Turhat alat yliopistossa. Teatteritiede? Sukupuolentutkimus? Antiikintutkimus?

Kommunistisessa Neuvostoliitossa panostettiin ennenkaikkea luonnontieteisiin ja insinööritieteisiin. Nykyajan populistit haikailevat ilmeisesti sentyyppistä järjestelmää?

Neuvostoliitossa lääkäreille maksettiin surkeaa palkkaa ja ryömiehet olivat juhlittuja sankareita. Se varmaan sopisi nykyäänkin elämänkoululaisille?

Vierailija kirjoitti:

Se riippuu aina vähän miltä kannalta asioita katsoo, että mikä on turhaa ja mikä ei. Kauppatiede on suosittu ala ja sen valitsemalla varmasti tienaa. Mutta onko maapallolle oikeasti hyväksi, että ihmiset menee kaikessa raha edellä ja miettii ensisijaisesti sitä miten tehdä enemmän rahaa. 

mutta kun kauppatieteiden tarkoitus ei ole maksimoida kenenkään rahan ansaintaa, vaan systematisoida se sosiaalisekonominen häkkyrä jota kutsumme taloudeksi jotta sitä voisi ymmärtää, ennustaa, johtaa ja hallita. 

Esimerkiksi kestävän kehityksen suunnittelu olisi aika mahdotonta ilman kauppatieteiden tarjoamia työkaluja jotka auttavat hahmottamaan kestävyyden taloudellisen perustan ja rationaalin. Samoin hyvinvointivaltion perustana on tasapainoinen talous, jota on mahdotonta rakentaa ilman kauppa- tai taloustieteiden alueelle kuuluvia teorioita. 

Väitän, että fyysikot ja insinöörit osaavat rakentaa paremman talousjärjestelmän kuin kauppatieteilijät.

Toinen näkökulma on se, että monet nykyajan ongelmat voivat johtua nimenonaan siitä, että yhteiskunta toimii liian tehokkaasti. Pystymme tehokkaammin tuhoamaan luontoa ja omia elinolosuhteitamme.

Teologia pois valtiorahoitteisista yliopistoista.

Vierailija kirjoitti:

Väitän, että fyysikot ja insinöörit osaavat rakentaa paremman talousjärjestelmän kuin kauppatieteilijät.

Toinen näkökulma on se, että monet nykyajan ongelmat voivat johtua nimenonaan siitä, että yhteiskunta toimii liian tehokkaasti. Pystymme tehokkaammin tuhoamaan luontoa ja omia elinolosuhteitamme.

Tuosta ekasta olen kyllä varsin eri mieltä... Insinöörit tekevät omassa ohjauksessaan pirun (yli)hienoja vehkeitä, joista ei saa ikinä omiaan pois, puhumattakaan katteesta.

Mikään tiedon hankintaan tähtäävä pyrkimys ei ole turha. Tietoa itseisarvoisempaa asiaa ei ihmiskunta ole tähän mennessä keksinyt.

Kauppatieteiden opetukseen ei yleensä kuulu se, että kyseenalaistetaan sitä järjestelmää, mikä meillä tällä hetkellä on. Kyseenalaistajat on ajettu kansantaloustieteessä marginaaliin, mikä vaikuttaa tieteessä aika erikoiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se riippuu aina vähän miltä kannalta asioita katsoo, että mikä on turhaa ja mikä ei. Kauppatiede on suosittu ala ja sen valitsemalla varmasti tienaa. Mutta onko maapallolle oikeasti hyväksi, että ihmiset menee kaikessa raha edellä ja miettii ensisijaisesti sitä miten tehdä enemmän rahaa. 

mutta kun kauppatieteiden tarkoitus ei ole maksimoida kenenkään rahan ansaintaa, vaan systematisoida se sosiaalisekonominen häkkyrä jota kutsumme taloudeksi jotta sitä voisi ymmärtää, ennustaa, johtaa ja hallita. 

