Lue keskustelun säännöt.
Arvostatko ihmisiä joilla on tohtorin tutkinto?
Kommentit (234)
161/234
|
04.06.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä. Vasta luin väitöskirjaa, jossa ei oltu käytetty edes alaviitteitä. Olipa häiritsevä lukea, kun lähes jokaisen lauseen perässä oli suluissa lähteitä, jotka keskeytti tekstin sujuvuuden. Meillä piti käyttää alaviitteitä jo gradussa tai ainakin se oli suositeltavaa.
lol oliko tämä viesti vitsi? :D
No ei todellakaan ollut vitsi. Kun vetää lähteet sulkeisiin, niin siitä tulee heti sellainen amk-lopputyön tunnelma. Kyllä tohtorin pitäisi osata jo alaviitteitä käyttää.
Herranjestas sentään. Lähteet suluissa on varsin tavallinen tapa ihan akateemisen tutkimuksen huipulla asti, ja monilla aloilla jopa se oletettu tai pakollinenkin viittaustapa. Makuja on monia, joten ymmärrän esimerkiksi alaviitteiden suosimisen
Jep. Lisäksi kun laittaa kaikki lähteet sulkeisiin, niin saa mukavasti kymmeniä sivuja enemmän pituutta tekstille. Tyhmä täytyy olla jos alaviitteitä käyttää. Sehän lyhentää tekstiäkin ihan älyttömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monta kaveriani on tohtoreita. He ovat tosi fiksuja ja mukavia ja edistäneet osaltaan Suomen elinkeinotoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä. Vasta luin väitöskirjaa, jossa ei oltu käytetty edes alaviitteitä. Olipa häiritsevä lukea, kun lähes jokaisen lauseen perässä oli suluissa lähteitä, jotka keskeytti tekstin sujuvuuden. Meillä piti käyttää alaviitteitä jo gradussa tai ainakin se oli suositeltavaa.
lol oliko tämä viesti vitsi? :D
No ei todellakaan ollut vitsi. Kun vetää lähteet sulkeisiin, niin siitä tulee heti sellainen amk-lopputyön tunnelma. Kyllä tohtorin pitäisi osata jo alaviitteitä käyttää.
Herranjestas sentään. Lähteet suluissa on varsin tavallinen tapa ihan akateemisen tutkimuksen huipulla asti, ja monilla aloilla jopa se oletettu tai pakollinenkin viittaustapa. Makuja on monia, j
Yleensä tieteellisessä julkaisemisessa haaste on tiivistää juttu tarpeeksi lyhyeksi, ei lyhentää. Tästä syystä numeroviittaus yleisin.
Vierailija kirjoitti:
"Ainakaan omalta alaltani en tunne yhtäkään lehteä, joissa olisi alaviitteet. Yleensä numeroviittaus. Alaviitteet taitavat kuulua humanistisiin tieteisiin."
No nehän on just alaviitteitä, että on se pieni numero lauseiden perässä ja sitten alhaalla alaviitteessä sama numero ja lähdemerkintä.
Nyt menee sekaisin kaksi viittausjärjestelmää. Alaviitteet ovat eri asia kuin numeroviittausjärjestelmä. Numeroviittauksessa (= yleisin) lähteet ovat artikkelin lopussa.
Väittelin tohtoriksi, jotta voisin sanoa jollekin kiireiselle ihmiselle: "Olen tohtori." Tohtori on lyhyempi sana kuin maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alaviitteiden käyttö on hidasta. Sen sijaan että naputtelisit lähteen nopeasti sulkeisiin ja jatkaisit saman ajatuksen parissa, niin sun pitää keskeyttää sisällön ajattelu. Laittaa jostain valikosta "lisää viitemerkintä" ja sitten kirjoittaa jollain minitekstillä se sinne sivun alalaitaan, vaihtaa fonttia, kun se on kuitenkin automaattisesti väärä. Sitten pitää vielä miettiä onko se viitenumero ennen pistettä vai pisteen jälkeen, onko se kiinni pisteessä vai pitääkö se olla tällä kertaa sittenkin jonkun sanan jälkeen. Pitääkö se olla kiinni sanassa vai ei. Hirveät sääntölitanjiat senkin kanssa. Ei tule nopeasti valmista ainakaan sillä tekniikalla. Ajatuskin siinä ehtii katketa, että mitä tekstiä oli kirjoittamassa. Sulkeisiin on nopea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oot ap oikeasti tekemässä väitöskirjaa vain siksi että toivot, että sen jälkeen ihmiset pitäis sua fiksuna ja arvostais, niin suosittelen mieluummin terapiaa itsetunnon parantamiseksi. Tuo on aika huono motivaatio. Ainoa oikea motivaatio on halu tehdä tutkimustyötä.
