Onko totta, että naisen on tehtävä itse aloite, jos haluaa miehen?

Olen nainen ja tehnyt aina itse aloitteen. Iäkkäämpi olen jo.

Tykännyt aina vähän hiljaisemmista miehistä.

Tosin nykyisen kanssa en voi varmaksi sanoa, kumpi teki aloitteen, ajauduttiin vaan jotenkin yhteen.

Ehkä olin se aktiivisempi. Yhdessä n. 25 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Olen tasan kerran elämässäni lähestynyt miestä, kun parikymppisenä halusin vain harrastaa seksiä erään komistuksen kanssa. Kaikki vakavat suhteeni ovat alkaneet siitä että mies lähestyi minua.

Sama havainto, että omalla aloitteellisuudella saa halutessaan kyllä kertapanon tai korkeintaan sellaisen kädenlämpöisen parisuhteen irvikuvan, koska mies on valmis valehtelemaan silmät ja suun täyteen, jotta vain se ainoa miestä kiinnostava asia eli seksi on edelleen/jatkossakin saatavilla, mutta oikea parisuhde vaatii sen että mies tekee aloitteen.

Niissä suhteissa joissa olen ollut en ole tehnyt itse aloitetta. Ensimmäisessä vaan törmäsimme. Mies tuli yhteen paikkaan oltuaan kavereidensa kanssa pelaamassa tennistä. Siitä alkoi lähes kolmen vuoden sekasotku joka lopulta kesti koko elämän. Nyt hän on kuollut. Mitään seksisuhdetta meillä ei lopulta ollut koskaan vaikka olimme kovin rakastuneita ja meille laulettiin jopa Love Storyä.

Kun tätä juttua oli kestänyt jotain kolme vuotta niin törmäsin toiseen mieheen. Jos minun pitäisi päättää kumman valitsisin puolisokseni niin en pystyisi. Erottava tekijä on se että edellä mainitsemani oli mennyt naimisiin kaksi viikkoa ennen tapaamistamme ja ikäiseni vaimo oli hänellä kotona raskaana. Hän esiintyi väärällä nimellä. Jos olisi ollut rehellinen niin ystävyytemme ei olisi kestänyt päivääkään minään rakkausversiona. Ongelmia aiheutti se että kummisetäni kouluneuvos oli ollut hänen matikanmaikkansa ja koulun rehtori. Pelleily kanssani olisi siis ollut aika hankalaa. Piirit täällä olivat todella pienet. Niinkin hassu juttu että isäni toimisto oli jossain vaiheessa tämän miehen vanhempien liikkeen seinänaapurina. Ajattelen siis että tämä toinen tapaamani olisi ollut sitten tässä maailmassa minulle se partneri.

Se oli vaan niin kumma juttu... että kun astuin ruotsinlaivaan niin siellä oli tämmönen muutaman nuoren miehen porukka ja minä yksin menossa muutaman päivän lomalle kotiin. Olin silloin opiskelija. Tässä porukassa oli sitten yksi 'tyyppi' ja kun hänet näin minä vaan suoraan sanoen menin heidän luokseen ja kutsuivat minut istumaan samaan pöytään. Eikä mitään tietoa mitä tämä 'tyyppi' tästä ja minusta ajatteli. Tästa alkoi sitten koko elämän kestävä helvetti. Tämä helvetti johtui ehkä osittain siitä että hänellä oli ollut joku kariutunut suhde ennen minua mistä minulle ei edes kerrottu. Muistan tämän tapaamisen alkamisen kuin se olisi tapahtunut eilen. Luulen muistavani koko stoorin niin kuin se olisi tapahtunut eilen. Sitten olin ensin tälle miehelle aivan helppo tapaus... mutta en tiedä miten asia olisi voinut mennä toisin. Kun kului jokunen viikko niin taisinkin olla hänelle ylipääsemättömän vaikea tapaus... Niin vaikea että minulle uhkaukseksi piti hankkia kolmas pyörä kehiin uhkaukseksi minulle... Miksi? Kertokaa te! Itse en ymmärrä. Ainoa mitä olen itse ajatellut voisi olla että hän luuli tulevansa jätetyksi, mutta??? Tai että minun olisi pitänyt alkaa taistelemaan hänestä jonkun ilmestyneen kolmannen pyörän kanssa. Taistelu jostain miehestä ei taas sopinut minun 'maailmankuvaani'. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa itse tehdä.     Pelimiehet tekevät aloitteita ja vaihtavat usein sekä voivat pettääkkin.  Jos teet  itse  voit välttyä pelimieheltä.