Esimerkiksi kestävän kehityksen suunnittelu olisi aika mahdotonta ilman kauppatieteiden tarjoamia työkaluja jotka auttavat hahmottamaan kestävyyden taloudellisen perustan ja rationaalin. Samoin hyvinvointivaltion perustana on tasapainoinen talous, jota on mahdotonta rakentaa ilman kauppa- tai taloustieteiden alueelle kuuluvia teorioita. 

 

Monet sieltä valmistuvat päätyy kuitenkin työkseen miettimään miten tehdä yrityksille mahdollisimman paljon voittoa keinoilla millä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka määrittelee turhan? Persuko?

Eiköhän se ole ns. markkinat.

Jos saat koulutuksen etkä pysty työllistämään itsesäsi sen avulla... Noh sitten se on lähinnä yhteiskunnalle kallis harrastus.

Vierailija kirjoitti:

Tilastojen mukaan kyllä humanisteistakin työllistyy ainakin 90%. 

Työllistyykö 90% tehtäviin, joissa voi hyödyntää omaa koulutustaan? Jos näin on, niin hyvä. Mutta jos tuossa on mukana ne S-Marketin kassat ja Postin lajittelukeskuksessa työskentelevät, niin...

Vierailija kirjoitti:

Markkinointi on turhin ala, jota olen opiskellut. Siellä puhuttiin täysin itsestäänselviä asioita, jotka jokainen pystyy päättelemään ihan arkijärjellä.

Sitten et ollut kovin hyvässä koulussa. Itselläni monet aivoja eniten nyrjäyttäneet ajatukset ovat tulleet markkinoinnin professoreilta.

Ja pohjakoulutukseni on matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta. 

Oma mielipiteeni on, että mikään uusi tieto ei ole turhaa, mutta Suomessa käydään yllättävän vähän keskustelua siitä, mihin osaamisaluesiin valtakunnan terävimmät nuoret aivot pitäisi kohdistaa.

Mielestäni nykymalli missä voi aika vapaasti valita mitä haluaa opiskella (jos vain numerot riittävät sisäänpääsyyn) on kansantalouden kannalta pähkähullu. 

Valtion kannalta pitäisi olla todella suuri kynnys kouluttaa ihmisiä jotka ovat primääristi esim valtiotieteilijöitä, mutta Suomessa kyseinen tiedetkunta on yleensä yksi suurimmista.

Kannatan lämpimästi aiempana tässä ketjussa esitettyä ideaa opintoalojen käänteisestä lukukausimaksuista, eli mitä heikompaan tulotasoon ja työllisyysasteeseen tutkinto johtaa, niin sitä isomman siivun siitä joutuisi itse maksamaan.  

 

Vierailija kirjoitti:

Olisiko orjuutta koskaan lakkautettu, jos ei olisi ollut filosofista tai teologista pohdintaa, joka tuli siihen tulokseen, että orjuus on epäinhimillistä?

Eikö nykyään enää tarvita vastaavaa pohdintaa nyky-yhteiskunnan epäkohdista, mitä esimerkiksi sukupuolentutkimus voi tehdä?

meinaatko ihan tosissasi, että ihmiset eivät osaisi herätä huomaamaan että nyt tehdään väärin ellei olisi koulutettua filosofia kalistamassa hälytyskelloa?

Kerro sitten samalla, missä nämä tuikitärkeät filosofit ja teologit näkyvät yhteiskunnassamme tällä hetkellä?

Sitä on vain kovin vaikea tietää, mikä lopulta on turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka määrittelee turhan? Persuko?

Eiköhän se ole ns. markkinat.

Jos saat koulutuksen etkä pysty työllistämään itsesäsi sen avulla... Noh sitten se on lähinnä yhteiskunnalle kallis harrastus.

Olet ymmärtänyt koko yliopiston ajatuksen täysin väärin. Yliopisto ei ole mikään pro markkinatalous työllistämispaja yrityksille.

