Turhat alat yliopistossa. Teatteritiede? Sukupuolentutkimus? Antiikintutkimus?
Jne. Loputtomasti turhaa roskaa, jota markkinoidaan tieteenä. Yleensäkin lähes kaikkia humanistiset alat. Mitä hyötyä näistä on kenellekään?
Kommentit (437)
Törhöstelyn mahdollistaneet oppiaineet ja yliopisto. Pois vaan. Törhönen itse on uhrilammas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansantaloustiede on hyvä esimerkki tieteenalasta, jossa ulkopuolisten tahojen taloudelliset intressit vaikuttavat siihen, ketkä saavat tutkimusrahoitusta ja professorinvirkoja.
Vastaava ulkopuolinen paine kohdistuisi sukupuolentutkimukseen, jos persut pääsevät valtaan. Tieteenalaa tuskin lakkautettaisiin, vaan se valjastettaisiin poliittisiin tarkoituksiin niin, että ainoastaan hallituksen linjaa tukeville tutkijoille annettaisiin rahoitusta.
Taloustiede on soveltavaa matematiikkaa, ja ainakin näyttää tieteeltä siinä määrin, että taloustieteestä myönnetään vuosittain Nobel-palkintoja. Ei taida sukupuolentutkimus olla tiedettä lainkaan, vaan jotain ihan muuta.
Se ei toki ole palkinto, jota olisi määritelty jaettavaksi Nobelin testamentissa. Mikä kertoo jotain.
Vierailija kirjoitti:
Näitä pidetään yllä, koska naiset pääsee heiluttamaan käsiään ja olemaan tärkeitä, pelkkää rahanmenoa 🤮
Niin. Kaikessa nykypäivän ns. tiedekritiikissä on kyse juuri tästä. Alat ja rahoitukset, jotka ovat naisten käsissä, ovat konservatiivisedille liikaa. Hyvä että edes tunnistatte oman naisvihanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansantaloustiede on hyvä esimerkki tieteenalasta, jossa ulkopuolisten tahojen taloudelliset intressit vaikuttavat siihen, ketkä saavat tutkimusrahoitusta ja professorinvirkoja.
Vastaava ulkopuolinen paine kohdistuisi sukupuolentutkimukseen, jos persut pääsevät valtaan. Tieteenalaa tuskin lakkautettaisiin, vaan se valjastettaisiin poliittisiin tarkoituksiin niin, että ainoastaan hallituksen linjaa tukeville tutkijoille annettaisiin rahoitusta.
Taloustiede on soveltavaa matematiikkaa, ja ainakin näyttää tieteeltä siinä määrin, että taloustieteestä myönnetään vuosittain Nobel-palkintoja. Ei taida sukupuolentutkimus olla tiedettä lainkaan, vaan jotain ihan muuta.
Se ei toki ole palkinto, jota olisi määritelty jaettavaksi Nobelin testamentissa. Mikä kertoo jotain.
Taloustiede on nuori tieteenala, ja kehittynyt runsaasti sitten Nobelin testamentin. Teknologia on kovaa tiedettä viimeisen päälle, muttei siitä myönnetä tieteen Nobelia lainkaan? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Kerran oli televisiossa enkelikokemustutkija, olin aika ihmeissäni.
Kulttuurin tai uskomusten tutkimus ei tarkoita, että tutkija itse uskoisi vaikka ufoihin, jos tutkii ufouskovaisten kulttuuria. Ne uskomukset ja niihin liittyvä toiminta ovat olemassa, ne ovat tutkimuksen kohteena.
Aikani olen miettinyt millainen on se henkilö, joka dissaa opiskelua ja erityisesti joitain yliopistoaloja. Siinä taannoisessa lähihoitaja-varhaiskasvatuksen kandi -keskustelussa minulle valkeni, että sen täytyy olla joku matalasti kouluttautunut, joka huonoa itsearvostustaan kompensoi haukkumalla muita, jotka ovat jaksaneet kouluttautua. Joilla on päätä ja halua siihen.
