Vietkö lapsesi päiväkotiin ensi sijassa varhaiskasvatettavaksi vai hoidettavaksi?
Virallisestihan päiväkoti on paikka missä lapset varhaiskasvatetaan, eli eräänlainen pienten lasten koulu. Mutta epävirallisesti sitä käytetään myös paljon hoitopaikkana missä lapsi on esimerkiksi vanhempien työpäivän ajan.
Kommentit (147)
Hoidettavaksi. Käytän lapsellekin ilmaisuja "tänään on hoitopäivä" tai "isi hakee sinut sitten hoidosta". Ei tulisi mieleenkään sanoa "tänään on varhaiskasvatuspäivä" tai "isi hakee sinut sitten varhaiskasvatuslaitoksesta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä yksi kastihöyryäjä oikein kuvittelee esim. 2-vuotiaan lapsen opettamisen olevan? Meinaatko, että taaperot istuvat puipetin ääressä ja opetttaja kertoo luokan edessä esim. Ukrainan sodan vaikutuksista Euroopan poliittiseen ilmapiiriin :D
Ei, mutta viisivuotiaalle voi jo opettaa mediataitoja ja kaveritaitoja, viedä luontoretkelle ja opettaa matematiikan alkeita. Osahan osaa jo lukeakin tuossa iässä, osa jopa parilla kielellä. Sitten siellä on erilaisia oppimishaasteellisia, jotka pitää tunnistaa ja ohjata tukien piiriin. Näitähän ei ammattikoulussa koulutetut osaa ollenkaan arvioida ja se näkyy kun tullaan kouluun ilman, että pätevä vakaopettaja on ollut opettamassa.
Miten niin ei osaa? Ja miten niin näkyy koulussa, kuka on lasta opettanut joskus pari vuotta sitten päiväkodissa?<
Ei siitä ole kuin 6-7 vuotta aikaa, kun yksikään lapsi ei saanut opetusta vakaopelta. Koko termiä ei ollut olemassa ennen vuoden 2018 uudistusta.
Miten niin ei osaa? Ja miten niin näkyy koulussa, kuka on lasta opettanut joskus pari vuotta sitten päiväkodissa?
Tiesitkö, että joskus vuosikymmeniä sitten oli ihan tavallista, että lapset menivät suoraan kotoa kouluun ilman, että olivat saaneet päivääkään koulutusta pätevältä vakaopelta. Kummasti vaan monesta heistä tuli maistereita, tohtoreita ja hienon työuran tehneitä ihmisiä.
Peruskoulun opettajat kertovat monisanaisesti, että kyllä se opettajan pätevyys päiväkodissa näkyy. Oppilashuolto on käytännössä aina jätetty tyystin hoitamatta. Se epäpätevä sijainen on voinut ne päällepäin nähtävissä olevat asiat hoitaa, mutta oppilashuoltoon ei kyvyt riitä lainkaan. Siitä on kiva sitten koulussa aloittaa nollasta, kun lapsi olisi voinut saada jo parikin vuotta tarvitsemiaan tukia oli ne sitten puheeseen tai vaikka toimintaan.
Peruskoulun opettajat kertovat monisanaisesti, että kyllä se opettajan pätevyys päiväkodissa näkyy. Oppilashuolto on käytännössä aina jätetty tyystin hoitamatta. Se epäpätevä sijainen on voinut ne päällepäin nähtävissä olevat asiat hoitaa, mutta oppilashuoltoon ei kyvyt riitä lainkaan. Siitä on kiva sitten koulussa aloittaa nollasta, kun lapsi olisi voinut saada jo parikin vuotta tarvitsemiaan tukia oli ne sitten puheeseen tai vaikka toimintaan.
Miten koulun oppilashuolto liittyy vakaopen pätevyyteen? Entä millä tavalla se liittyy vakaopen pätevyyteen myönnetäänkö lapselle tarvitsemaansa tukea päiväkoti-iässä vai ei? Sitähän ei vakaope päätä saako esim. puheterapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Eli sinulla ei ole pienintäkään aavistusta siitä, mitä tunnekasvatus todellisuudessa on. Voin kertoa, että siihen ei mitään kortteja tarvita. Lapselle voi ihan kertoa, että "sinua saa kiukuttaa, mutta silti kurahousut puetaan nyt jalkaan" tai "onpa sinulla hauskaa, kun noin nauratta" jne. jne
Vaatimus on että pitää sanoittaa. Esim. jos lapsi ei halua pukea kurahousuja niin siihen pitää ottaa nimenomaan tuo sanoitusnäkökulma. Jos työntekijä itse vaikka ei koe sitä hedelmälliseksi tai jos hän ei haluaisi sanella lapselle tunteita, niin silti niin pitää tehdä. Tätä on se maalaisjärjen katoaminen.
