertaa mielessä, jos en nyt soita ambulanssia, onko vanhusta enää aamulla, ja tuleeko edes ambulanssi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijalla tilanne on väliaikainen ja muutenkin elämä on paljon muualla kuin siellä soluhuoneessa, viettää aikaa oppilaitoksessa, opiskelee kirjastossa, harrastaa, tapaa kavereita jne. Vanhuksella koko elämä rajoittuu siihen huoneenperään, jonne ei mahdu juuri mitään elämän aikana kertyneistä huonekaluista, tauluista yms.

Niin, sillehän ei voi mitään, että seuraava pysäkki on kuolema. Minä nuori en tunne syyllisyytttä siitä, että vanhus lähenee kuolemaa. Elämä on sellaista.

Myös sinä lähenet kuolemaa ja sun äitisi ja isäsi sekä mahdollinen puolisosi ja lapsesi. Sitten se kirpaisee, kun oman läheisen menettää. Elämä opettaa.

Tuo näyttää komerolta, ei huoneelta missään mielessä.

Ei ole oikea paikka kenellekään. Viimeisen paikan pitäisi olla kodinomainen, tuo ei täytä vaatimuksia.

Jopa rikoksia tehneillä vangeilla on isommat ja viihtyisämmät sellit. Pitäisikö Suomessa pistää niitä prioriteetteja vähän uuteen järjestykseen?

Todella kuvottava pieni tila, sain ahdistuksen pelkästään katsomalla tuota kuvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää sairaalahuoneelta

Niin näyttävät myös isäni hoitopaikassa. Toki sinne voi tuoda jotain omaa, mutta apuvälineiden lisäksi huoneeseen ei muuta mahdu. Pääasia kuitenkin, että isäni hoito on hyvää.

Mistäs sen tiedät? Oletko käynyt siellä sen jälkeen kun dumppasit hänet sinne?

Olen huomannut, että hyvin harvalla vanhuksella on kävijöitä siellä hoitopaikassa, eikä mitään käsitystä hoidon tasosta, ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelija on nuori ja terve ja liikkuu ulkona ystäviä yapaamassa. Hoitopaikan vanhus on sänkynsä vankina. Yhteiskuntaan pitäisi säätää laki, että keskenkasvuiset kakarat pitäkööt turpansa kiinni ja kuunnelkoon vanhempia ihmisiä, jotka tietää asioita jotakin ja tuottaa tähän yhteiskuntaan jotakin, toisin kuin opinnoissaan kiinni olevat.

Mitä ne muistamattomat horiskot muka tuottavat? Pelkkiä menoeriä.

Saattaa sinustakin sellainen tulla, ei koskaan tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijalla tilanne on väliaikainen ja muutenkin elämä on paljon muualla kuin siellä soluhuoneessa, viettää aikaa oppilaitoksessa, opiskelee kirjastossa, harrastaa, tapaa kavereita jne. Vanhuksella koko elämä rajoittuu siihen huoneenperään, jonne ei mahdu juuri mitään elämän aikana kertyneistä huonekaluista, tauluista yms.

Niin, sillehän ei voi mitään, että seuraava pysäkki on kuolema. Minä nuori en tunne syyllisyytttä siitä, että vanhus lähenee kuolemaa. Elämä on sellaista.

Myös sinä lähenet kuolemaa ja sun äitisi ja isäsi sekä mahdollinen puolisosi ja lapsesi. Sitten se kirpaisee, kun oman läheisen menettää. Elämä opettaa.

Olen eri, mutta vanhempani kuoli hiljattain ja loppuaikansa oli kunnan ryhmäkodissa vuoteenomana. Totesin silloin, että se on kurjin tapa kuolla, itse haluan kaatua suorilta jaloilta. Tulet ehkä itsekin sen huomaamaan ja loppuu haikailusi päästä laitoshoitoon.

