Turhat alat yliopistossa. Teatteritiede? Sukupuolentutkimus? Antiikintutkimus?
Jne. Loputtomasti turhaa roskaa, jota markkinoidaan tieteenä. Yleensäkin lähes kaikkia humanistiset alat. Mitä hyötyä näistä on kenellekään?
Kommentit (437)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka määrittelee turhan? Persuko?
Olisiko tieteellisen metodin noudattaminen ykköskriteeri tiedekuntien toiminnassa, eikä ideologisen sonnan tuuttaaminen verovaroilla?
Jos olisit ollut yliopistossa, tietäisit että tieteellisen metodin noudattaminen on ykköskriteeri ihan joka tiedekunnassa. Tietenkin. Eihän muuten olisi kysymys yliopistosta. Sen mitä haluaa tieteellisillä metodeilla tutkia, saa jokainen päättää ihan itse. Eli sitä ei voi ohjailla. Sekin kuuluu tieteellisen tutkimuksen kriteereihin.
Olisiko orjuutta koskaan lakkautettu, jos ei olisi ollut filosofista tai teologista pohdintaa, joka tuli siihen tulokseen, että orjuus on epäinhimillistä?
Eikö nykyään enää tarvita vastaavaa pohdintaa nyky-yhteiskunnan epäkohdista, mitä esimerkiksi sukupuolentutkimus voi tehdä?
paha paikka tulee luottaneet että täti palkkaa kunnille tai valtiolle suojatöihin.
Ymmärrän kyllä sukupuolentutkimuksen kritiikin, ja enimmäkseen täyttä poliittista, usein tuhoisaakin, potaskaa tuo ala on, mutta millä ihmeen perusteella sen voi laittaa samaan kastiin vaikka antiikintutkimuksen kanssa?!
Tilastojen mukaan kyllä humanisteistakin työllistyy ainakin 90%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustellaanko tässä ketjussa tutkimuksesta vai opiskelusta?
Varmaan molemmista? Osa opiskelijoista päätyy tutkijan uralle, useimmat joihinkin muihin hommiin. Osa taitaa jatkaa tohtoriopintoihin sen vuoksi, kun ei saa tutkinnollaan mitään töitä. Ajautuvat sinne siis ajan kuluksi, kun eivät muutakaan keksi.
Eiköhän kaikkien kannattaisi miettiä opintoalaa valitessaan, onko tällaiselle tutkinnolle kysyntää ja jos, niin mikä on kysynnän suhde tarjontaan. Onko tämä ala sellainen, jota moni opiskelee, mutta jolla harva työskentelee? Haluanko käyttää elämästäni 5 vuotta tämän alan opiskelemiseen, vaikka en valmistumisen jälkeen saisi mitään koulutusta vastaavaa työtä?
En sano, että opiskelu olisi koskaan turhaan. Mutta kyllä se kirvelee, jos siitä suoritetusta tutkinnosta ei ole mitään hyötyä työmarkkinoilla. Silloin se tuntuu siltä, että se kok
Juurikin näin. Sanotaan vaikka että yliopistoon otettaisiin vuosittain 1000 ihmistä opiskelemaan sukupuolentutkimusta ja 10 lääketiedettä. Varmaankin voisi väittää että se sukupuolentutkimus olisi turhaa. Toisaalta Higgsin bosonin löytäminen maksoi yli 13 miljardia eikä sille tiedolle ole vielä löytynyt mitään käyttöä. Oliko koko touhu turhaa? No ei tietenkään.
Populistien änkyröinti tasa-arvoa vastaan on huvittavaa. Siitähän tuossa sukupuolentutkimuksen kritiikissä on kyse.
Kaikki opiskelu on turhaa, meillähän on google.
Vierailija kirjoitti:
Persut haluaa romahduttaa suomen opetus järjestelmän.
Ei tule onnistumaan.
Eikös just laitettu rahaa sekä peruskouluun, että toisen asteen koulutukseen? Ei kuulosta romahduttamiselta. Ehkä YLE unohti mainita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppatiede. Ihan uskomattoman turhia käsienheiluttelijoita valmistuu kauppiksesta.
Olen samaa mieltä. Kauppatiede kuuluisi edelleen erilliseen kauppakorkeakouluun, ei yliopistoon.
Kauppakorkeakoulu ei todellakaan ole mitään kovaa tiedettä.
yliviikarikin tilasi todistukset kolmesta yliopistosta ja otti pöystiltä suihin hänethän valittiin vtv,n johtajaksi näin korruptio vapaassa suomessa YLEN JA HESARIN MUKAAN ONNELLINEN KANSA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköä ei olisi välttämättä vieläkään osattu valjastaa hyötykäyttöön, jos ennen olisi ajateltu, että tutkimuksen pitää keskittyä vain sen aikakauden ydintieteisiin eli teologiaan, filosofiaan ja lääketieteeseen.
Kumpi on ihmiskunnalle hyödyllisempää: sähkö vai naispeniksistä, pimppipojista ja raskaana olevista miehistä evankelioiminen? Sukupuolentutkimus on nykyajan uskonto.
Näin fyysikkona voin kertoa, että raskaana olevien miesten tutkimisella on enemmän käytännön merkitystä kuin säieteorialla.