Naurattaa tämä vakaope, jolla on perjaintai-iltanakin kauhea tarve korostaa omaa erinomaisuuttaan ja uskotella itselleen, että lapsi ei voi oppia lukemaan ellei ole oikein yliopiston (alemman) tutkinnon suorittanut ope opastamasssa. Kyllä pitää maisterinkin viedä lapsensa kandin hoiviin, jotta lapsesta ei tule lukutaidotonta 🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinulla ei ole pienintäkään aavistusta siitä, mitä tunnekasvatus todellisuudessa on. Voin kertoa, että siihen ei mitään kortteja tarvita. Lapselle voi ihan kertoa, että "sinua saa kiukuttaa, mutta silti kurahousut puetaan nyt jalkaan" tai "onpa sinulla hauskaa, kun noin nauratta" jne. jne
Vaatimus on että pitää sanoittaa. Esim. jos lapsi ei halua pukea kurahousuja niin siihen pitää ottaa nimenomaan tuo sanoitusnäkökulma. Jos työntekijä itse vaikka ei koe sitä hedelmälliseksi tai jos hän ei haluaisi sanella lapselle tunteita, niin silti niin pitää tehdä. Tätä on se maalaisjärjen katoaminen.
Missä tällainen vaatimus on? Ja mitä laimaasi viestin sitaatit mielestäsi ovat, jos eivät sanoittamista?
Miten koulun oppilashuolto liittyy vakaopen pätevyyteen? Entä millä tavalla se liittyy vakaopen pätevyyteen myönnetäänkö lapselle tarvitsemaansa tukea päiväkoti-iässä vai ei? Sitähän ei vakaope päätä saako esim. puheterapiaa.
Ei päätä, mutta hänen tulee kyetä havainnoimaan ja arvioimaan lapsen siitä hyötyminen. Nämä amitsuhoitajathan lähtevät yleensä selittämään lasten puutteita persoonallisuudella ja tyystin jättävät lapset ilman tarvitsemiaan tukia.
Vierailija kirjoitti:
Miten koulun oppilashuolto liittyy vakaopen pätevyyteen? Entä millä tavalla se liittyy vakaopen pätevyyteen myönnetäänkö lapselle tarvitsemaansa tukea päiväkoti-iässä vai ei? Sitähän ei vakaope päätä saako esim. puheterapiaa.
Ei päätä, mutta hänen tulee kyetä havainnoimaan ja arvioimaan lapsen siitä hyötyminen. Nämä amitsuhoitajathan lähtevät yleensä selittämään lasten puutteita persoonallisuudella ja tyystin jättävät lapset ilman tarvitsemiaan tukia.
Pelle! Se on kuule vanhempien tehtävä huolehtia lapsen terapioista. Ja näistä asioista keskustellaan neuvolassa, ei päiväkodissa. Ja onnistuu ihan amiskoulutuksellakin, jos on vähänkään enemmän älliä päässä kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Miten koulun oppilashuolto liittyy vakaopen pätevyyteen? Entä millä tavalla se liittyy vakaopen pätevyyteen myönnetäänkö lapselle tarvitsemaansa tukea päiväkoti-iässä vai ei? Sitähän ei vakaope päätä saako esim. puheterapiaa.
Ei päätä, mutta hänen tulee kyetä havainnoimaan ja arvioimaan lapsen siitä hyötyminen. Nämä amitsuhoitajathan lähtevät yleensä selittämään lasten puutteita persoonallisuudella ja tyystin jättävät lapset ilman tarvitsemiaan tukia.
Ok. Minun lapseni puheentuen tarpeen kartoitus lähti nimenomaan lähihoitajan aloitteesta. Tai siitä, että hän nosti asian esiin. Vakaopet eivät lotkauttaneet korvaansa asialle, mutta lähihoitaja osasi kertoa, mistä voisi olla kyse. Lähihoitaja oli ollut töissä päiväkodissa melkein 30 vuotta, vakaope ei kaikesta päätellen ollut edes nähnyt lapsia ennen valmistumistaan. Ei se kirjojen lukeminen takaa, että osaa asioita käytännössä. Varsinkaan paremmin kuin ihminen, joka on hoitanut lapsia jo ennen kuin vakaope edes syntyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten koulun oppilashuolto liittyy vakaopen pätevyyteen? Entä millä tavalla se liittyy vakaopen pätevyyteen myönnetäänkö lapselle tarvitsemaansa tukea päiväkoti-iässä vai ei? Sitähän ei vakaope päätä saako esim. puheterapiaa.