 

 

 

Ja päätyä yhteen wannabe-pelimiehen kanssa joka haluaisi kyllä kaataa naista, mutta koska itsevarmuus, ulkonäkö eikä supliikkikaan siihen oikein riitä niin mies päätyi sitten yhteen sen ensimmäisen ja ainoa aloitteellisen naisen kanssa vaikka ei tätä erityisemmin edes halunnut.

 

Olen eri, mutta se onko mies oikeasti kiinnostunut ei ratkea aloitteen tekemistilanteessa ollenkaan. Eikä kyllä paljon mikään muukaan.

Juuri siksi tarvitaan ihmisten lukutaitoa, eikä sitä valitettavan yleistä tilannetta, että kiinnostuu vain omista reaktioistaan ja tunteistaan sen toisen osapuolen tarkkailun sijasta.

Kiinnostunut mies on hyvin helppo tunnistaa, ainakin, jos siitä on kokemusta. 

Vierailija kirjoitti:

Valitettava tosiasia on, että kun nainen joutuu tehdä aloitteen,  suhteella tuskin on kovin hyvä onnistumisprosentti.  Miestä ehkä houkuttaa vain se, että nainen on halukas lähestymään. Mitään suurta rakkautta ilmssa ei ole.

Sama pätee kun osat vaihdetaan, eli huono onnistumisprosentti.

Huh huh. Vanha mummo tässä ihmettelee. Ajat ovat näköjään muuttuneet. Ennen ei tullut kuuloonkaan, että nainen olisi tehnyt aloitteen. Kylä se oli miehen hommia. Mutta eihän mikään ole kuin ennen. Ainoastaan se, kun lumeen kusee niin tulee reikä.

Vierailija kirjoitti:

On, mutta sitten saa kyllä tosiaan vaan miehen eikä aidosti kiinnostunutta miestä joka oikeasti haluaa olla parisuhteessa kyseisen naisen kanssa.

Sellaisia kivireki-tyyppisiä ja välttäähän se tämäkin paremman puutteessa -miehiä jotka hyvin nopsaan alkaa rutkuttamaan siitä, että nainen on ihan vääränlainen ja pitäisi olla enemmän sitä ja vähemmän tätä.

Se kun on tietenkin aloitteellisen naisen vika, että on oma itsensä eikä kyseisen miehen unelmatyttöystävä eli se kaikkien kuolaama superkuumis johon miehellä ei ikinä ole saumaa mutta jonka aloitteesta mies haaveilee..

Sama pätee miehiin eli olemalla aloittellinen mies saa kivireki-tyyppisen naisen joka ei oikeasti ole kiinnostunut.

Parasta siis ettei kukaa tee aloitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettava tosiasia on, että kun nainen joutuu tehdä aloitteen,  suhteella tuskin on kovin hyvä onnistumisprosentti.  Miestä ehkä houkuttaa vain se, että nainen on halukas lähestymään. Mitään suurta rakkautta ilmssa ei ole.

Mutta eikö tämä sitten tarkoita, että jos mies tekee aloitteen, suurta rakkautta voi olla hänen puoleltaan mutta sitten ei naisen?

Jos nainen lähestyy, niin suurta rakkautta ei ole miehen puolelta vaan naisen.

Miksi vain se lähestyjä kokisi suurta rakkautta eikä se toinen?

Miten sitten selitetään suhteet, joissa on suurta molemminpuolista rakkautta?

Nainen harvemmin lähtee viemään kädenlämpöistä juttua yhtään vakavammaksi suhteeksi eli miehen aloitteesta joko tapaillaan se hetki ja sitten se on siinä tai sitten nainenkin kiinnostuu miehestä ihan täysillä ja kumpikin on pian yhtälailla hullaantuneita toisistaan ja haluaa sitoutua toisiinsa.

Sen sijaan miehelle kelpaa  paremman puutteessa se vähän epäkiinnostavampikin nainen vakkarisuhteeseen asti, jos nainen tekee aloitteen. Niinhän täällä palstallakin miehet on moneen otteeseen kertoneet, että miehen pitää olla kiinnostunut miltei kaikista naisista koska muuten jää ilman (piIIua). Ja kun mies puhuu kiinnostuksesta tai jopa ihastuksesta niin ei se tarkoita sitä, että nainen olisi jotenkin erityisen vastustamattoman ihana vaan ainoastaan sitä, että kyllä mies naista voi n*ssia.

