Miehenä seksittömässä suhteessa - apua!
Korjaan heti otsikkoa. Suhteemme ei ole seksitön. Harrastamme jotakin puuhastelua noin kerran viikossa. Ongelma on se, että vaimo ei enää sitä erityisemmin halua. Suhde varmaankin olisi seksitön, jos minä en tekisi aloitteita ja keskustelisi aiheesta aktiivisesti. Vaimo tyydyttää kyllä itsensä, mutta minä en kuulu siihen kuvioon. Oikeastaan luulin vuosia, että hän ei ole enää lainkaan kiinnostunut seksistä tai että ei voi saada orgasmia.
Ja koska hän ei halua minua, ei myöskään kehu milloinkaan ulkoisia ominaisuuksiani, ei katsele vartaloani tai suutele intohimoisesti. Olen aika sopusuhtainen ja huolehdin ulkonäöstäni sekä hygieniastani hyvin. Liikun ja treenaan vähän, mutta vähintään sen verran, että lihakset pysyvät esillä, vaikken mikään atleetti olekaan.
Olemme olleet yhdessä 15 vuotta. Alussa seksi oli päivittäistä. Oikeastaan montakin kertaa päivässä. Huomasin seksielämämme hiipuvan muistaakseni niihin aikoihin, kun häitä suunniteltiin. Nyt on sitten jo lapsiakin ja yhteinen asuntolaina.
Olemme puhuneet asiasta viime vuosina aina silloin tällöin. Se on minulle melko vaikeaa, sillä aihe on arka ja tunnen olevani epäviehättävä, epähaluttava, inhottava, itsekäs ja lapsellinen halujeni kanssa, jotka eivät ole juurikaan muuttuneet meidän alkuajoista. Pelkkä ajatus siitä, ettei hän enää halua minua, itkettää. Seksuaalinen itsetuntoni on nykyään olematon ja välillä olen myös aika vainoharhainen... Mietin, pettääkö hän. Mutta ei, aina vakuuttaa, että rakastaa minua ja haluaa jatkaa.
Vaimo vaikuttaisi olevansa onnellisempi kuin aikoihin. Hän harrastaa ja urheilee. Hänellä on uusia ystäviä ja annan hänelle viikottain vähintään yhden illan lapsivapaata. Viikonloppuisin herään aina lasten kanssa ja teen hänelle aamiaisen joka päivä. Hoidan meillä melkein kaiken siivouksen ja kaiken lasten ulkoiluttamisen, iltasadut ja usein muutkin iltatoimet. Kuskaan enemmän päiväkotiin ja harrastuksiin... Toki vaimokin osallistuu. Miettii vaatteet ja ruuat pääasiassa.
Vaimo on sanonut, että syy haluttomuuteen voi johtua siitä, ettei ole aina osannut tai uskaltanut sanoa ei, kun ei ole halunnut. Ja tämä tietysti tuntuu kamalalta. Ja tiedän kyllä, että hän on harrastanut kanssani sääliseksiä, ja yleensä minusta tuntuu sen jälkeen yhtä pahalta kuin ilman seksiä. Tästäkin on puhuttu paljon. Joitakin vuosia sitten minäkin olin kuulemma kylmempi. Halusin vain seksiä ilman läheisyyttä. Ehkä sekin pitää paikkansa, vaikken sellaista aikaa oikeastaan kykene muistamaan. Harmittaa tietysti, ettei hän silloin ottanut asiaa riittävän painokkaasti puheeksi. Niin kuin minä olen nyt tehnyt jo ainakin kolmen vuoden ajan.
Tiiminä meillä homma toimii ihan hyvin. Hoidan paljon kotitöitä, ja kyllä hän joskus sen itsekin myöntää ja kiittelee. Meillä ei ole isoja riitoja tai muuta. Meillä on melko samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet.