Tunsin erään kaverin, joka ilmeisesti edelleen tekee väitöskirjaa statuksen takia ja siksi, ettei halua tehdä palkkatöitä. Siinä sitten nostelee kelalta tukia ja väsää väitöskirjaansa, vaikkei hänellä mitään mainittavia kykyjä tutkijana ja ajattelijana nähdäkseni koskaan ollut. Saa nähdä mihin lopulta sitten päätyy.
Päätyy varmaan tohtorintutkinnon jälkeen vain vauvapalstalle kyselemään, että "Arvostatteko tohtoreita?" Sitten jankuttamaan jokaiselle "En"-vastanneelle, että "Miksi et arvosta. 20 vuotta tein väitöskirj
Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väittelin tohtoriksi, jotta voisin sanoa jollekin kiireiselle ihmiselle: "Olen tohtori." Tohtori on lyhyempi sana kuin maisteri.
Onhan se. Yhden kirjaimen. Yhtä monta tavua kuitenkin 😂
Vierailija kirjoitti:
Alaviitteiden käyttö on hidasta. Sen sijaan että naputtelisit lähteen nopeasti sulkeisiin ja jatkaisit saman ajatuksen parissa, niin sun pitää keskeyttää sisällön ajattelu. Laittaa jostain valikosta "lisää viitemerkintä" ja sitten kirjoittaa jollain minitekstillä se sinne sivun alalaitaan, vaihtaa fonttia, kun se on kuitenkin automaattisesti väärä. Sitten pitää vielä miettiä onko se viitenumero ennen pistettä vai pisteen jälkeen, onko se kiinni pisteessä vai pitääkö se olla tällä kertaa sittenkin jonkun sanan jälkeen. Pitääkö se olla kiinni sanassa vai ei. Hirveät sääntölitanjiat senkin kanssa. Ei tule nopeasti valmista ainakaan sillä tekniikalla. Ajatuskin siinä ehtii katketa, että mitä tekstiä oli kirjoittamassa. Sulkeisiin on nopea.
Paras on silti numeroviittausjärjestelmä yhdistettynä viitteidenhallintaohjelmistoon. Sekä alaviitteet että Harvard-tyylinen vievät paljon tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.
"
Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alaviitteiden käyttö on hidasta. Sen sijaan että naputtelisit lähteen nopeasti sulkeisiin ja jatkaisit saman ajatuksen parissa, niin sun pitää keskeyttää sisällön ajattelu. Laittaa jostain valikosta "lisää viitemerkintä" ja sitten kirjoittaa jollain minitekstillä se sinne sivun alalaitaan, vaihtaa fonttia, kun se on kuitenkin automaattisesti väärä. Sitten pitää vielä miettiä onko se viitenumero ennen pistettä vai pisteen jälkeen, onko se kiinni pisteessä vai pitääkö se olla tällä kertaa sittenkin jonkun sanan jälkeen. Pitääkö se olla kiinni sanassa vai ei. Hirveät sääntölitanjiat senkin kanssa. Ei tule nopeasti valmista ainakaan sillä tekniikalla. Ajatuskin siinä ehtii katketa, että mitä tekstiä oli kirjoittamassa. Sulkeisiin on nopea.
Paras on silti numeroviittausjärjestelmä yhdistettynä viitteidenhallintaohjelmistoon. Sekä alaviitteet että Harvard-tyylinen vi
Voi olla. Tuossakin on kyllä varmaan opettelemisensa. Itse en osaa käyttää. En ole kuullutkaan moisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.
"
Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta.
DI-tutkinnon ohjeaika on 5 v ja tekniikan tohtorin 4 v. Käytännössä niihin menee sama aika, vaikka DI-opiskelijat ovat vähemmän motivoituneita ja lahjakkaita kuin TkT-opiskelijat. Jos DI-ohjelmista otettaisiin pahnanpohjimmaiset tekemään TkT:ta niin ei tulisi vuosikymmenessä valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alaviitteiden käyttö on hidasta. Sen sijaan että naputtelisit lähteen nopeasti sulkeisiin ja jatkaisit saman ajatuksen parissa, niin sun pitää keskeyttää sisällön ajattelu. Laittaa jostain valikosta "lisää viitemerkintä" ja sitten kirjoittaa jollain minitekstillä se sinne sivun alalaitaan, vaihtaa fonttia, kun se on kuitenkin automaattisesti väärä. Sitten pitää vielä miettiä onko se viitenumero ennen pistettä vai pisteen jälkeen, onko se kiinni pisteessä vai pitääkö se olla tällä kertaa sittenkin jonkun sanan jälkeen. Pitääkö se olla kiinni sanassa vai ei. Hirveät sääntölitanjiat senkin kanssa. Ei tule nopeasti valmista ainakaan sillä tekniikalla. Ajatuskin siinä ehtii katketa, että mitä tekstiä oli kirjoittamassa. Sulkeisiin on nopea.