Yliopistossa ei ole yhtään turhaa alaa, tutkimusta ja opetusta tarvitaan kaikista maailman ilmiöistä ja asioista.
Vierailija kirjoitti:
Kuka määrittelee turhan? Persuko?
Mieluummin Persu kuin parodiatodellisuudessa elävät vihervassarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka määrittelee turhan? Persuko?
Mieluummin Persu kuin parodiatodellisuudessa elävät vihervassarit.
Trolli tai sit muuten vaan daiju!
Vierailija kirjoitti:
Aikani olen miettinyt millainen on se henkilö, joka dissaa opiskelua ja erityisesti joitain yliopistoaloja. Siinä taannoisessa lähihoitaja-varhaiskasvatuksen kandi -keskustelussa minulle valkeni, että sen täytyy olla joku matalasti kouluttautunut, joka huonoa itsearvostustaan kompensoi haukkumalla muita, jotka ovat jaksaneet kouluttautua. Joilla on päätä ja halua siihen.
Yliopistossa ei ole yhtään turhaa alaa, tutkimusta ja opetusta tarvitaan kaikista maailman ilmiöistä ja asioista.
Varmaan suurelta osin niin. Se, joka ei tiedettä tee, ymmärtää sen kentän toimintaa tosi huonosti, mutta mielipde siitä on kuitenkin pakko muodostaa. Sitten saamme ylioppilas Puopolon kaltaista öyhötystä, joka ei ole kritiikkiä nähnytkään, kun kohde on kritisoijalle täysin vieras. Tieteen kentän sisällä on helppo arvostaa eti tieteenaloja. Kaikissa on kuitenkin tavoitteena ymmärryksen lisääminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkähän tyhmä sellaisen ihmisen pitää olla, jonka mielestä suomen kieli ja kaikki kielet sekä historia on turhaa ja tarpeetonta ja joutaa lopettaa? Nuo kaikki ovat humanistisia opintoja.
Tuossa tulikin aika hyvin ne alat, mitkä humanistisessa tiedekunnassa on tärkeitä. Mutta jos säästöjä haetaan, niin kyllä siellä oikeasti on paljon sellaistakin, minkä voisi rahoittaa muulla tavoin kuin julkisista varoista. Monissa maissa on valtion yliopistoissa maksuttomia koulutuksia vain sellaisille aloille, jotka katsotaan yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeiksi, koulutus, terveys, turvallisuus, oman maan ja kansan kulttuurin tutkimus ja omien kansalliskielten tutkimus. Muut koulutukset on yksityisissä yliopistoissa ja niitä voi opiskella kun maksaa lukukausimaksun.
Mistä syystä historia on tärkeää, mutta kulttuurintutkimus ei? Koska sinä tiedät vain historian? Ilmeisesti esimerkiksi fonetiikkaa ei mielestäsi tarvita, kun sinä henkilökohtaisesti et tiedä mikä se on? Kaikki, mitä sinä et tiedä on lähtökohtaisesti roskaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antiikin tutkimus on enemmän tiedettä kuin esim. oikeustiede.
Mutta millä perusteella se on tarpeellista? Minun elämääni ei vaikuta piirun vertaa minkälaisia ruukkuja oli 1000 v sitten
Antiikin tutkimus on paljon muutakin kuin ruukunpaloja. Koko länkkäri demokratia ja filosofia perustuu sille. Sen sijaan arkeologiaa on henk.koht. vähän vaikea joskus ymmärtää. Just jotkut vanhat ruukunpalat suurina aarteina vitriinissä. No kai se jotain ymmärrystä hieman lisää historiasta.
-eri
Jos kiistellään nyt jostain maasta, alkuperäisasukkaat ja alueen kansat tunnistaa niistä ruukunpaloista ja kolikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu: täällä on todella paljon postauksia siitä miten kauppatieteet / taloustieteet ovat huuhaata.
Kuitenkin kauppatieteilijät ovat dippainssien ohella suurin ryhmä yritysten johtoporukoissa ja pääsääntöisesti heille maksetaan todella hyvin.