Ei päätä, mutta hänen tulee kyetä havainnoimaan ja arvioimaan lapsen siitä hyötyminen. Nämä amitsuhoitajathan lähtevät yleensä selittämään lasten puutteita persoonallisuudella ja tyystin jättävät lapset ilman tarvitsemiaan tukia.
Pelle! Se on kuule vanhempien tehtävä huolehtia lapsen terapioista. Ja näistä asioista keskustellaan neuvolassa, ei päiväkodissa. Ja onnistuu ihan amiskoulutuksellakin, jos on vähänkään enemmän älliä päässä kuin sinulla.
Neuvolassa lapsi käy kerran vuodessa ja on siellä vartin. Eipä se neuvolaterkka sellaisia taikapalloja omista, että näkisi vaikka lapsen puheen viivästymisen ongelmia. Se pitää nähdä siellä arjessa, päiväkodissa, jossa lapsi on ikätoveriseurassa. Vanhempien on hankala näitä arvioida, kun yleensä niitä lapsia on vain yksi, että mihin sitten vertaat. Sitä varten meillä on akateemisia opettajia päivkodeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten koulun oppilashuolto liittyy vakaopen pätevyyteen? Entä millä tavalla se liittyy vakaopen pätevyyteen myönnetäänkö lapselle tarvitsemaansa tukea päiväkoti-iässä vai ei? Sitähän ei vakaope päätä saako esim. puheterapiaa.
Ei päätä, mutta hänen tulee kyetä havainnoimaan ja arvioimaan lapsen siitä hyötyminen. Nämä amitsuhoitajathan lähtevät yleensä selittämään lasten puutteita persoonallisuudella ja tyystin jättävät lapset ilman tarvitsemiaan tukia.
Pelle! Se on kuule vanhempien tehtävä huolehtia lapsen terapioista. Ja näistä asioista keskustellaan neuvolassa, ei päiväkodissa. Ja onnistuu ihan amiskoulutuksellakin, jos on vähänkään enemmän älliä päässä kuin sinulla.
Neuvolassa lapsi käy kerran vuodessa ja on siellä vartin. Eipä
Oletko koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin keskustelu? Se auttaa aika paljon. Neuvolastahan voi varata ajan myös tarpeen mukaan. Ei ole pakko jäädä vain vuositarkastusten varaan. Perheneuvola erityisesti tarjoaa tukea moneenkin tarpeeseen. Meillä oli sinne yhdessä vaiheessa aika kaksi kertaa viikossa. Vakaopet eivät ehdi kuunnella, kun heillä on niin kova tarve todistella osaamistaan ja pätevyyttään. Siksi en kerro heille ajatuksiani vaan kuuntelen vain ilmeettömänä kun sanoittavat lapsen päivää kuin suurtakin ihmettä.
Vierailija kirjoitti:
Miten koulun oppilashuolto liittyy vakaopen pätevyyteen? Entä millä tavalla se liittyy vakaopen pätevyyteen myönnetäänkö lapselle tarvitsemaansa tukea päiväkoti-iässä vai ei? Sitähän ei vakaope päätä saako esim. puheterapiaa.
Ei päätä, mutta hänen tulee kyetä havainnoimaan ja arvioimaan lapsen siitä hyötyminen. Nämä amitsuhoitajathan lähtevät yleensä selittämään lasten puutteita persoonallisuudella ja tyystin jättävät lapset ilman tarvitsemiaan tukia.
Vtut on. Puheterapian tarpeen ja siitä hyötymisen arvoi lääkäri, ei päikyntäti. Päikyntädillä ei ole minkäänlaista osaamista tuollaisesta asiasta. Eikä varsinkaan laitteistoa, jolla voi tutkia onko kyseessä esim. kielijänteen jäykkyys vai neurologinen ongelma. Luojan kiitos ei ole päikyntätien vastuulla kirjoittaa lähetettä puheterapiaan. Laittaisivat siinne varmasti intopiukeena ihan kaikki, jotka eivät osaa lausua kirjaimia täydellisesti 3v ikään mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten koulun oppilashuolto liittyy vakaopen pätevyyteen? Entä millä tavalla se liittyy vakaopen pätevyyteen myönnetäänkö lapselle tarvitsemaansa tukea päiväkoti-iässä vai ei? Sitähän ei vakaope päätä saako esim. puheterapiaa.
Ei päätä, mutta hänen tulee kyetä havainnoimaan ja arvioimaan lapsen siitä hyötyminen. Nämä amitsuhoitajathan lähtevät yleensä selittämään lasten puutteita persoonallisuudella ja tyystin jättävät lapset ilman tarvitsemiaan tukia.