Yliopistossa tuotetaan tietoa. Tämä tieto ei mitenkään lähtökohtaisesti suuntaudu rahan tuottamiseen ja ikuiseen talouskasvuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka määrittelee turhan? Persuko?

Eiköhän se ole ns. markkinat.

Jos saat koulutuksen etkä pysty työllistämään itsesäsi sen avulla... Noh sitten se on lähinnä yhteiskunnalle kallis harrastus.

Olet ymmärtänyt koko yliopiston ajatuksen täysin väärin. Yliopisto ei ole mikään pro markkinatalous työllistämispaja yrityksille.

Yliopistossa tuotetaan tietoa. Tämä tieto ei mitenkään lähtökohtaisesti suuntaudu rahan tuottamiseen ja ikuiseen talouskasvuun.

Tiedän tuon ajatuksen.

Yliopistot ja sen käyneet voivat siis rahoittaa itse elämisensä. Siihen ei kannata haaskata riistokapitalismin oravanpyörää josta verotulot muodostuvat.

Tiedollakin on oltava arvoa jollekin, pelkkä tieto ei ole itseisarvo.

"Kannatan lämpimästi aiempana tässä ketjussa esitettyä ideaa opintoalojen käänteisestä lukukausimaksuista, eli mitä heikompaan tulotasoon ja työllisyysasteeseen tutkinto johtaa, niin sitä isomman siivun siitä joutuisi itse maksamaan.  "

Eipä tuossakaan oo mitään järkeä. Sitten kaikilla niillä parhailla osaajilla ei olisi varaa hakeutua alalle. Systeemi tuottaisi niille aloille vain nykyistä huonompia osaajia. Esim. jos olisi vaikka aivan täysin virtuoosi pianisti, mutta köyhästä perheestä, niin ei oiskaan rahaa lähteä opiskelemaan Sibelius-akatemiaan. Sitten sinne pääsisi jotain upporikkaiden perheiden wannabe-pianisteja. Sitten istuisit konserteissa kuuntelemassa, kun joku soittelee säveltä etsien ihan kuin jossain ala-asteen musiikkitunnilla. 

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteiden opetukseen ei yleensä kuulu se, että kyseenalaistetaan sitä järjestelmää, mikä meillä tällä hetkellä on. Kyseenalaistajat on ajettu kansantaloustieteessä marginaaliin, mikä vaikuttaa tieteessä aika erikoiselta.

Ihan vaan tiedoksi ekonomien elintasoa ja työelämässä sijoittumista kadehtivalle, kauppakorkeaan pyrkineelle mutta hylätylle: kauppatiede ei ole sama kuin kansantaloustiede.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolentutkimus ehdottomasti. Se on ensinnäkin vain ideologista aivopesua vailla tieteellistä pohjaa, toisaalta biologia ja antropologia kattavat tämän alan jo ennestään. Näistä biologia voi olla jopa tieteellistä.

Sosiaalinen sukupuoli on monimutkaisempi juttu, jota biologia tai antropologia ei kyllä kata.

Sosiaalinen sukupuoli on puppua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko orjuutta koskaan lakkautettu, jos ei olisi ollut filosofista tai teologista pohdintaa, joka tuli siihen tulokseen, että orjuus on epäinhimillistä?

Eikö nykyään enää tarvita vastaavaa pohdintaa nyky-yhteiskunnan epäkohdista, mitä esimerkiksi sukupuolentutkimus voi tehdä?

meinaatko ihan tosissasi, että ihmiset eivät osaisi herätä huomaamaan että nyt tehdään väärin ellei olisi koulutettua filosofia kalistamassa hälytyskelloa?

Kerro sitten samalla, missä nämä tuikitärkeät filosofit ja teologit näkyvät yhteiskunnassamme tällä hetkellä?

Tämä! Lisäksi tuo orjuuden lakkauttaminen lähti pikemminkin valtiotieteiden puolelta kuin joltain filosofeilta, teologeista puhumattakaan (uskontoahan on käytetty jopa oikeuttamaan orjuutta, ihan raamatun mukaan)