Hän on usein väsynyt ja kokee itsensä kuormittuneeksi. Ja aina sanoo, että rakastaa ja haluaa jatkaa. Sanoo, että häntäkin surettaa, että suhteemme on muuttunut ja siitä on kadonnut jotakin. Mutta kun minun mielestäni vain hän on muuttunut.
Minä vuodesta toiseen mietin, miksi minulle seksi ja toisen haluaminen on niin suuri osa rakkautta? Ja miksi hän haluaa jatkaa, vaikka oletan hänen tietävän, etten ole vuosiin ollut enää onnellinen?
Halusin vain hiukan purkaa sydäntäni. Päivittäin mietin, kannattaako enää jatkaa.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Jos tässä ketjussa osat olisivat toisinpäin, niin että AP olisi nainen, ja valittaisi miehensä haluttomuutta joka toisessa kommentissa vaadittaisiin passittämaan ukko lääkäriin; Sairashan tuon pitää olla kun ei pillu kelpaa!
No, kuinka monessa kommentissa on vaadittu AP:tä passittamaan eukko lääkäriin koska ei mulkku kelpaa? Aivan, ei yhdessäkään. Olisiko taas vanha kunnon kaksois- standardi? Haluton mies on sairas, haluton nainen on miehensä väärän käytöksen uhri.
Itse asiassa, kun AP avasi vaimonsa käyttäytymistä suurine unentarpeineen, niin eukon lääkärille kiikutus ei ehkä huono idea olisikaan...
Tässä ketjussa on useammassakin kommentissa esitetty naisen seksuaalisuus pelkkänä laskelmoivana oman edun tavoitteluna, että kehotus viedä nainen lääkäriin kuulostaa hyvinkin ystävälliseltä. Ja voi olla aiheellistakin.
Vierailija kirjoitti:
Niin, kerran kun otin asian puheeksi, hän alkoi nauraa. Olin todella vihainen ja sanoin, että hän käyttäytyy kuin sosiopaatti. Ilkeästi sanottu, ja hänkin myönsi, että asialle nauraminen oli ollut kummallinen reaktio. Mutta nauru kuulemma johtui siitä, että asia oli tullut hänelle yllätyksenä (juuri sen vuoksi, koska on itse asian käsitellyt ja hyväksynyt ja kuvitellut minunkin tehneen niin).
Välillä mietin, onko puolisoni aivan normaali empatiakyvyltään. Mutta toisaalta, eivätkö kaikki ihmiset pitkässä parisuhteessa näytä itsestään niitä huonojakin puolia. Toiseen ihmiseen aina tottuu, ja kai jonkinlainen itsestäänselvyys-efekti on väistämätön - tietyllä tapaa. Tämä varmaan tapahtuu todennäköisimmin, jos puoliso ei pidä puoliaan eli on liian kiltti.
Sitten vastaan viestiin 34: Seksielämämme oli alkuaikoina todella villiä. Ei hän silloinkaan kovin paljon kertonut tai opastanut, mutta sai orgasmin usein rakastellessamme
Todella moni asia resonoi tässä meidänkin tilanteeseen. Meillä tosin lapset jo vähän isompia mutta tarvitsevat moneen asiaan apua ja ohjausta. Oikeastaan tarina on identtinen, vain meillä ajallisesti pidempään kestänyt.
Tiedän miltä sinusta tuntuu kun parisuhteessa toinen on alkanut vapaamatkustajaksi. V*tutus alkaa pikkuhiljaa muuttua katkeruudeksi. Tulee petetty olo. Sekin tuntuu, että mitä enemmän niitä kotitöitä tekee, että toinen saisi levätä ja kerätä virtaa, jotta seksi maistuisin niin sitä vähemmän seksiä on tarjolla.
nainen käyttää valtaa pihtaamalla. se on totuus.
Vierailija kirjoitti:
nainen käyttää valtaa pihtaamalla. se on totuus.