Johtopäätös voisi olla, että nuo kauppiksen dissaajat ovat
a) kateellisia (ks. myös kohta b)
b) pyrkineet itse, vaan eivät ole päässeet (ks. myös kohta a)
c) kahdeksannen vuoden humanisteja, joiden mielestä Iisalmen rappi- ja graffitikulttuurin tutkimukseen pitää luonnollisesti perustaa professuuri (luonnollisesti häntä itseään varten)
d) ulkona siitä, että viime kädessä yritysmaailma maksaa ihan kaiken, myös hänen toimeentulotukensa
Niin sinun alaa ei tietenkään kukaan saa dissata, mutta sinä saat dissa
Se on kyllä ongelma, että KTM:t palkkaavat toisiaan yritysten johtopaikoille. Olen sivusta katsellut. He eivät keskimäärin ymmärrä mitään muuta kuin talouspuolen, ja siitäkään eivät kuin numerot (toivottavasti tästä on joku poikkeus) . Henkilöstöä kohdellaan huonosti ja kuitataan se ostamalla joku hirveä kiinalainen sekundakrääsä joululahjaksi. Kilpailutetaan kaikki hinnan perusteella, kun tietysti halvalla saa saman laadun. Ei ymmärretä eikä jakseta perehtyä, että mitä siellä työpaikalla oikeastaan tehdään, kuka tekee ja mikä on koko homman tarkoitus.
En tiedä miksi, mutta kauppakorkealaisilla on usein (ei aina) huonot sosiaaliset taidot ja heikko yleissivistys. Hakeutuuko sinne sellaisia henkilöitä vai tekeekö koulu sellaiseksi, kun siellä viettää nuoruusvuodet? Ja ihan kun lukee jonkun sikäläisen kirjoituksia netistä, niin näkyy sellainen vieraantuneisuus normaalielämästä, esimerkiksi tavallisen palkansaajan todellisuudesta.
Minusta kauppakorkealaisille pitäisi laittaa pakollisia sivuaineita yleissivistävillä aloilla. Heidän olisi hyödyllistä päästä johtoasemaan vasta, kun ovat olleet yrityksessä rivityöntekijöinä kymmenisen vuotta. Uskon, että tämä parantaisi Suomen taloutta huomattavasti. Yrityksien johtoon pitäisi palkata myös ihmisiä, jotka ymmärtävät muuta kuin numeroita.
"Yksi hyvä indikaattori koulutuksen hyödyllisyydelle on se, että onko joku valmis maksamaan kyseisellä koulutuksella varustetun ihmisen työpanoksesta keskimääräistä enemmän, ja tässä kauppatieteet loistavat omassa luokassaan. On vaikea uskoa turhaksi opintolinjaa josta valmistuneiden keskipalkka on viiden tuhannen hujakoilla. "
Tuo on juuri täysin sellainen kommentti, jota odotan kliseiseltä kaupallisen alan opiskelijalta. Putkinäköinen, vain rahan huomioiva. Ihan kuin sketsistä suoraan. Tuolla lailla ajatteleva on surkea johtajana tai missä vain työssä. Tietysti alan ihmiset palkkaavat toisiaan viiden tonnin palkalla.
Koettakaa ymmärtää, että Suomi ei saa maailmalle kaupaksi mitään ellei sillä oli korkeasti sivistyneitä ihmisiä niitä kauppaamassa. Sellaisia ihmisiä, jotka kykenevät keskustelemaan vaikka kirjallisuudesta tai vaikka taidehistoriasta asiantuntevasti suurten kulttuurimaiden kouluttamien ostajien kanssa. Se on ihan sama millaisia hilavitkuttimia suomalaiset inssit osaavat rakentaa, mutta se kulttuurinen osaaminen on löydyttävä. Tiedättkö muuten miksi Nokia ei koskaan onnistunut Yhdysvaltain markkinoilla? Koska sen insinöörit eivät ymmärtäneet, että Yhdysvalloissa ei koneen brandillä ollut merkitystä, vaan liittymän. Ja vielä suurempi moka oli, että Nokialla ei ymmärretty, että kilpailijan simpukkamallinen puhelin on aivan saman näköinen kuin 60 -luvun Star Trekin kommunikaatiolaite ja suunniteltiin ihan muun mallisia hilavitkuttimia, jotka eivät menneet kaupaksi oli niiden toiminnot miten uraauurtavia tahansa.
