Miten tiesitte että puoliso on se oikea?

Tiennyt aina ettei ole. Mutta ihan ok suhde, niin mielummin tämä kuin ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

yli 60% sen oikean tavanneista ja naimisiin päästyää ja lapset tehtyään eroaa.... joten suurin osa ihmisistä valitsee.... väärin 

Kullakin hetkellä aviossa olijoista selkeä enemmistö on aviossa sen ensimmäisen siippansa kanssa tai sitten ens. siippa on edesmennyt.

Hyvin nopeasti tuli sellainen varmuus, että tähän ihmiseen voin luottaa. Ja edelleen, 30 vuoden jälkeen, vatsassa on aina vähän perhosia, kun häntä ajattelen. 

Ja tälläkin viikolla yhtenä päivänä (meillä molemmilla ollut töissä vähän turhan kiireinen toukokuu ja ollaan "nähty" tavallista vähemmän, vaikka nukutaankin joka yö samassa sängyssä) laitoin hänelle kesken päivän viestin, että mulla on ikävä ja tarttis päästä illalla pitemmäksi aikaa kainaloon.

Mielestäni tuollaiseen "se oikea" liirumlaarumiin ei pitäisi uskoa. Toki on hienoa, että joillain se kokemus toimii. Itse olen lähes 50 iältäni, mutta en ole ikinä kokenut tunnetta, että juuri tuon kanssa haluan muuttaa yhteen, mennä naimisiin, perustaa perheen tms. Olen seurustellut 7 vuotta nykyisen kumppanin kanssa, mutta usein mietin miksi olen tässä suhteessa. En tiedä mikä minussa on vikana kun ei tuollaista "se oikea" tunnetta ole tullut. 

Ensi tapaamisella tuli heti tunne, että olemme tunteneet aina. Jutut ja huumorintaju natsasivat heti ja natsaavat edelleen, vaikka vuodet ovat muokanneet molempia. Nyt yhteisiä vuosi takana jo 45.

Ei se olekaan, mutta pitää jotakin panna.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tuollaiseen "se oikea" liirumlaarumiin ei pitäisi uskoa. Toki on hienoa, että joillain se kokemus toimii. Itse olen lähes 50 iältäni, mutta en ole ikinä kokenut tunnetta, että juuri tuon kanssa haluan muuttaa yhteen, mennä naimisiin, perustaa perheen tms. Olen seurustellut 7 vuotta nykyisen kumppanin kanssa, mutta usein mietin miksi olen tässä suhteessa. En tiedä mikä minussa on vikana kun ei tuollaista "se oikea" tunnetta ole tullut. 

Okei, itsellä tuli hyvin vahva tunne, että tästä tunteesta ja ihmisestä en koskaan halua luopua ja se sama tunne on edelleen 35 vuoden jälkeenkin. Kun olemme töissä, niin perhosia tulee edelleen vatsaan jos häntä ajattelen ja tuntuu ihanalta nähdä toinen töiden jälkeen. Ja tältä kuulemma hänestäkin tuntuu. 

tavattiin sattumalta netissä .

oli juteltu ja laitettu paljon viestejä, sitten kun menin ensimmäistä kertaa hänen luokseen  tuntui kun olisin mennyt kotiini. tunne on vaikea selittää.

En ole koskaan rakastunut, mutta kumppanini kanssa sujuu enemmittä mutkitta arki lasten kanssa ja yhteiselämä myös alamäkineen. Täysi luottamus ja hyvä keskusteluyhteys ovat ihan ykkösjuttuja suhteessamme. Kai me vain ollaan vähän laimeita ihmisiä, mutta uskomme viettävämme lopun ikämme yhdessä.

Ajattelin kyllä pitkään, että eräänä päivänä jonkun kanssa oikeasti kolahtaisi isommin, ja olen iloinen niiden puolesta, joille näin käy.

Vierailija kirjoitti:

Ei se olekaan, mutta pitää jotakin panna.

Niinpä. Johonkin on pussit tyhjennettävä.

Jos jotakuta ilman ei voi elää, hän lienee oikea.

Siitä että kulli oli aina tanassa kun ajattelin tämän lissun haaroväliä.

Vierailija kirjoitti:

Pissavehkeet sopivat toisiinsa,

Meinasin just tämän kirjoittaa, mutta ennen tätä oli hyvä tuoksu ja suutelutaito. Se tuoksu on edelleenkin, enkä toedä mist setulee  koska samoja dödöjä yms eiole ollut enäävuosiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En löytänyt parempaakaan, joten tyydyin nykyiseen vaimooni.

Miten voit kosia ihmistä ketä et rakasta?

Seurustelun vielä ymmärtää.

No eikä ymmärrä. Jos tunteet eivät ole vakavat, niin silloin pitää tehdä selväksi myös toiselle, että kyseessä ei ole mikään vakava suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos rakastaa sitä ihmistä paljon enemmän kuin on koskaan rakastanut ketään muuta, niin siitä sen suunnilleen tietää.

Eikä tiedä, koska ei voi tietää mitä se toinen ajattelee. Pelkästään oma kokemus ei riitä siihen, että kyseinen ihminen olisi se oikea. Toista voi rakastaa maailman eniten ja silti tulla jätetyksi.

Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa. Aloituksessa ei kysytty, mistä tiesit että olette oikeat toisillenne, vaan mistä tiesit että toinen on sinulle se oikea. Se ei tarkoita, että sinä olisit välttämättä se oikea hänelle. Nämä ovat subjektiivisia kokemuksia, eikä sitä voi todellakaan tietää, mitä toinen ajattelee. Korkeintaan voi luottaa siihen, mitä toinen sanoo.

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Tai ainakin ihastuin ensisilmäyksellä, sitten huomasin että hänen lähellään minut valtaa syvä rauha. Kärsin paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta, minulla ei ole juuri koskaan mukava olo toisen ihmisen seurassa. Puolisoni on poikkeus. Kirjaimellisesti vain tunsin että tässä on se oikea, ihan kuin olisi tullut kotiin pitkältä matkalta. 

Naiseni römpsä lypsi kaluani niin kuin ei mikään koskaan. Ei sitä ilman halunnut jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Naiseni römpsä lypsi kaluani niin kuin ei mikään koskaan. Ei sitä ilman halunnut jäädä.

Miksi te niin monet miehet kirjoitatte niin roisisti? Mitä sillä kuvittelette todistavanne, Luotaantyöntävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseni römpsä lypsi kaluani niin kuin ei mikään koskaan. Ei sitä ilman halunnut jäädä.

Miksi te niin monet miehet kirjoitatte niin roisisti? Mitä sillä kuvittelette todistavanne, Luotaantyöntävää.

?? Ihan normaalia kielenkäyttöähän tuo on. Yhtä hyvin voisi kysyä, mitä kuvittelet todistavasi tekosiveällä kielenkäytölläsi.

Ensimmäisestä katseesta.