Mielekäs tutustumisleikki uudelle tiimille työpaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään tutustumisleikkejä. Ne on joidenkin ihmisten mielestä todella ahdistavia ja vaivaannuttavia. Varmaan jotkut ekstrovertit niitä rakastaa, mutta jos haluat mukavan työilmapiirin, jossa kaikki viihtyy, niin unohda kammottavat tutustumisleikit ja se, että pakotat kaikki osallistumaan johonkin epämiellyttävään aktiviteettiin. Eiköhän aikuiset ihmiset osaa tutustua muutenkin työkavereihinsa.

Minun käsitys on ollut se, että on ihan tutkittu asiaa ja todettu, että ryhmäyttäminen toimii. Tuskin niitä muuten edes tehtäisiin.

Ryhmäyttäminen voi olla muutakin, kuin näitä "tutustumisleikkejä". Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ensviikolla tällanen tiimipäivä ja ei ollut tullut mieleenkään, että siellä olisi jotain leikkimistä. Taidan leikkiä kuollutta, jos siellä aletaan heittelemään jotain hernepussia tai pyydetään loruilemaan omat esittäytymiset👍🏻 

n20

"olin eilen kuntosalilla, sori mutta en voi käyttää käsiäni"

"on kurkku sen verran kipeä, että haluan säästää ääntäni, sori, mutta en siis puhu ellei ole kyseessä hätätilanne"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiimisi asettuu alasti ympyrän muotoon ja sinä koitat silmät sidottuna tunnustellen arvata kenestä kyse. Kun arvaat oikein, niin hän pääsee tunnustelijaksi ja sinä siirryt ympyrään nakkena ( toki ympyrässä olevat vaihtavat paikkojaan välillä ).

Toinen kiva tutustumisleikki, pyydät jokaista kertomaan traumaattisimman elämänkokemuksen ja yhdessä sitten surkuttelette ja kauhistelette muiden kokemia kauheuksia, hyvä olisi jos saisit kaikki hysterian partaalle, olisi sitten vaikka seuraavana päivänä yhteisajanvaraus työterveyden psykiatrille. 

Toivottavasti provo tuo eka? Toinen voisi jossain toimia, mutta pitäisi olla turvallinen tila, en itse uskaltaisi kyllä kertoa omiani. Alasti en voisi olla , no ehkä saunassa, mutta ei mitään kosketteluja!

Toivottavasti tuo sun on provo. On ihmisiä, jotka käyvät vuosia terapiassa ennen kuin kertovat terapeutille pahimmasta traumastaan. Kaikki eivät kerro koskaan kenellekään tai eivät edes itse muista.

H..n pelle-aloitus. Keksi itse päästäisi lasten piirileikkejä s u v a k k i.

Saunan taakse tämän ketjun leikittäjät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ensviikolla tällanen tiimipäivä ja ei ollut tullut mieleenkään, että siellä olisi jotain leikkimistä. Taidan leikkiä kuollutta, jos siellä aletaan heittelemään jotain hernepussia tai pyydetään loruilemaan omat esittäytymiset👍🏻 

n20

"olin eilen kuntosalilla, sori mutta en voi käyttää käsiäni"

"on kurkku sen verran kipeä, että haluan säästää ääntäni, sori, mutta en siis puhu ellei ole kyseessä hätätilanne"

"Käyn nopee vessassa, jatkakaa te vaan." Jos joku erehtyy kysymään, miksi olit niin kauan vessassa, niin valittele "naistenvaivoja".

Vierailija kirjoitti:

"Perheasiat eivät kuulu työpaikalla. Esim en itse kerro edes sitä olenko naimisissa."

No tuo nyt on jo aika outoa. 

Minusta ei ollenkaan outoa nykymaailmassa. Toki niistä voi kertoa sitten kun tuntee työkaverit tarpeeksi hyvin, mutta ei ensikättelyssä. Oman miehen ammatti on turva-alalla ja tekee sellaisia hommia, että pitää itsekin olla suu supussa ykistyiselämän suhteen, koska minäkin olen mieheni työn vuoksi rikollisten mielenkiinnon kohteena. En jaksaisi vaan aina valehdella työpaikalla jostain keksittyjä ja ennalta mietittyjä juttuja. Olisi paljon helpompi, jos ihmiset tajuaisivat olla utelematta ja antaisivat kaikkien kertoa juuri sen mitä haluvat juuri siinä tilanteessa ja ajankohdassa kuin haluavat ja sitten vielä lopettaa juoruilun. Eli jos a sanoo b:lle olevansa c, niin b ei lähde kertomaan d:lle, että a sanoi olevansa c, vaan a saisi itse päättää keille kaikille kertoo elämästään, missä tilanteessa ja milloin. Sen pitäisi olla a:n itsemääräämisoikeus.

Ehdotan, että työpaikalle ostetaan paljon legoja ja niillä sitten rakennellaan yhdessä kaikkea hauskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Perheasiat eivät kuulu työpaikalla. Esim en itse kerro edes sitä olenko naimisissa."