Tuossakin sinä miehenä projisoit omaa logiikkaasi naisiin. Sinä itse nähtävästi halusisit käyttää valtaa pihtaamalla ja siksi luulet naisten tekevän niin. Eivät tee. Naiset haluavat seksiä, kun he kokevat, että mies pitää heitä kauniina ja himoitsee heitä. Jos he eivät koe näin, vaan kokevat esim, että mies pitää heitä kotiapukaisena ja lastenhoitajana, niin he eivät halua seksiäkään. Haluttomuus ei ole pihtaamista. Pihtaamista on se, että haluaisi,mutta toista satuttaakseen ei suostu seksiin.
PS. Meidän perheessä mies pihtaa. Hän on sen ääneen sanonutkin. Että haluaisi, mutta ei tahallaan ryhdy seksiin, jos tietää minun haluavan, koska on vihainen minulle jostain kokemastaan vääryydestä. Tämä taitaa olla miehillä yleistäkin jaxsiksi he luulevat myös naisten toimivan samoin. Vähän niin kuin pettäjä uskoo muidenkin pettävän.
Minusta vaikuttaa ap:n tilanteessa siltä, että vaimo ei enää koe olevansa seksikäs nainen, vaan että hän on joutunut äidin identiteetin vangiksi. Kokee olevansa perheenäiti, eikä naisellinen seireeni. On aika vaikea kokea olevansa naisellinen seireeni, jos koko hereilläoloaika menee perheenäidin puuhissa. Eli se on varmaankin identiteettikriisi. Hyvin yleistä, kun syntyy lapsi.
Se identiteettikriisi iskee silloin, kun ensimmäinen lapsi syntyy. Siitä ei ole helppoa pyristellä eroon. Itselläni ratkaiseva oli hetki, kun lapsi meni kouluun, se oli sellainen symbolinen irtautuminen, että en ollut enää vaan äiti, vaan erillinen ihminen. Oman itsen etsiminen ja uuden identiteetin rakentaminen ei tapahdu kuitenkaan automaattisesti, vaan sitä pitää työstää. Millainen yhdistlmä äitiyttä ja sensuellia naiseutta olen? Uuden itsetunnon rakennus. Luulen että jotkut jäävät jumiin siihen perheenäitimoodiin henkisesti, ehkä joku jopa loppuelämäkseen. Yleisempää on varmaan se,että haluaisi siitä eroon, mutta ei kertakaikkiaan vaan tiedä miten se tapahtuisi. Itse muistan, että vauva-aikana minulla symboloi sitä omaa elämää ja minuutta, joka tuntui kadonneen lopullisesti, pieni käsilaukku. Ja sisustin oman makuuhuoneeni aistikkaaksi, siellä ei ollut mitään lapsiperheeseen viittaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nainen käyttää valtaa pihtaamalla. se on totuus.
Tuossakin sinä miehenä projisoit omaa logiikkaasi naisiin. Sinä itse nähtävästi halusisit käyttää valtaa pihtaamalla ja siksi luulet naisten tekevän niin. Eivät tee. Naiset haluavat seksiä, kun he kokevat, että mies pitää heitä kauniina ja himoitsee heitä. Jos he eivät koe näin, vaan kokevat esim, että mies pitää heitä kotiapukaisena ja lastenhoitajana, niin he eivät halua seksiäkään. Haluttomuus ei ole pihtaamista. Pihtaamista on se, että haluaisi,mutta toista satuttaakseen ei suostu seksiin.
PS. Meidän perheessä mies pihtaa. Hän on sen ääneen sanonutkin. Että haluaisi, mutta ei tahallaan ryhdy seksiin, jos tietää minun haluavan, koska on vihainen minulle jostain kokemastaan vääryydestä. Tämä taitaa olla miehillä yleistäkin jaxsiksi he luulevat myös naisten toimivan samoin. Vähän nii
Kommentoin sivusta, että tässä ainakin sinä, joka asut omituisen pihtarimiehen kanssa yleistät tuota täysin poikkeuksellista tilannetta muka koskemaan miehiä yleisesti. Lisäksi aloittaja on kertonut asiallisesti ja tarkasti omasta tilanteestaan ja silti päätät tulla kertomaan, kuinka naisen haluttomuus johtuisi kotitöiden taakasta. Tee oma keskustelu sille kuvitelmalle, koska se ei varmasti liity ainakaan tähän tilanteeseen. Sitä on alleviivattu riittävästi.
