Miksi terapiassa ei saa näyttää kaikkia tunteitaan?

Mä olen kyllästynyt tähän terapiahakuisuuteen. Meen lenkille, potkin kiviä , itken ja nauran , kuuntelen musiikkia, siivoan ,ja niin edelleen.

Suurin osa ammattiauttajista ei kestä toisen ihmisen vihaa. Auttamistyöhön hakeutuu omasta mielestään herkkiä, sosiaalisia ja empaattisia ihmisiä, jotka "haluavat auttaa" muita. Heiltä kuitenkin puuttuu kyky sietää muiden negatiivisia ja niin sanottuja kovia tunteita. Ihmisiä, joilla on takanaan satuttavia ja minuutta rikkovia kokemuksia, ei auteta pelkällä lempeydellä ja pehmeydellä. Useimmat heistä tarvitsevat turvallisen ympäristön, jonka puitteissa käsitellä vihaa, katkeruutta ja toivottomuutta.

Terapeuttiin ym. kohdistuvalle suoralle aggressiolle ja uhkailulle pitää tietysti olla aina nollatoleranssi mutta tällaisissa tapauksissa kysehän ei ole siitä. Kyse on auttajan omasta kyvyttömyydestä olla läsnä asiakkaalle myös silloin, kun tämä ei ole paapottavissa tai hyssyteltävissä, tai toisaalta kykenevä analysoimaan asioita. Paraneminen ei ole sievä ja siisti prosessi mutta hyvin moni ammattilainen ei tätä ole sisäistänyt.

Joskus hyvää tarkoittavat ihmiset ovat niitä, jotka saavat eniten pahaa aikaan. Vieläpä niin, että oikeasti kuvittelevat tekevänsä muille hyvää.

Tottakai se on terapeuttien syy ettei ihminen ota vastuuta omista tunteista ja elämästään. Heisuli vei teille kaikille.

Miksi ihmeessä maksaisit terapeutille joka ei hoida hommaansa? Vertautuu verikammoiseen kirurgiin tai hajuherkkään roskakuskiin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kyllästynyt tähän terapiahakuisuuteen. Meen lenkille, potkin kiviä , itken ja nauran , kuuntelen musiikkia, siivoan ,ja niin edelleen.

Kuulostaa hyvältä. Näin se meni mullakin.

En tajua, miksi ihmiset käyvät terapiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kyllästynyt tähän terapiahakuisuuteen. Meen lenkille, potkin kiviä , itken ja nauran , kuuntelen musiikkia, siivoan ,ja niin edelleen.

Kuulostaa hyvältä. Näin se meni mullakin.

Monet terapia-asiakkaat ovat taipuvaisia kehittämään riippuvuuden terapiasuhteeseen ja terapeutit hyödyntävät sitä laskuttamalla näitä helppoja höynäytettäviä. Urheilu, self-care ja kaikki muu maksuton terapia toimii vain niille joilla ei ole tuota epätervettä riippuvuussuhdetta.

Mitä ihmettä? Kuka sen kieltää? Minä olen näyttänyt kaiken mitä on tullut sydämen päälle. 

Totta. Money talks.

Samaahan se on tämä tunnekasvatus: ainoastaan positiiviset tunteet saa näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä? Kuka sen kieltää? Minä olen näyttänyt kaiken mitä on tullut sydämen päälle. 

Minulla se toimi minua vastaan. Minä olin se hullu. Terapeutti ei vain ymmärtänyt, että ne puolison teot sai minut sellaiseksi. Terapia oli todella iso kolaus. Puolison väitteet uskottiin ja minut leimattiin. Puoliso valehteli terapiassa ja halusi olla välisten kaikesta eri mieltä siksi suutuin. Lopulta tajusin mennä sinne metsään katsomaan lintuja ja oravia ja miettimään mikä vika minussa on ja mikä on totta ja mikä valhetta.

