Turhat alat yliopistossa. Teatteritiede? Sukupuolentutkimus? Antiikintutkimus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolentutkimus ehdottomasti. Se on ensinnäkin vain ideologista aivopesua vailla tieteellistä pohjaa, toisaalta biologia ja antropologia kattavat tämän alan jo ennestään. Näistä biologia voi olla jopa tieteellistä.

Sosiaalinen sukupuoli on monimutkaisempi juttu, jota biologia tai antropologia ei kyllä kata.

Mielisairaudet kuuluvat psykiatrian tutkimuskohteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka määrittelee turhan? Persuko?

Eiköhän se ole ns. markkinat.

Jos saat koulutuksen etkä pysty työllistämään itsesäsi sen avulla... Noh sitten se on lähinnä yhteiskunnalle kallis harrastus.

Olet ymmärtänyt koko yliopiston ajatuksen täysin väärin. Yliopisto ei ole mikään pro markkinatalous työllistämispaja yrityksille.

Yliopistossa tuotetaan tietoa. Tämä tieto ei mitenkään lähtökohtaisesti suuntaudu rahan tuottamiseen ja ikuiseen talouskasvuun.

Tiedän tuon ajatuksen.

Yliopistot ja sen käyneet voivat siis rahoittaa itse elämisensä. Siihen ei kannata haaskata riistokapitalismin oravanpyörää josta verotulot muodostuvat.

Tiedollakin on oltava arvoa jollekin, pelkkä tieto ei ole itseisar

Et voi tietää millä tiedolla on tulevaisuudessa arvoa. Jos tietoa saa tuottaa vain aiheesta josta joku nykypersu suostuu maksamaan voimme tehdä valtiostamme pensa aseman jossa myydään myös makkaraa ja siinä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antiikin tutkimus on enemmän tiedettä kuin esim. oikeustiede.

Mutta millä perusteella se on tarpeellista? Minun elämääni ei vaikuta piirun vertaa minkälaisia ruukkuja oli 1000 v sitten

Antiikin tutkimus on paljon muutakin kuin ruukunpaloja. Koko länkkäri demokratia ja filosofia perustuu sille. Sen sijaan arkeologiaa on henk.koht. vähän vaikea joskus ymmärtää. Just jotkut vanhat ruukunpalat suurina aarteina vitriinissä. No kai se jotain ymmärrystä hieman lisää historiasta.

-eri

Mun mielestä ne ruukunpalatkin on tosi kiehtovia kun yrittää kuvitella millaisessa maailmassa se ruukuntekijä eli. 

Voi olla, mutta miten sen kaupallistaa niin ettei niitä vaan ihmetellä julkisinvaroin?

Kasvatustiede, sosiaalipedagogiikka, sukupuolentutkimus, sosiologia yms. ovat aika paljon samaa eri paketissa. Osa uudelleenbrändättyjä tuotteita. 

Toki kasvatustieteen maistereista suurin osa on opettajia eli heillä on ihan käytännön tilaus tutkinnolleen ja opinnoille. Muut työllistyvät tuurilla. 

Vierailija kirjoitti:

Tilastojen mukaan kyllä humanisteistakin työllistyy ainakin 90%. 

Valtiolle tai muihin julkisella rahalla toimivaan organisaation.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko orjuutta koskaan lakkautettu, jos ei olisi ollut filosofista tai teologista pohdintaa, joka tuli siihen tulokseen, että orjuus on epäinhimillistä?

Eikö nykyään enää tarvita vastaavaa pohdintaa nyky-yhteiskunnan epäkohdista, mitä esimerkiksi sukupuolentutkimus voi tehdä?

meinaatko ihan tosissasi, että ihmiset eivät osaisi herätä huomaamaan että nyt tehdään väärin ellei olisi koulutettua filosofia kalistamassa hälytyskelloa?

Kerro sitten samalla, missä nämä tuikitärkeät filosofit ja teologit näkyvät yhteiskunnassamme tällä hetkellä?

Ihmiset pitävät monia asioita itsestäänselvänä, vaikka niitä ei ole aina ollut, eikä tule myöhemmin olemaan. Orjuuttakin pidettiin varmaan ihmiskunnan luonnollisena olotilana. Olihan sitä ollut jo tuhansia vuosia.