Itsekin olen ollut suhteessa, jossa toisen haluttomuus oli valtava ongelma. Tuollainen oletus, että naisen ollessa se haluton osapuoli vika on miehessä ja sinun omassa tapauksessasi miehen haluttomuus johtuu miesten tyypillisestä pihtaamisesta on järjetön ja loukkaava.
Vierailija kirjoitti:
Se identiteettikriisi iskee silloin, kun ensimmäinen lapsi syntyy. Siitä ei ole helppoa pyristellä eroon. Itselläni ratkaiseva oli hetki, kun lapsi meni kouluun, se oli sellainen symbolinen irtautuminen, että en ollut enää vaan äiti, vaan erillinen ihminen. Oman itsen etsiminen ja uuden identiteetin rakentaminen ei tapahdu kuitenkaan automaattisesti, vaan sitä pitää työstää. Millainen yhdistlmä äitiyttä ja sensuellia naiseutta olen? Uuden itsetunnon rakennus. Luulen että jotkut jäävät jumiin siihen perheenäitimoodiin henkisesti, ehkä joku jopa loppuelämäkseen. Yleisempää on varmaan se,että haluaisi siitä eroon, mutta ei kertakaikkiaan vaan tiedä miten se tapahtuisi. Itse muistan, että vauva-aikana minulla symboloi sitä omaa elämää ja minuutta, joka tuntui kadonneen lopullisesti, pieni käsilaukku. Ja sisustin oman makuuhuoneeni aistikkaaksi, siellä ei ollut mitään lapsiperheeseen viittaavaa.
Hyvin kirjoitettu, arvostan! Kerrankin ajatuksen kanssa kirjoitettu, eikä aina sitä samaa "mutku mies ei sitä ja mies ei tätä ja jos mies vaan tekis sitä tai mies tekis tätä niin ihan varmaan silloin ihan hirveesti haluttais...." Virtuaaliset ten points & parrot mark. Tuo yksi lause oli ajatuksia herättävä, "Luulen että jotkut jäävät jumiin siihen perheenäitimoodiin henkisesti, ehkä koko loppuelämäkseen". Juuri näin usein käy.
AP:lle: Vaimosi iloisuus ja onnellisuus viittaa mielestäni aika vahvasti sivusuhteen mahdollisuuteen. Jännittävää seksiä on hänelle taas tarjolla, joten tuttu ja turvallinen kotiseksi ei kiinnosta.
Seksi on naiselle sisäänheittotuote pysyvään parisuhteeseen ja miehen sitouttamiseen. Ei se ole mitään tietoista laskelmointia, se on biologista ohjelmointia.
Haluton nainen muuttuu varsin pian eronsa jälkeen samaksi seksipedoksi uuden miehen kanssa, joka oli edellisenkin suhteen alussa. Kunnes taas kierros täyttyy.
Ja, kyllä on poikkeuksia eli naisia, joilla seksuaalinen halu ja ns. panetus on spontaania, ei tilannesidonnaista. Naisia, joita panettaa ja lähtevät etsimään miestä poistamaan tuon panetuksen. Suurinta osaa naista panettaa jos kohdataan sopiva ja oikea kumppaniehdokas (joko lyhyempään tai pidempään kohtaamiseen/suhteeseen.)
Vallitseva asiantuntija liturgiahan on, että naisilla on ihan yhtä vahva seksuaalisuus kuin miehelläkin joka kukoistaisi, jos paha patriarkaatti ei olisi sitä kukistanut. HALOO: Suomessa on ollut avoin seksielämä naiselle mahdollista ilman suvun lupaa jo kahden-kolmen sukupolven ajan.