Pelle! Se on kuule vanhempien tehtävä huolehtia lapsen terapioista. Ja näistä asioista keskustellaan neuvolassa, ei päiväkodissa. Ja onnistuu ihan amiskoulutuksellakin, jos on vähänkään enemmän älliä päässä kuin sinulla.
Neuvolassa lapsi käy kerran vuodessa ja on siellä vartin. Eipä se neuvolaterkka sellaisia taikapalloja omista, että näkisi vaikka lapsen puheen viivästymisen ongelmia. Se pitää nähdä siellä arjessa, päiväkodissa, jossa lapsi on ikätoveriseurassa. Vanhempien on hankala näitä arvioida, kun yleensä niitä lapsia on vain yksi, että mihin sitten vertaat. Sitä varten meillä on akateemisia opettajia päivkodeissa.
Nämä akateemiset opettajat ovat saaneet aikaan sen, että yli kolmasosa lapsista on nepsydiagnoosilla ja että ihan tavallinen vilkkauskin diagnosoidaan adhd:ksi. Sen siitä saa, kun kokemusta lapsista ei ole mutta kirjasivistystä senkin edestä.
Oletko koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin keskustelu? Se auttaa aika paljon. Neuvolastahan voi varata ajan myös tarpeen mukaan. Ei ole pakko jäädä vain vuositarkastusten varaan. Perheneuvola erityisesti tarjoaa tukea moneenkin tarpeeseen. Meillä oli sinne yhdessä vaiheessa aika kaksi kertaa viikossa. Vakaopet eivät ehdi kuunnella, kun heillä on niin kova tarve todistella osaamistaan ja pätevyyttään. Siksi en kerro heille ajatuksiani vaan kuuntelen vain ilmeettömänä kun sanoittavat lapsen päivää kuin suurtakin ihmettä.
Huoh, sinä osaat varata ajan ja epäillä, että lapsellasi olisi tuen tarvetta. Suuri osa vanhemmista ei osaa. Nämä lapset jäävät ilman tukia, jos pätevä opettaja ei heitä osaa asiassa auttaa.
Meinasin nauraa ääneen, kun nuori innokas vakaope selitti silmät loistaen, miten he olivat lasten kanssa tehneet lihaskuntoharjoittelua ja sykevälivaihtelutreeniä. Olivat siis jumppasalissa juosseet ja kiipeilleet. Lapsilla ikää 2-4v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinulla ei ole pienintäkään aavistusta siitä, mitä tunnekasvatus todellisuudessa on. Voin kertoa, että siihen ei mitään kortteja tarvita. Lapselle voi ihan kertoa, että "sinua saa kiukuttaa, mutta silti kurahousut puetaan nyt jalkaan" tai "onpa sinulla hauskaa, kun noin nauratta" jne. jne
Vaatimus on että pitää sanoittaa. Esim. jos lapsi ei halua pukea kurahousuja niin siihen pitää ottaa nimenomaan tuo sanoitusnäkökulma. Jos työntekijä itse vaikka ei koe sitä hedelmälliseksi tai jos hän ei haluaisi sanella lapselle tunteita, niin silti niin pitää tehdä. Tätä on se maalaisjärjen katoaminen.
Missä tällainen vaatimus on? Ja mitä laimaasi viestin sitaatit mielestäsi ovat, jos eivät sanoittamista?
Työnantaja vaatii että pitää käyttää tunnekasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Meinasin nauraa ääneen, kun nuori innokas vakaope selitti silmät loistaen, miten he olivat lasten kanssa tehneet lihaskuntoharjoittelua ja sykevälivaihtelutreeniä. Olivat siis jumppasalissa juosseet ja kiipeilleet. Lapsilla ikää 2-4v.
Lastenhoitajan mielestä tuo on jumppatuokio ja kasvatustieteen maisterin mielestä taas sykevälivaihtelutreeniä sisältävä karkeamotorinen harjoite. Tässä näkyy se koulutustaustan ero. Tietenkin lapsille pitää saada parasta eikä vain tavallisia jumppatuokioita. :)
Miten niin ei osaa? Ja miten niin näkyy koulussa, kuka on lasta opettanut joskus pari vuotta sitten päiväkodissa?
Tiesitkö, että joskus vuosikymmeniä sitten oli ihan tavallista, että lapset menivät suoraan kotoa kouluun ilman, että olivat saaneet päivääkään koulutusta pätevältä vakaopelta. Kummasti vaan monesta heistä tuli maistereita, tohtoreita ja hienon työuran tehneitä ihmisiä.