Sukupuolentutkimuksesta puhutaan huomattavasti enemmän mitä sitä todellisuudessa opiskellaan. Sen alan pääaineopiskelijoita ei lopulta ole mitään isoja määriä, vaan enemmän sitä valitaan sivuaineeksi. Tämä perustuu omiin huomioihini, mutta näissä keskusteluissa mutulle annetaan aika paljon painoarvoa, joten sillä mennään. 

Monen alan kohdalla "hyödyllisyys" riippuu ihan siitä, miten opiskelija osaa sitä soveltaa. Jos otetaan esimerkkinä muinaiskirkkoslaavia opiskellut henkilö. Putkiaivoisesti naureskellaan, ettei sellaisille ole mitään kysyntää työmarkkinoilla. Koulutuksen kautta henkilö on kuitenkin opiskellut kaikenlaista Itä-Eurooppaan, sen kulttuuriin ja kieliin liittyvää sisältöä. Kun sitä osaa soveltaa, voi henkilö hakeutua vaikka töihin yritykseen, joka tekee bisnestä Itä-Euroopassa, ja hän voi toimia sen alueen yhteydenpitäjänä ja suhteiden ylläpitäjänä. Avainsanana on soveltamiskyky ja rohkeus ottaa sivuaineita oman tiedekunnan ulkopuolelta.

Vaikka en ole Suomen tunnetuimman muinaiskirkkoslaavin opiskelijan kanssa samaa mieltä poliittisesti, tunnen siitä huolimatta ärsyyntymistä, kun tämänkaltaisia aloja opiskelleet tuomitaan ikuiseen työttömyyteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko orjuutta koskaan lakkautettu, jos ei olisi ollut filosofista tai teologista pohdintaa, joka tuli siihen tulokseen, että orjuus on epäinhimillistä?

Eikö nykyään enää tarvita vastaavaa pohdintaa nyky-yhteiskunnan epäkohdista, mitä esimerkiksi sukupuolentutkimus voi tehdä?

meinaatko ihan tosissasi, että ihmiset eivät osaisi herätä huomaamaan että nyt tehdään väärin ellei olisi koulutettua filosofia kalistamassa hälytyskelloa?

Kerro sitten samalla, missä nämä tuikitärkeät filosofit ja teologit näkyvät yhteiskunnassamme tällä hetkellä?

Tämä! Lisäksi tuo orjuuden lakkauttaminen lähti pikemminkin valtiotieteiden puolelta kuin joltain filosofeilta, teologeista puhumattakaan (uskontoahan on käytetty jopa oikeuttamaan orjuutta, ihan raamatun mukaan)

Onhan Suomessakin edelleen orjia. Ne on nykyään esim. niitä ilmaisia harjoittelijoita, joita hyödynnetään, jotta yritykset voi tehdä mahdollisimman paljon voittoa. 

-sivusta

Listan jatkoksi köyhyystutkimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppatiede. Ihan uskomattoman turhia käsienheiluttelijoita valmistuu kauppiksesta.

Olen täysin eri mieltä. Olen itse valmistunut matemaattis-luonnontieteellisestä, mutta lukenut sivuaineena kauppatieteitä. Ennen kaikkien olen tehnyt töitä useamman vuoden tiimissä jossa on aika monella on tausta kauppiksessa. 

Kauppatieteet ovat laaja käsite, jonka alle mahtuu niin markkinointia, kansantaloustiedettä, johtamista jne. Kauppatieteille on yhteistä, että ne tutkivat ja selittävät erittäin konkreettisia asioita jotka vaikuttavat vahvasti meidän joka päiväiseen elämäämme, niin tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun, pankkilainamme korkotason ennustamiseen kuin oman työpaikkamme menestymiseen kansainvälisessä kilpailussa. Kauppatieteet ovat yhdistelmä ihmisen käyttäytymistä, ryhmien käyttäytymistä, matematiikkaa ja tilastotiedettä. 

Yksi hyvä indikaatt

Olen valmistunut matemaattisluonnontieteistä FM tietojenkäsittelytiede sekä kauppatieteistä KTM yritysoikeus-ja laskentatoimi.

Tietojenkäsittely oli haastavampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antiikin tutkimus on enemmän tiedettä kuin esim. oikeustiede.

Mutta millä perusteella se on tarpeellista? Minun elämääni ei vaikuta piirun vertaa minkälaisia ruukkuja oli 1000 v sitten

Senkö mukaan asioitten tarpeellisuus tai tarpeettomuus pitäisikin siis  määritellä miten olemassaoleva tiedon määrä  ja tietämys siitä vaikuttavat juuri sinun elämääsi tässä ja nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Markkinointi on turhin ala, jota olen opiskellut. Siellä puhuttiin täysin itsestäänselviä asioita, jotka jokainen pystyy päättelemään ihan arkijärjellä.