Terapiaan menin alunperin, kun aloin epäilemään, ettei puolison kanssa kaikki ole hyvin ja hän saattaa olla narsistinen. Terapiassa ja sen jälkeen se kuitenkin varmistui puolison käytöksen kautta. Minulle terapia aiheutti vain lisää ongelmia, koska terapeutti ei nähnyt kumpi on se ongelmatapaus. Toinen ole hyvin rauhallinen ja minä olin se se joka oli hajotettu.

Nykyaikana kaikki negatiiviset tunteet pyritään lääkitsemään pois. Ei saa olla kuin niitä hyviä tunteita, muut on sairautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä? Kuka sen kieltää? Minä olen näyttänyt kaiken mitä on tullut sydämen päälle. 

Minulla se toimi minua vastaan. Minä olin se hullu. Terapeutti ei vain ymmärtänyt, että ne puolison teot sai minut sellaiseksi. Terapia oli todella iso kolaus. Puolison väitteet uskottiin ja minut leimattiin. Puoliso valehteli terapiassa ja halusi olla välisten kaikesta eri mieltä siksi suutuin. Lopulta tajusin mennä sinne metsään katsomaan lintuja ja oravia ja miettimään mikä vika minussa on ja mikä on totta ja mikä valhetta.

 

Terapiaan menin alunperin, kun aloin epäilemään, ettei puolison kanssa kaikki ole hyvin ja hän saattaa olla narsistinen. Terapiassa ja sen jälkeen se kuitenkin varmistui puolison käytöksen kautta. Minulle terapia aiheutti vain lisää ongelmia, koska terapeutti ei nähnyt kumpi on se ongelmatapaus. Toinen ole hyvin rauhallinen ja m

Mene yksilöterapiaan!

Puhuit siis ap pariterapiasta narsistisesti häiriintyneen puolison kanssa? Nykyään tiedetään, että siinä voi tosiaan käydä huonosti, koska narsistista häiriötä ei voi tuosta vain tunnistaa ja säätää terapiaa sen mukaan. Pariterapeutin on pyrittävä kohtelemaan osapuolia tasavertaisesti, mutta jos toinen on kovin manipuloiva ja toinen taas ei, terapia aiheuttaa vain lisää vahinkoa.

Yksilöterapiaan ei mielestäni päde tuo etteikö kaikkia tunteita saisi ilmaista. Itse olen saanut paljon apua ja korjaavia kokemuksia yksilöterapiasta.

Vierailija kirjoitti:

Puhuit siis ap pariterapiasta narsistisesti häiriintyneen puolison kanssa? Nykyään tiedetään, että siinä voi tosiaan käydä huonosti, koska narsistista häiriötä ei voi tuosta vain tunnistaa ja säätää terapiaa sen mukaan. Pariterapeutin on pyrittävä kohtelemaan osapuolia tasavertaisesti, mutta jos toinen on kovin manipuloiva ja toinen taas ei, terapia aiheuttaa vain lisää vahinkoa.

Yksilöterapiaan ei mielestäni päde tuo etteikö kaikkia tunteita saisi ilmaista. Itse olen saanut paljon apua ja korjaavia kokemuksia yksilöterapiasta.

Osalla yksilöterapeuteista on niin lyhyt oma terapia etteivät ole sinut oman psyykensä kanssa. Esim kognitiivisilla psykoterapeuteilla on todella lyhyt oma terapia. Eivät välttämättä kestä potilaan oireilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhuit siis ap pariterapiasta narsistisesti häiriintyneen puolison kanssa? Nykyään tiedetään, että siinä voi tosiaan käydä huonosti, koska narsistista häiriötä ei voi tuosta vain tunnistaa ja säätää terapiaa sen mukaan. Pariterapeutin on pyrittävä kohtelemaan osapuolia tasavertaisesti, mutta jos toinen on kovin manipuloiva ja toinen taas ei, terapia aiheuttaa vain lisää vahinkoa.

Yksilöterapiaan ei mielestäni päde tuo etteikö kaikkia tunteita saisi ilmaista. Itse olen saanut paljon apua ja korjaavia kokemuksia yksilöterapiasta.

 

 

 

Osalla yksilöterapeuteista on niin lyhyt oma terapia etteivät ole sinut oman psyykensä kanssa. Esim kognitiivisilla psykoterapeuteilla on todella lyhyt oma terapia. Eivät välttämättä kestä potilaan oireilua.