Miksei nämä sukupuolen, seksuaalisuuden, tasa-arvon ja toiseuden yms. tutkijat puhu ja kirjoita miesten ja naisten seksuaalisuuden eroista.
Sori Ap, että vähän OT:na ketjuusi tämä purkaus. Arvostan rehellisyyttäsi, rohkeuttasi ja kykyäsi tuntua, tiedostaa ja kuvata tilanteesi. Myötätuntoni on puolellesi ja haluaisin pystyä sanomaan jotain mistä olisi oikeasti apua. Ehkä sinun pitää miettiä, mitä ajattelet 10-15 vuoden päästä huomaat hukanneesi "parhaat vuotesi" tähän.
Vierailija kirjoitti:
Seksi on naiselle sisäänheittotuote pysyvään parisuhteeseen ja miehen sitouttamiseen. Ei se ole mitään tietoista laskelmointia, se on biologista ohjelmointia.
Haluton nainen muuttuu varsin pian eronsa jälkeen samaksi seksipedoksi uuden miehen kanssa, joka oli edellisenkin suhteen alussa. Kunnes taas kierros täyttyy.
Ja, kyllä on poikkeuksia eli naisia, joilla seksuaalinen halu ja ns. panetus on spontaania, ei tilannesidonnaista. Naisia, joita panettaa ja lähtevät etsimään miestä poistamaan tuon panetuksen. Suurinta osaa naista panettaa jos kohdataan sopiva ja oikea kumppaniehdokas (joko lyhyempään tai pidempään kohtaamiseen/suhteeseen.)
Vallitseva asiantuntija liturgiahan on, että naisilla on ihan yhtä vahva seksuaalisuus kuin miehelläkin joka kukoistaisi, jos paha patriarkaatti ei olisi sitä kukistanut. HALOO: Suomessa on ollut avoin seksielämä naiselle mahdollista ilman suvun lupaa jo kahden-kolmen sukupolven ajan.
Mi
Asiaa. Täyttä asiaa.
Voin kertoa naisena oman kokemukseni. Meillä oli kivasti seksiä ennen lapsia. Sitten syntyi kaksi lasta ja minä olin aina väsynyt. Halusin vaan nukkua. Meillä kaikki työt jaettiin tasan, mutta minä olin se joka nukkui vuosia koiran unta ja heräsi lapsiin öisin. Kävin lääkärillä väsymyksen takia, mutta varsinaista syytä ei löytynyt. Ja sitten mies haluaa seksiä naisen kanssa joka haluaa nukkua kaiken mahdollisen ajan. Suostuin siihen pari kertaa kuussa.
No sitten alkoi väsymys hellittämään ja seksihalut nousemaan. Aloin tekemään ehdotuksia, mutta mieheni torjui minut joka kerta. Meillä oli seksiä vain silloin, kun hän halusi. Ehkä näin oli ollut aina. Viimein päätin, että en edes yritä ja olen vaikka ilman seksiä. Lopputuloksena en enää rakasta tai halua miestäni. Ero tulee jossain vaiheessa. Onneksi saan seksiä muualta.
En osaa sanoa mikä auttaisi. Ehkä lähtisin poistaan rutiineja ja tekemään asioita ilman saman kaavan toistamista. Tehkää vaikka pieniö reissuja paikkoihin mihin ei ole käyny mielessä edes mennä. Pääasia että jotain vaihtelua tylsään ja turvalliseen harmaaseen arkeen. Löytäkää toisenne yhteisillä uusilla kokemuksilla
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa naisena oman kokemukseni. Meillä oli kivasti seksiä ennen lapsia. Sitten syntyi kaksi lasta ja minä olin aina väsynyt. Halusin vaan nukkua. Meillä kaikki työt jaettiin tasan, mutta minä olin se joka nukkui vuosia koiran unta ja heräsi lapsiin öisin. Kävin lääkärillä väsymyksen takia, mutta varsinaista syytä ei löytynyt. Ja sitten mies haluaa seksiä naisen kanssa joka haluaa nukkua kaiken mahdollisen ajan. Suostuin siihen pari kertaa kuussa.