Kyllähän jokainen saa opiskella itseään kiinnostavia aloja, mutta omasta pussita maksut. Jos on kunnon takametsät, eikä ole tarkoituskaan elättää itseään opintojen jälkeisellä uralla, jokainen saa opiskella ihan mitä päähän pälkähtää.
Yleisesti ottaen yhteiskunta ei kestä määräänsä enempää elättejä, jotka hyödyntävät yhteiskunnan / veronmaksajien kustantamat ilmaiset opinnot, mutta jotka eivät opintojen jälkeen siirry yhteiskunnan tuottaviksi rattaiksi.
Lapin yliopisto ja matkailututkimus. Ei mitään tieteellistä pohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppatiede. Ihan uskomattoman turhia käsienheiluttelijoita valmistuu kauppiksesta.
Olen täysin eri mieltä. Olen itse valmistunut matemaattis-luonnontieteellisestä, mutta lukenut sivuaineena kauppatieteitä. Ennen kaikkien olen tehnyt töitä useamman vuoden tiimissä jossa on aika monella on tausta kauppiksessa.
Kauppatieteet ovat laaja käsite, jonka alle mahtuu niin markkinointia, kansantaloustiedettä, johtamista jne. Kauppatieteille on yhteistä, että ne tutkivat ja selittävät erittäin konkreettisia asioita jotka vaikuttavat vahvasti meidän joka päiväiseen elämäämme, niin tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun, pankkilainamme korkotason ennustamiseen kuin oman työpaikkamme menestymiseen kansainvälisessä kilpailussa. Kauppatieteet ovat yhdistelmä ihmisen käyttäytymistä, ryhmien käyttäytymistä, matematiikkaa ja tilastotiedettä.
Yksi hyvä indikaatt
Kyllä matikka ja tilastot on ihan erikseen, älä sotke kauppatieteitä näihin!
Vierailija kirjoitti:
Aikani olen miettinyt millainen on se henkilö, joka dissaa opiskelua ja erityisesti joitain yliopistoaloja. Siinä taannoisessa lähihoitaja-varhaiskasvatuksen kandi -keskustelussa minulle valkeni, että sen täytyy olla joku matalasti kouluttautunut, joka huonoa itsearvostustaan kompensoi haukkumalla muita, jotka ovat jaksaneet kouluttautua. Joilla on päätä ja halua siihen.
Yliopistossa ei ole yhtään turhaa alaa, tutkimusta ja opetusta tarvitaan kaikista maailman ilmiöistä ja asioista.
Teekkarit ja kylterit ihan yleisesti dissaavat humanisteja. Ei ole pelkästään mikään amisten juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikani olen miettinyt millainen on se henkilö, joka dissaa opiskelua ja erityisesti joitain yliopistoaloja. Siinä taannoisessa lähihoitaja-varhaiskasvatuksen kandi -keskustelussa minulle valkeni, että sen täytyy olla joku matalasti kouluttautunut, joka huonoa itsearvostustaan kompensoi haukkumalla muita, jotka ovat jaksaneet kouluttautua. Joilla on päätä ja halua siihen.
Yliopistossa ei ole yhtään turhaa alaa, tutkimusta ja opetusta tarvitaan kaikista maailman ilmiöistä ja asioista.
Teekkarit ja kylterit ihan yleisesti dissaavat humanisteja. Ei ole pelkästään mikään amisten juttu.
Juntit dissaavat. Yst. Teekkari.
Taloustiede on soveltavaa matematiikkaa, ja ainakin näyttää tieteeltä siinä määrin, että taloustieteestä myönnetään vuosittain Nobel-palkintoja. Ei taida sukupuolentutkimus olla tiedettä lainkaan, vaan jotain ihan muuta.