Ei pidä paikkaansa. Kognitiivisilla psykoterapeuteilla on tiivis oma terapia taustalla. Sen sijaan lyhytterapeuteilla ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhuit siis ap pariterapiasta narsistisesti häiriintyneen puolison kanssa? Nykyään tiedetään, että siinä voi tosiaan käydä huonosti, koska narsistista häiriötä ei voi tuosta vain tunnistaa ja säätää terapiaa sen mukaan. Pariterapeutin on pyrittävä kohtelemaan osapuolia tasavertaisesti, mutta jos toinen on kovin manipuloiva ja toinen taas ei, terapia aiheuttaa vain lisää vahinkoa.

Yksilöterapiaan ei mielestäni päde tuo etteikö kaikkia tunteita saisi ilmaista. Itse olen saanut paljon apua ja korjaavia kokemuksia yksilöterapiasta.

 

 

 

Osalla yksilöterapeuteista on niin lyhyt oma terapia etteivät ole sinut oman psyykensä kanssa. Esim kognitiivisilla psykoterapeuteilla on todella lyhyt oma terapia. Eivät välttämättä kestä potilaan oireilua.

Ei pid

No ei todellakaan ole pitkä terapia takana. Psykoanalyyttisilla terapeuteilla on pitkät omat terapiat.

Vierailija kirjoitti:

En tajua, miksi ihmiset käyvät terapiassa.

Koska se on trendi. Siellä käyvät pääasiassa muut kuin todistetusti traumautuneet. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ammattiauttajista ei kestä toisen ihmisen vihaa. Auttamistyöhön hakeutuu omasta mielestään herkkiä, sosiaalisia ja empaattisia ihmisiä, jotka "haluavat auttaa" muita. Heiltä kuitenkin puuttuu kyky sietää muiden negatiivisia ja niin sanottuja kovia tunteita. Ihmisiä, joilla on takanaan satuttavia ja minuutta rikkovia kokemuksia, ei auteta pelkällä lempeydellä ja pehmeydellä. Useimmat heistä tarvitsevat turvallisen ympäristön, jonka puitteissa käsitellä vihaa, katkeruutta ja toivottomuutta.

Terapeuttiin ym. kohdistuvalle suoralle aggressiolle ja uhkailulle pitää tietysti olla aina nollatoleranssi mutta tällaisissa tapauksissa kysehän ei ole siitä. Kyse on auttajan omasta kyvyttömyydestä olla läsnä asiakkaalle myös silloin, kun tämä ei ole paapottavissa tai hyssyteltävissä, tai toisaalta kykenevä analysoimaan asioita. Paraneminen ei ole sievä ja siisti prosessi mutta hyvin moni ammattilainen ei tätä ole sisäistänyt.

 

Ikävää yleistämistä.

T: Terapeutti, jolla kantti kestää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä? Kuka sen kieltää? Minä olen näyttänyt kaiken mitä on tullut sydämen päälle. 

Minulla se toimi minua vastaan. Minä olin se hullu. Terapeutti ei vain ymmärtänyt, että ne puolison teot sai minut sellaiseksi. Terapia oli todella iso kolaus. Puolison väitteet uskottiin ja minut leimattiin. Puoliso valehteli terapiassa ja halusi olla välisten kaikesta eri mieltä siksi suutuin. Lopulta tajusin mennä sinne metsään katsomaan lintuja ja oravia ja miettimään mikä vika minussa on ja mikä on totta ja mikä valhetta.

 

Terapiaan menin alunperin, kun aloin epäilemään, ettei puolison kanssa kaikki ole hyvin ja hän saattaa olla narsistinen. Terapiassa ja sen jälkeen se kuitenkin varmistui puolison käytöksen kautta. Minulle terapia aiheutti vain lisää ongelmia, koska terapeutti ei nähnyt kumpi on se ongelmatapaus. Toinen ole hyvin rauhallinen ja m

Hehe. Terapeutti sanoi sinulle ettet ole oikeassa ja koko muu maailma väärässä 😆