No sitten alkoi väsymys hellittämään ja seksihalut nousemaan. Aloin tekemään ehdotuksia, mutta mieheni torjui minut joka kerta. Meillä oli seksiä vain silloin, kun hän halusi. Ehkä näin oli ollut aina. Viimein päätin, että en edes yritä ja olen vaikka ilman seksiä. Lopputuloksena en enää rakasta tai halua miestäni. Ero tulee jossain vaiheessa. Onneksi saan seksiä muualta.
Eli siis silloin kuin sinua haluttaa niin miehen pitää aina suostua, muuten haet seksin muualta ja ero luvassa? Voihan elämä sentäänverrokiksi jaan tässä miespuolisen kokemukseni.
Meillä oli kivasti seksiä ennen lapsia ja myös ensimmäisten lapsien aikaan. Vaimo halusi, minä halusin ja molemmat tekivät aloitteita. Kaikki oli jees. Kotityöt meni tasan aika lailla ja muutenkin elettiin tasavertaista parisuhdetta.
sitten minä väsyin enkö jaksanut tehdä aloitteita enää samalla tapaa. Seksikerrat väheni(mutta oli seksiä edelleen, suostuin aina vaikka ei ollut edes fiilis) ja minua syyllistettiin. Sitten vaimo omien sanojensa mukaan masentui ja rupesi etsimään itseään ja naiseuttaan, koska oli kuulemma antanut kaiken perheelle eikä mitään itselleen moneen vuoteen. Seksi loppui eikä vuoteen tapahtunut seksin saralla mitään. Vaimo löysi itsensä uudelleen. Kuvioon tuli itsensä ehostaminen, pimpin karvoituksen trimmailu, ja muutenkin itselleen asioiden tekeminen. Seksi ei palautunut kuvioihin. Eroottiset kirjat sen sijaan tulivat(piilotettuna tosin). muutaman kerran minun aloitteestani seksiä oli, mutta hänen aloitteestaan ei kertaakaan. Ahdistuin, turhauduin, vaivuin itseinhon ja epävarmuuteen. Kirjoissa tehdään kaikenlaisia temppuja mutta ne pari kertaa mitä seksiä oli, piti olla käytännössä äkkiä sisään ja nopeasti ohi. Lopetin aloitteet. Masennuin, katkeroiduin ja vaivuin suruun, epätoivoon ja itseinhoon. Kuitenkaan seksiä en ole hakenut muualta enkä kovin helpolla halua erota pelkästään seksin vuoksi. Onko vaimo pettänyt? Sitä en tiedä, mutta välillä aina asia käy mielessä.
oletettavasti hän kuitenkin hoitaa itsensä ja saa tyydytyksensä jostain muualta kuin minusta. Minä haluaisin vain tietää. Voin elää ilman seksiä, kunhan saisin asialle selvyyden. Jos vaimo kertoo että haluaa minua edelleen, mutta teot kertovat toista, olen vähän skeptinen hänen puheistaan ja siten myös hänen kotimme ulkopuolisista teoistaan. Sinänsä tässä kohtaa ihan sama, kunhan saisin asialle selvyyden, tiedon ja pisteen.
On syy sitten minussa tai hänessä tai kenessä lie, niin ymmärrän AP:n tuskaa erittäin hyvin. On suunnatonta kidutusta elää saman katon alla haluamansa ihmisen kanssa, kaivata kosketusta, nähdä hänet alasti, tuntea halua ja samalla aikaa tuskaa siitä että on tavoittamattomissa.