Sellainen tunnettu hamesankari/pleijeri on itseasiassa parempi vaihtoehto, koska se on rehellisempi. Ei sekään halua kuin seksiä, mutta se sentään kertoo sen ihan rehellisesti tai ainakin jättää nuo valheelliset sepustukset kertomatta. Nainen tietää mitä on tarjolla ja jos/kun itselläkin on mielessä vain kertapano/seksisuhde niin tuollaisen naistenkaatajan kanssa mistään enemmästä ei tarvitse edes huolehtia vaan kumpikin tietää alusta asti missä mennään.

Ei.

Ensikatseesta sen näkee. Se on sekunteja. Yksi katse.

Päivänselvää.

Nainen osaa antaa pakit aloitteen tekevälle miehelle, jos mies ei ole kiinnostava.

Mies taas ei anna pakkeja aloitteelliselle naiselle vaikka nainen ei kiinnostaisikaan, koska siltä voi aina saada pillua.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa itse tehdä.     Pelimiehet tekevät aloitteita ja vaihtavat usein sekä voivat pettääkkin.  Jos teet  itse  voit välttyä pelimieheltä.

Mielestäni on ihan outo väite että vain pelimiehet lähestyvät. Sen verran paljon ja monenlaiset miehet ovat minua lähestyneet että uskallan omalla ihmistuntemuksellani väittää, ettei näin todellakaan ole.

Kerran juttelin aiheesta tindermiehen kanssa ja hän heti totesi, että ne miehet ovat olleet pelkkää seksiä vailla. Koin tuon vähän loukkaavana, ihan kuin miehet eivät minusta voisi mitään muuta haluta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on kokemusta kahdesta pitkästä suhteesta ja kummassakin minä olin aloitteellinen ja jos olisi jäänyt miesten varaan, mitään ei olisi tapahtunut. Kolmannen yrityksen tein n.vuosi sitten ja vedin vesiperän. Mies oli suorastaan inhottava. Se kaivelee vieläkin. 

Tämä tosiaan kalvaa mieltä joka päivä. Itsetuntoni sai myös sellaisen kolauksen, että taidan jättää jatkossa aloitukset muille. Mies olisi voinut lähteä edes elokuviin tai jotakin, mutta tuli totaalinen tyrmäys, ilman edes keltaista valoa.....

Sait samanlaista kohtelua kuin 60- 70 % miehistä saa, tai on jossakin vaiheessa saanut. Mies oli ainakin omasta mielestään sitä parasta kymmentä prosenttia, ja piti loukkauksena sitä että laisesi alemman tason nainen julkesi olla kiinnostunut. Oli todnäköisesti iskenyt silmänsä johonkin paremman näköiseen, ja yrityksesi häiritsi hänen ja ihastuksensa silmäpeliä. Peruskuvio. Sinut laitettiin ikäänkuin ruotuun...

Tiedänkö tunteen? Tiedän. Muutaman kerran on tullut kuuseen kurkotettua, ja neidot ovat antaneet selkokielellä ymmärtää että katajikko kutsuu...

Olen, samoin kuin sinä, luvannut itselleni että ikinä enää en ole aloitteellinen ennen kuin naiselta on tullut selvääkin selvempi merkki että nyt sinun kannattaa olla aloitteellinen. Mikään yksi pitkä katse ei enää käy. En ole mikään ajatustenlukija. Tuskin tarvitsee enää tässä elämässä näitten asioitten kanssa askarrella, kun ikää jo 60+. Olisihan se tosi kivaa jos.... Mutta se edellyttäisi että joku olisi kiinnostunut... Not gonna happen...

Kukaan terve nainen mitään äijää halua.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terve nainen mitään äijää halua.

Taidat olla aika surullinen tapaus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 80-luvulla syntynyt vimpan päälle pohjoismaisen feministisen yhteiskuntamallin tuote. Mude Unionissa ja itsekin pintapuolisesti naistutkimusta opiskellut. Aina tyttökavereita ja naisystäviä (ystäviä ) ja rento ja tasa-arvoinen, ei seks#aalinen lähestymistapa. Tasa-arvo oli vielä ysärillä yhteinen asia.