No tuo nyt on jo aika outoa. 

Minusta ei ollenkaan outoa nykymaailmassa. Toki niistä voi kertoa sitten kun tuntee työkaverit tarpeeksi hyvin, mutta ei ensikättelyssä. Oman miehen ammatti on turva-alalla ja tekee sellaisia hommia, että pitää itsekin olla suu supussa ykistyiselämän suhteen, koska minäkin olen mieheni työn vuoksi rikollisten mielenkiinnon kohteena. En jaksaisi vaan aina valehdella työpaikalla jostain keksittyjä ja ennalta mietittyjä juttuja. Olisi paljon helpompi, jos ihmiset tajuaisivat olla utelematta ja antaisivat kaikkien kertoa juuri sen mitä haluvat juuri siinä tilanteessa ja ajankohdassa kuin haluavat ja sitten vielä lopettaa juoruilun. Eli jos a sanoo b:lle olevansa c, niin b ei lähde kertomaan d:lle, että a sanoi olevansa c, vaan a saisi itse päättää keille ka

Jep. Nykyään 99,9999 %:n ihmisistä elämä on niin salaista, että ainoa asia, josta töissä voi keskustella, on sää ja kun siitä on keskusteltu tarpeeksi, loppuajan jokainen voikin tuijottaa omaa puhelintaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään leikkejä. Pitäkää mielummin vaikka urheilupäivä, kaikki pelaamaan porukalla jalkapalloa tai jotain. Ja sitten yhdessä syömään.

Urheilupäivästä innostuu ne pari nuorta salijonnea, mutta 50 täyttäneet ja ylipainoiset vihaavat saunaa ja liikuntaa. Totta puhuakseni, kuulun jälkimmäiseen leiriin vaikka omalla ajallani tykkään paljonkin liikkua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Perheasiat eivät kuulu työpaikalla. Esim en itse kerro edes sitä olenko naimisissa."

No tuo nyt on jo aika outoa. 

Minusta ei ollenkaan outoa nykymaailmassa. Toki niistä voi kertoa sitten kun tuntee työkaverit tarpeeksi hyvin, mutta ei ensikättelyssä. Oman miehen ammatti on turva-alalla ja tekee sellaisia hommia, että pitää itsekin olla suu supussa ykistyiselämän suhteen, koska minäkin olen mieheni työn vuoksi rikollisten mielenkiinnon kohteena. En jaksaisi vaan aina valehdella työpaikalla jostain keksittyjä ja ennalta mietittyjä juttuja. Olisi paljon helpompi, jos ihmiset tajuaisivat olla utelematta ja antaisivat kaikkien kertoa juuri sen mitä haluvat juuri siinä tilanteessa ja ajankohdassa kuin haluavat ja sitten vielä lopettaa juoruilun. Eli jos a sanoo b:lle olevansa c, niin b ei lähde kertomaan d:lle, että a sanoi olevansa c, vaan a saisi itse päättää keille ka

Veikkaan että kaikki työtoverisi ja kaverisi tietävät miehesi jännittävästä ammatista turva-alalla ja ovat kuulleet siitä enemmän kuin tarpeeksi, niin salaista se on, ja varmaan sometteletkin miten salaista kaikki on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään leikkejä. Pitäkää mielummin vaikka urheilupäivä, kaikki pelaamaan porukalla jalkapalloa tai jotain. Ja sitten yhdessä syömään.

Urheilupäivästä innostuu ne pari nuorta salijonnea, mutta 50 täyttäneet ja ylipainoiset vihaavat saunaa ja liikuntaa. Totta puhuakseni, kuulun jälkimmäiseen leiriin vaikka omalla ajallani tykkään paljonkin liikkua. 

 

Jep. Ainoa kaikille sopiva ohjelma on lyödä pöytään kahvia ja teetä sekä jotain mahdollisimman rasvaista syötävää, kuten donitseja ja paljon alkoholia. Sitten vain jutellaan. 

Harmi, ettei sulla ole riittävää koulutusta tehtävääsi: ryhmän pysyy osaava ryhmäyttämään ilman esimmäistäkään leikkiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään leikkejä. Pitäkää mielummin vaikka urheilupäivä, kaikki pelaamaan porukalla jalkapalloa tai jotain. Ja sitten yhdessä syömään.

Ei helvetissä yhtään mitään päiviä. Töihin mennään tekemään töitä. Harrastakaa vapaa-ajalla mitä haluatte.

Ja kenenkään ei pitäisi joutua kertomaan töissä henkilökohtaisista asioistaan jos ei halua.

En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta sen halusin tulla kommentoimaan, että ei MITÄÄN leikkejä! Voiko olla enää typerämpää. Jos ihmiset eivät muuten ryhmäydy, niin ei se myöskään niillä naurettavilla lastentarhatasoisilla pakkoleikeillä tapahdu!