Sitten et ollut kovin hyvässä koulussa. Itselläni monet aivoja eniten nyrjäyttäneet ajatukset ovat tulleet markkinoinnin professoreilta.

Ja pohjakoulutukseni on matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta. 

Oma mielipiteeni on, että mikään uusi tieto ei ole turhaa, mutta Suomessa käydään yllättävän vähän keskustelua siitä, mihin osaamisaluesiin valtakunnan terävimmät nuoret aivot pitäisi kohdistaa.

Mielestäni nykymalli missä voi aika vapaasti valita mitä haluaa opiskella (jos vain numerot riittävät sisäänpääsyyn) on kansantalouden kannalta pähkähullu. 

Valtion kannalta pitäisi olla todella suuri kynnys kouluttaa ihmisiä jotka ovat primääristi esim valtiotieteilijö

Miten se, että pidän markkinoinnin sisältöjä itsestäänselvyyksinä, todistaa, että en ollut kovin hyvä koulussa?

Sellaista logiikkaako siellä matemaattis-luonnontieteellisellä alalla opetettiin?

Hitto että mä vihaan tätä nykyistä sivistymätöntä ilmapiiriä. 

Yhteiskuntatiede on kehittynyt filosofiasta ja vielä 1800-luvullakin monet yhteiskuntatieteilijät olivat filosofeja.

Yhteiskunta on sitä onnistuneempi mitä enemmän se pystyy tarjoamaan kansalaisilleen mahdollisuuksia opiskella aiheita mistä ei ole mitään välitöntä rahallista hyötyä.

Sellainen yhteiskunta jossa raadetaan pelkän elannon takia eikä tehdä mitään muuta on täysin alkeellinen ja jälkeenjäänyt ja köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Antiikin historian ja arkeologian tutkimus on Euroopassa hyvinkin arvostettua, ei mikään turha ala. Minunkin vaatimattomasta opinahjostani antiikin historian tutkijat kävivät Italiassa tekemässä tutkimusta.

Voiks sitä antiikintutkimusta syödä?

Mielestäni ei voi yksiselitteisesti määritellä toista alaa "tarpeellisemmaksi" ja toista "tarpeettomammaksi". Riippuu hirveästi tutkimuksen ja opetuksen tasosta, aiheesta, monipuolisuudesta jne. Todellisuudessahan joskus yllättäviltäkin tuntuvat alat kohtaavat ja tukevat toisiaan esimerkiksi tutkimuksessa. Eri alojenkin rajat ovat usein enemmän tai vähemmän keinotekoisesti käytännön syistä tehtyjä ja aiheet limittyvät välillä paljonkin eri oppiaineiden välillä. 

Ei kirkkoslaavia voi missään opiskella. Halla-aholla on maisterintutkinto Venäjän kielestä ja kulttuurista ja on tehnyt kielitieteen alaan liittyvän väitöskirjan muinaisvenäjästä eli kirkkoslaavista. Voi pyhä yksinkertaisuus teitä...

Vierailija kirjoitti:

Hitto että mä vihaan tätä nykyistä sivistymätöntä ilmapiiriä. 

Jep ja sitä, että rahalla on niin suuri painoarvo. Sivistystä ylipäätään ja sen merkitystä ei meinata nähdä, katsotaan vain suoraa tuosta ja taloutta. 

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta on sitä onnistuneempi mitä enemmän se pystyy tarjoamaan kansalaisilleen mahdollisuuksia opiskella aiheita mistä ei ole mitään välitöntä rahallista hyötyä.

Sellainen yhteiskunta jossa raadetaan pelkän elannon takia eikä tehdä mitään muuta on täysin alkeellinen ja jälkeenjäänyt ja köyhä.

 

Jep. Ja sitä onnistuneempi, jos se onnistuu myös tarjoamaan kansalaisille töitä mahdollisimman monilla eri aloilla. Suomi ei ole oikein tässä mielessä hyvä. Jossain USA:ssakin mahdollisuudet on jo huomattavasti monipuolisemmat. Suomi alkaa mennä sitä linjaa, että vain terveydenhoitoalallla on töitä. Se kadottaa ihmiset Suomesta ennen pitkää.