Kuinka monta raskaana olevaa miestä ihmislaji tuntee, nimeäisitkö heitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppatiede. Ihan uskomattoman turhia käsienheiluttelijoita valmistuu kauppiksesta.
Olen samaa mieltä. Kauppatiede kuuluisi edelleen erilliseen kauppakorkeakouluun, ei yliopistoon.
Kauppakorkeakoulu ei todellakaan ole mitään kovaa tiedettä.
Aika harva tutkimus on todella kovaa tiedettä. Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat. Loput eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Kauppatiede. Ihan uskomattoman turhia käsienheiluttelijoita valmistuu kauppiksesta.
Olen täysin eri mieltä. Olen itse valmistunut matemaattis-luonnontieteellisestä, mutta lukenut sivuaineena kauppatieteitä. Ennen kaikkien olen tehnyt töitä useamman vuoden tiimissä jossa on aika monella on tausta kauppiksessa.
Kauppatieteet ovat laaja käsite, jonka alle mahtuu niin markkinointia, kansantaloustiedettä, johtamista jne. Kauppatieteille on yhteistä, että ne tutkivat ja selittävät erittäin konkreettisia asioita jotka vaikuttavat vahvasti meidän joka päiväiseen elämäämme, niin tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun, pankkilainamme korkotason ennustamiseen kuin oman työpaikkamme menestymiseen kansainvälisessä kilpailussa. Kauppatieteet ovat yhdistelmä ihmisen käyttäytymistä, ryhmien käyttäytymistä, matematiikkaa ja tilastotiedettä.
Yksi hyvä indikaattori koulutuksen hyödyllisyydelle on se, että onko joku valmis maksamaan kyseisellä koulutuksella varustetun ihmisen työpanoksesta keskimääräistä enemmän, ja tässä kauppatieteet loistavat omassa luokassaan. On vaikea uskoa turhaksi opintolinjaa josta valmistuneiden keskipalkka on viiden tuhannen hujakoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka määrittelee turhan? Persuko?
Olisiko tieteellisen metodin noudattaminen ykköskriteeri tiedekuntien toiminnassa, eikä ideologisen sonnan tuuttaaminen verovaroilla?
Jos olisit ollut yliopistossa, tietäisit että tieteellisen metodin noudattaminen on ykköskriteeri ihan joka tiedekunnassa. Tietenkin. Eihän muuten olisi kysymys yliopistosta. Sen mitä haluaa tieteellisillä metodeilla tutkia, saa jokainen päättää ihan itse. Eli sitä ei voi ohjailla. Sekin kuuluu tieteellisen tutkimuksen kriteereihin.
Miten se toteutuu sukupuolentutkimuksessa tai intersektionaaliseen feminismii sitoutuneissa humanistisissa tiedekunnissa?
Mun käy ap sääliksi. Tollo vihaa sivistystä, koska käy vajaalla.
Se riippuu aina vähän miltä kannalta asioita katsoo, että mikä on turhaa ja mikä ei. Kauppatiede on suosittu ala ja sen valitsemalla varmasti tienaa. Mutta onko maapallolle oikeasti hyväksi, että ihmiset menee kaikessa raha edellä ja miettii ensisijaisesti sitä miten tehdä enemmän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän nykyinen länsimainen kulttuuri perustuu pitkälti antiikin (kreikkalais-roomalainen) kulttuuriin, joten aika heikosti menee, jos väittää tuon aikakauden tutkimusta turhaksi.
Et edelleenkään vastaa kysymykseen eli mitä hyötyä siitä on?
Sitä kutsutaan sivistykseksi ja esim. muinaisen Kreikan ja Rooman kulttuureiden, taiteen ja siihen liittyvät viittaukset uudemmassa taiteessa, kielenkäytössä tai vaikkapa elokuvissa ovat asia, jotka kutsutaan yleissivistykseksi. Useimmissa kulttuureissa yleissivistys on äärimmäisen tärkeä asia. Monet isot kaupat mm. teknologiassa tai vaikkapa teollisuudessa hierotaan pitkään ja hartaasti. Istutaan välillä illallispöydässäkin, jolloin hierotaan sitä tuttavuutta juttelemalla tieteistä ja taiteista. Sitten voidaan alkaa itse kaupankäyntiin. Suomalaiset on koettu maailmassa vastenmielisinä kauppiaina. Mennään suoraan asiaan. Ruvetaan moukkamaisesti esittelemään hilavitkuttimen ominaisuuksia ilman, että on tutustuttu juttelemalla vaikkapa Euripideen näytelmistä. Kuriositeettinä kerrottakoon, että maailman yksi johtavista insinööritieteiden opinahjoista MIT pitää sisällään maailman johtavan antiikin tutkimuksen laitoksen.
Sukupuolentutkimus on valikoitunut populistien hyökkäyksen kohteesi täysin ideologisista syistä, joilla ei ole mitään tekemistä tieteellisen kritiikin kanssa. Samasta syystä Yle ja Helsingin Sanomat ovat koko ajan populistien hyökkäyksen kohteena. Ne kertovat asioita, jotka eivät sovi populistien ideologiseen maailmankuvaan, jossa naiset käyttävät mekkoja ja korkokenkiä miellyttääkseen miehiä.
Et olisi siinä ilman niitä ruukkuja...