Mutta oikeasti tämä MeToon jälkeinen mieskatse-puhe ja "tasa-arvoisten" feministien miesviha on kyllä sekoittanut pääni. Hyvä ja tärkeä aihe ja jaan kaiken huolen liittyen naisiin kohdistuvaan ahdisteluun, mutta sivutuotteena minäkään, tasa-arvotyyppi, en enää uskalla lähestyä naisia. Aiemmin baareista ja kahviloista sain parhaat ystävät, nyt yksin mennessä valitsen miesten pöydän tahi olen yksin. Deittiappeja sinkkuna en suostu käyttämään, joten hivenen hankalaa. Korostan - minun ongelma, ei teidän. Ajattelin tuoda näkökulmani esiin. 

Minusta juuri t

Niinhän olen tehnytkin koko elämäni. Mainitsinkin, että rennosti tutustuessa olen löytänyt sinkkumiehenä sinkkunaisista läheisimmät ystäväni menemällä juttelemaan. Platoninen lähestymistapa. Tottakai romansseja ja erilaisia suhteita. Pidän naisista.Mainitsinkin, että tämä MeToo-puhe ja naisten kokema miesten toksinen ahdistavuus esim baareissa jutellessa on saanut minut vilpittömästi hämilleni.  Mitään sovinismia ajattelussani ole- päinvastoin. Tämä on harmi homma laajemmin ajateltuna, jos kaltaiseni eivät enää uskalla lähestyä naisia ja jäljelle jää Vornastelu. 

Jos minä haluaisin itselleni miehen ja perheen, mutta kiinnostavat miehet eivät koskaan lähestyisi minua, niin kyllä siinä tilanteessa hyväksyisin sen ikävän tosiasian että minun on pakko alkaa itse tehdä aloitteita miehille. 

En kyllä ikinä haluaisi tuohon tilanteeseen joutua. Lähestyminen pelottaa, torjunta tuntuu pahalta, ja miehet saattavat myös käyttää tilannetta hyväkseen saadakseen vain seksiä. 

Olen todella kiitollinen siitä että synnyin kauniiksi, eikä minun tarvitse tehdä itse aloitteita. 

Kyllä ja sen aloitteen on oltava selkeää puhetta. Ei mitään ihmeen keikistelyä tai iloista tervehtimistä. Itse tekisin aloitteen, mutta kun MeToo.

T. Komea ja atleettinen mies

Riippuu siitä, minkä tyyppisistä miehistä tykkää? Jos tykkää jostain semmosista passiivisista perus suomiperunoista, niin varmaan joutuu naisena tekemään aloitteen jos sellasen kanssa suhteeseen haluaa?

Itse tykkään aktiivisista ja reippaista miehistä, joten ei tulisi mieleenkään (enää) lähestyä ketään. Nuorena eli teini-ikäisenä ja parikymppisenä hyrräsi hormonit niin kovaa ja muutenkin innoistui ihastuneena ihan eri tavalla, että tuli kyllä oltua aloitteellinenkin, mutta se oli tosiaan silloin kun ei ollut vielä viisautta päässä juurikaan. Nykyään tiedostaa paremmin millaisia miehiä arvostaa eikä kiinnosta juuri kukaan, joten ei tulisi mieleenkään lähestyä ketään. Minulle kyllä tulee aloitteita mukavilta ja itsevarmoilta miehiltä, mutta ei ole vielä tullut sellaista johon kokisin niin suurta intohimoa, että jaksaisin liikahtaa.

Kyllähän aloitteen voi tehdä kumpi vaan. Itse olen aina tehnyt aloitteen, kun en ole mikään "jännänainen" jota miehet piirittäisivät  vaan enemmän harmaavarpunen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja sen aloitteen on oltava selkeää puhetta. Ei mitään ihmeen keikistelyä tai iloista tervehtimistä. Itse tekisin aloitteen, mutta kun MeToo.

T. Komea ja atleettinen mies

Ihan normaalisti miehet kyllä tekee aloitteita livenä, jotain nettimiesten horinoita nuo metoo-jutut. Jos olisitkin oikeasti joku "komea ja atleettinen", niin itsevarma et ole vaan päinvastoin mielesi myrkyttänyt tyyppi. Se rumentaa kenet tahansa. Nyrpeä, katkeran oloinen mies (ja nainen) on ruma.