Paras on silti numeroviittausjärjestelmä yhdistettynä viitteidenhallintaohjelmistoon. Sekä alaviitteet että Harvard-tyylinen vi
Kysyn vielä että kuuluiko teillä tohtoriopintoihin joku kurssi, jolla tuota viitteidenhallintaohjelmistoa opetettiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.
"
Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta.
DI-tutkinnon ohjeaika on 5 v ja tekniikan tohtorin 4 v. Käytännössä niihin menee sama aika, vaikka DI-opiskelijat ovat vähemmän motivoituneita ja lahjakkaita kuin TkT-opiskelijat. Jos DI-ohjelmista otettaisiin pahnanpohjimmaiset tekemään TkT:ta niin ei tulisi vuosikymmenessä valmiiksi.
Ennen se ohjeaika DI:lle oli 6 vuotta. Opintotukikuukausiakin sai vuoden verran enemmän kuin muille aloille. Milloin se on muuttunut?
Arvostan ja pidän älykkäinä.
Tohtorien äo on yleensä vähintään yli 120. Näin olen joskus lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.
"
Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta.
DI-tutkinnon ohjeaika on 5 v ja tekniikan tohtorin 4 v. Käytännössä niihin menee sama aika, vaikka DI-opiskelijat ovat vähemmän motivoituneita ja lahjakkaita kuin TkT-opiskelijat. Jos DI-ohjelmista otettaisiin pahnanpohjimmaiset tekemään TkT:ta niin ei tulisi vuosikymmenessä valmiiksi.
Jatkona edelliseen: oma kokemus on, että TkT-opiskelijat ovat vähän kuin seulottaisiin DI-opiskelijoista paras neljännes. Oma kokemus, että noin neljännes DI-opiskelijoista on sellaisia, että AMK olisi oikeampi paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.
"
Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta.
DI-tutkinnon ohjeaika on 5 v ja tekniikan tohtorin 4 v. Käytännössä niihin menee sama aika, vaikka DI-opiskelijat ovat vähemmän motivoituneita ja lahjakkaita kuin TkT-opiskelijat. Jos DI-ohjelmista otettaisiin pahnanpohjimmaiset tekemään TkT:ta niin ei tulisi vuosikymmenessä valmiiksi.
Ennen se ohjeaika DI:lle oli 6 vuotta. Opintotukikuukausiakin sai vuoden verran enemmän kuin muille aloille. Milloin se on muuttunut?
On muuttunut melkein 20 v sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.
"
Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta.
DI-tutkinnon ohjeaika on 5 v ja tekniikan tohtorin 4 v. Käytännössä niihin menee sama aika, vaikka DI-opiskelijat ovat vähemmän motivoituneita ja lahjakkaita kuin TkT-opiskelijat. Jos DI-ohjelmista otettaisiin pahnanpohjimmaiset tekemään TkT:ta niin ei tulisi vuosikymmenessä valmiiksi.
Tohtoriopinnoissa monella tulee varmasti vastaan rahan puute. Maisterissa ja DI-tutkinnossa voi keskittyä täysin itse opiskeluun, kun saa tukia, mutta sitten tohtorivaiheessa pitäisi saada apuraha jostain tai käydä samalla töissä. Ainakin humanistisella. En tiedä tekniikan alasta. Monella on lisäksi silloin jo perhe ja lapsia, joka vie oman aikansa. Ei pysty keskittymään niin täysipainoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alaviitteiden käyttö on hidasta. Sen sijaan että naputtelisit lähteen nopeasti sulkeisiin ja jatkaisit saman ajatuksen parissa, niin sun pitää keskeyttää sisällön ajattelu. Laittaa jostain valikosta "lisää viitemerkintä" ja sitten kirjoittaa jollain minitekstillä se sinne sivun alalaitaan, vaihtaa fonttia, kun se on kuitenkin automaattisesti väärä. Sitten pitää vielä miettiä onko se viitenumero ennen pistettä vai pisteen jälkeen, onko se kiinni pisteessä vai pitääkö se olla tällä kertaa sittenkin jonkun sanan jälkeen. Pitääkö se olla kiinni sanassa vai ei. Hirveät sääntölitanjiat senkin kanssa. Ei tule nopeasti valmista ainakaan sillä tekniikalla. Ajatuskin siinä ehtii katketa, että mitä tekstiä oli kirjoittamassa. Sulkeisiin on nopea.
Paras on silti numeroviittausjärjestelmä yhdistettynä viitteidenhallintaohjel
Itse pitää opetella käyttämään ja ohjelmistoja on useita. Numeroviittaus on yleisin tekniikalla ja luonnontieteillä. Myös lääkiksessä näkee. Kaikki eivät muuten ylipäätään kirjoita Wordilla, vaan moni käyttää LaTeX:ia, joka on eräänlainen merkkikieli.