Opiskelijoilla on elämä edessä ja he tulevat veronmaksajina kustantamaan sinun vanhuspalvelusi. Opettele siis kunnioittamaan nuoria ja opiskelijoita enemmän.

T. Opiskelijan äiti, jo omaan vanhuuteen valmistautuva 

Vierailija kirjoitti:

Tuo näyttää komerolta, ei huoneelta missään mielessä.

Ei ole oikea paikka kenellekään. Viimeisen paikan pitäisi olla kodinomainen, tuo ei täytä vaatimuksia.

Reality check - viimeinen paikka muistuttaa sairaalahuonetta, eikä mitään tunnelmallista kotia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijalla tilanne on väliaikainen ja muutenkin elämä on paljon muualla kuin siellä soluhuoneessa, viettää aikaa oppilaitoksessa, opiskelee kirjastossa, harrastaa, tapaa kavereita jne. Vanhuksella koko elämä rajoittuu siihen huoneenperään, jonne ei mahdu juuri mitään elämän aikana kertyneistä huonekaluista, tauluista yms.

Niin, sillehän ei voi mitään, että seuraava pysäkki on kuolema. Minä nuori en tunne syyllisyytttä siitä, että vanhus lähenee kuolemaa. Elämä on sellaista.

Myös sinä lähenet kuolemaa ja sun äitisi ja isäsi sekä mahdollinen puolisosi ja lapsesi. Sitten se kirpaisee, kun oman läheisen menettää. Elämä opettaa.

Olen eri, mutta vanhempani kuoli hiljattain ja loppuaikansa oli kunnan ryhmäkodissa vuoteeno

Nämä nykyiset opiskelijat puhumattakaan nuori-sukupolven multi"sairaista" yksilöistä eivät tule maksamaan kenenkään hoivapaikkoja. Miten pihalla pitää olla jos luulee että tulevaisuus olisi jotenkin parempi? 

Vierailija kirjoitti:

Vankilan sellikin on kodikkaampi.

Peseekö joku vangin sinne sänkyyn ja vaihtaa vaipan, syöttää ja riisuu ja pukee, hoitaa kokonaan sinne sängynpohjalle liikkumattoman vangin?

Et taida ihan hahmottaa, mitä se tarkoittaa, kun ollaan vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa. Siellä ollaan saamassa hoitoa, ei asustella kuin kotona.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus on eri asia kuin nuori hyväkuntoinen opiskelija. Kun itse aikanaan opiskelin niin en juurikaan viihtynyt kämpällä. Olin joko kirjastossa lukemassa, kavereiden kämpillä tai missä milloinkin. Omassa sopessa kävin vain nukkumassa tai tenttikirjojen parissa.

Tuo on vanhuksen LOPPUELÄMÄN koti. Vanhus ei enää pääse omin voimin "radalle". Vanhus oikeasti tarvitsisi virikkeellisen ympäristön ja tilaa liikkua. Tuolla ei mahdu kävelemään. Vanhus jää tuollaisessa paikassa 99% todennäköisyydellä sänkyynsä, ellei hänellä ole aktiivisia omaisia jotka patistavat häntä liikkumaan, tuovat virikkeitä ym. Käveleminen ja jokainen askel on vanhukselle supertärkeää. 

Se ryhmäkoti on vanhuksen loppelämän koti ja kuvissa ollut huone vain hänen loppuelämänsä kodin yksi huone eli hänen maakuuhuoneensa. Ei ole tarkoituskaan, että hän kökkisi pelkästään siinä yhde

Huvittavaa ja naiivia kuinka kuvittelet, että noita vanhuksia vietäisiin mihinkään noista sängyistä. Siellä saa maata ja homehtua rauhassa, hoitajat ehtivät hät hätää tuomaan ruoan ja lääkkeet (eivät edes syötä). Vaipat päällä maataan, kunnes ne vaihdetaan ehkä kerran vuorokaudessa.

Jos ei ole omaisia vaatimassa edes minimiä, ei välttämättä pestä viikkokausiin.