En enää osaa lähestyä edes häntä seksuaalisesti ja se tuo minulle enemmänkin vain huonon olon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa naisena oman kokemukseni. Meillä oli kivasti seksiä ennen lapsia. Sitten syntyi kaksi lasta ja minä olin aina väsynyt. Halusin vaan nukkua. Meillä kaikki työt jaettiin tasan, mutta minä olin se joka nukkui vuosia koiran unta ja heräsi lapsiin öisin. Kävin lääkärillä väsymyksen takia, mutta varsinaista syytä ei löytynyt. Ja sitten mies haluaa seksiä naisen kanssa joka haluaa nukkua kaiken mahdollisen ajan. Suostuin siihen pari kertaa kuussa.
No sitten alkoi väsymys hellittämään ja seksihalut nousemaan. Aloin tekemään ehdotuksia, mutta mieheni torjui minut joka kerta. Meillä oli seksiä vain silloin, kun hän halusi. Ehkä näin oli ollut aina. Viimein päätin, että en edes yritä ja olen vaikka ilman seksiä. Lopputuloksena en enää rakasta tai halua miestäni. Ero tulee jossain vaiheessa. Onneksi saan seksiä muualta.
Eli siis silloin kuin sinua
Hän torjui minut joka kerta. Tiedät varmasti miltä se tuntuu. Monta kertaa menin itkien nukkumaan. Tätä tapahtui 7 vuoden ajan. Kuinka kauan mielestäsi tätä pitäisi kestää? Jos minua ei suudella, ei hyväillä, ei katsota silmiin ja ignoorataan niin sitä saa mitä tilaa.
En jaksa lukea koko ketjua, anteeksi. Vastaan tähän kun asia on ajankohtainen. Minä jouduin lääketieteellisistä syistä lopettamaan ehkäisypillerit muutama kuukausi sitten, ja olen nyt aivan eri ihminen. Hormonien aikana seksi ei todellakaan kiinnostanut, ei mitään mielenkiintoa tai elämää alakerrassa. Mutta huh sentään mikä muutos nyt, en muuta osaa ajatellakaan. Mies on todella tyytyväinen ja minä tietysti myös, pyysin ihan anteeksikin miten olen ollut haluton, mutta se on ollut täysin lääkityksen syytä. Tunnen taas olevani minä, ja nainen. Ja huom, en osannut laittaa haluttomuuttani pillereiden syyksi, muutos tapahtui kun lapset olivat pieniä ja varmaan laitoin sen piikkiin. Mielestäni minulla oli aivan fyysinen kykenemättömyys kiihottua, nyt alakerta on aivan eri tuntuinen, veri kiertää ja kostuu. Ei sellasta ole ollut vuosiin. Voi miettiä kiinnostaako seksi jos se ei tunnu miltään.
Voiko mitenkään olla siitä kyse? Itse googlettelin ihan kun muutos oli niin hurja, ja tuntuu olevan melko yleistä kuitenkin. Voisiko teillä asiasta keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa naisena oman kokemukseni. Meillä oli kivasti seksiä ennen lapsia. Sitten syntyi kaksi lasta ja minä olin aina väsynyt. Halusin vaan nukkua. Meillä kaikki työt jaettiin tasan, mutta minä olin se joka nukkui vuosia koiran unta ja heräsi lapsiin öisin. Kävin lääkärillä väsymyksen takia, mutta varsinaista syytä ei löytynyt. Ja sitten mies haluaa seksiä naisen kanssa joka haluaa nukkua kaiken mahdollisen ajan. Suostuin siihen pari kertaa kuussa.
No sitten alkoi väsymys hellittämään ja seksihalut nousemaan. Aloin tekemään ehdotuksia, mutta mieheni torjui minut joka kerta. Meillä oli seksiä vain silloin, kun hän halusi. Ehkä näin oli ollut aina. Viimein päätin, että en edes yritä ja olen vaikka ilman seksiä. Lopputuloksena en enää rakasta tai halua miestäni. Ero tulee jossain vaiheessa. Onneksi saan seksiä muualta.