- ei leikkejä

- ei saunomista ja muuta alastomana oloa

- ei kylpytynnyreitä (hyi h..tti, kuka haluaa lillua siellä työkaverien kanssa!)

- ei pakollista osallistumista tällaisiin päiviin

- ei yöpymisiä missään

- ei rasittavaa urheilua (se ei ole kaikille mahdollista)

Vierailija kirjoitti:

Harmi, ettei sulla ole riittävää koulutusta tehtävääsi: ryhmän pysyy osaava ryhmäyttämään ilman esimmäistäkään leikkiä.

Jep. Perussuomijuntille paras tapa ryhmäytymiseen on lyödä jokaiselle naaman eteen muutama annos halpaa alkoholia. Jo alkaa ryhmäytyminen tapahtumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Perheasiat eivät kuulu työpaikalla. Esim en itse kerro edes sitä olenko naimisissa."

No tuo nyt on jo aika outoa. 

Minusta ei ollenkaan outoa nykymaailmassa. Toki niistä voi kertoa sitten kun tuntee työkaverit tarpeeksi hyvin, mutta ei ensikättelyssä. Oman miehen ammatti on turva-alalla ja tekee sellaisia hommia, että pitää itsekin olla suu supussa ykistyiselämän suhteen, koska minäkin olen mieheni työn vuoksi rikollisten mielenkiinnon kohteena. En jaksaisi vaan aina valehdella työpaikalla jostain keksittyjä ja ennalta mietittyjä juttuja. Olisi paljon helpompi, jos ihmiset tajuaisivat olla utelematta ja antaisivat kaikkien kertoa juuri sen mitä haluvat juuri siinä tilanteessa ja ajankohdassa kuin haluavat ja sitten vielä lopettaa juoruilun. Eli jos a sanoo b:lle olevansa c, niin b ei lähde kertomaan d:lle, että a sanoi

Jep. Nykyään 99,9999 %:n ihmisistä elämä on niin salaista, että ainoa asia, josta töissä voi keskustella, on sää ja kun siitä on keskusteltu tarpeeksi, loppuajan jokainen voikin tuijottaa omaa puhelintaan.

Sehän on pakko ollakin salaista kun kaikki, ainakin nuorista, tietävät mihin peleihin joutuvat jos yhtään yksityisiä asioita menevät kertomaan.

Eli vaihtoehtoina on valehtelu tai vaikeneminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Perheasiat eivät kuulu työpaikalla. Esim en itse kerro edes sitä olenko naimisissa."

No tuo nyt on jo aika outoa. 

Minusta ei ollenkaan outoa nykymaailmassa. Toki niistä voi kertoa sitten kun tuntee työkaverit tarpeeksi hyvin, mutta ei ensikättelyssä. Oman miehen ammatti on turva-alalla ja tekee sellaisia hommia, että pitää itsekin olla suu supussa ykistyiselämän suhteen, koska minäkin olen mieheni työn vuoksi rikollisten mielenkiinnon kohteena. En jaksaisi vaan aina valehdella työpaikalla jostain keksittyjä ja ennalta mietittyjä juttuja. Olisi paljon helpompi, jos ihmiset tajuaisivat olla utelematta ja antaisivat kaikkien kertoa juuri sen mitä haluvat juuri siinä tilanteessa ja ajankohdassa kuin haluavat ja sitten vielä lopettaa juoruilun. Eli jos a sanoo b:lle olevansa c, niin b ei lähde kertomaan d:lle, että a sanoi

Eivät tiedä. Meillä on sovittu mitä kerron perheestäni. Siis keksitty uskottava valhe, joka menee varmuudella läpi.  toisinaan vian kehotan kysyjää kysymään mieheltä itseltään, koska en vaan tykkää toisten asioista juoruamisesta. Eivät koskaan kysy. Ja tuo on totta, että sanon usein työpaikalla, että kannattaa kysyä häneltä itseltään, en jaksa puhua toisten asioista. ä

Silti pointtini kirjoituksessani  oli se, että KENELTÄKÄÄN ei pitäisi udella yksityiselämänsä tietoja. Ihmisillä on niin monia syitä miksi eivät halua tai näe tapreeksi jakaa työpaikalla yksityiselämänsä tietoja. Eräällä tutullani on kaikki tietonsa salattu vaarallisen exänsä vuoksi ja hänkin inhoaa tilanteita, kun joku superekstorvertti tulee utelemaan häneltä menneisyyttään, menneitä asuinpaikkojaan ja teis mitä täysin turhaa ja toisarvoista, joilla ei ole mitään tekemistä ihmiseen tutustumisen kannalta.

Possujuna-konttausta silmät sidottuna ja edellä konttaavan pyllyn nuuhkiminen ois se klassikko.

Jäät särkyy ja normit. Vain muutosvastarintainen junttipersu ei ymmärrä ja vastustaa varmaan tätäkin.