Moi,
no joo, tuossa tapauksessa ymmärrän. Mut silti painotan että olisiko asia kannattanut nostaa jo kunnolla pöydälle. 7 vuotta on pitkä aika kitua. Sympatiat täältä sulle. Mulla kolmisen vuotta kitumista takana, että toisaalta mikä mä olen sanomaan että olisi pitänyt sinun jo erota. Olisi varmaan minunkin. Jotenkin sitä elättelee toiveita asioiden muuttumisesta liian pitkään, pitäisi uskaltaa vaan päästä irti ajoissa.
Täällä kanssa mies ei halua, itse haluaisin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa naisena oman kokemukseni. Meillä oli kivasti seksiä ennen lapsia. Sitten syntyi kaksi lasta ja minä olin aina väsynyt. Halusin vaan nukkua. Meillä kaikki työt jaettiin tasan, mutta minä olin se joka nukkui vuosia koiran unta ja heräsi lapsiin öisin. Kävin lääkärillä väsymyksen takia, mutta varsinaista syytä ei löytynyt. Ja sitten mies haluaa seksiä naisen kanssa joka haluaa nukkua kaiken mahdollisen ajan. Suostuin siihen pari kertaa kuussa.
No sitten alkoi väsymys hellittämään ja seksihalut nousemaan. Aloin tekemään ehdotuksia, mutta mieheni torjui minut joka kerta. Meillä oli seksiä vain silloin, kun hän halusi. Ehkä näin oli ollut aina. Viimein päätin, että en edes yritä ja olen vaikka ilman seksiä. Lopputuloksena en enää rakasta tai halua miestäni. Ero tulee joss
Mies ei näe sitä minään, kun torjui minut. Onhan tässä muutakin mikä hiertää välejä, mutta läheisyydellä olisi päässyt pitkälle. Olen yrittänyt saada tunteita takaisin, mutta ei se vaan onnistu. Kaverilliset välit on.
Olen ollut naimisissa yli 20 vuotta ja ainoastaan yhden kerran kieltäytynyt seksistä, kun vauva oli 2 kk vanha ja valvottanut koko yön sairaana, ja olin liian väsynyt.
Muutoin on seksi maistunut aina ja itse tehnyt myös aloitteita ja ehdotellut kokeilemaan uusia juttuja.
Tykkään myös avoimesti ja suoraan puhua seksistä, olen aina ollut avoimesti valmis kokeilemaan uusia juttuja. Ollaan miehen kanssa katsottu yhdessä pornoa ja leikitty vaikka mitä seksileikkejä, asusteita, leluja yms.
Myös suuseksiä ja peppuleikkejä ym.
Olen aina saanut herkästi orgasmeja ja sarjana, jos olen oikein kiihtynyt niin riittää muutama työntö ja saan. Olen saanut myös orgasmin ilman mitään esileikkiä, mies vain tuli suoraan sisään minun pyynnöstä ja sain heti orgasmin ilman, että minuun oli ennen sitä edes koskettu.
Olen aina tiedostanut olevani hyvin korkean libidon omaava nainen. Rakastan seksiä. Tarvitsen seksiä. Lomalla ja viikonloppuisin haluan rakastella joka päivä, ja arkenakin monta kertaa viikossa.
Meitä halukkaitakin naisia löytyy. Ärsyynnyn kun miehet syereotypisoivat naiset pihtareiksi ja että papin aamenen jälkeen loppu se seksielämä.
Naisen logiikkaa taas... Jos halut olisivat yhtä suuret, niin palvelun tarjoajia olisi tasapuolisesti saman verran kummastakin sukupuolesta. Sitä paitsi, väität että nainen ei halua prostituoitua. Vai niin, kuitenkin naisille palveluja tarjoavia miesprostituoituja on olemassa... Stereotypioita taas... Naisten seksimatkat mm. Gambiaan ovat erittäin hyvin tiedossa oleva ilmiö.
Mutta niitä lähteitä väittämillesi mieluusti kuulisin.