Arvostatko ihmisiä joilla on tohtorin tutkinto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.

"

Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta. 

DI-tutkinnon ohjeaika on 5 v ja tekniikan tohtorin 4 v. Käytännössä niihin menee sama aika, vaikka DI-opiskelijat ovat vähemmän motivoituneita ja lahjakkaita kuin TkT-opiskelijat. Jos DI-ohjelmista otettaisiin pahnanpohjimmaiset tekemään TkT:ta niin ei tulisi vuosikymmenessä valmiiksi.

Tohtoriopinnoissa monella tulee varmasti vastaan rahan puute. Maisterissa ja DI-tutkinnossa voi keskittyä täysin itse opiskeluun, kun saa tukia, mutta sitten tohtorivaiheessa pitäisi saada apuraha jostain tai

Meillä on 4 v täyspäiväinen työsopimus nykyään oletuksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.

"

Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta. 

DI-tutkinnon ohjeaika on 5 v ja tekniikan tohtorin 4 v. Käytännössä niihin menee sama aika, vaikka DI-opiskelijat ovat vähemmän motivoituneita ja lahjakkaita kuin TkT-opiskelijat. Jos DI-ohjelmista otettaisiin pahnanpohjimmaiset tekemään TkT:ta niin ei tulisi vuosikymmenessä valmiiksi.

Jatkona edelliseen: oma kokemus on, että TkT-opiskelijat ovat vähän kuin seulottaisiin DI-opiskelijoista paras neljännes. Oma kokemus, että noin neljännes DI-opiskelijoista on sellaisia, että AMK olisi oi

Kaikki parhaat ei kuitenkaan sielläkään ilmeisesti jatka tohtoreiksi. Mun veljelle oli kovasti suositeltu, että jatkais, mutta ei kiinnostanut tutkimustyö. Tosi hyvän diplomityön teki, valmistui alle ohjeajan ja todistus oli muutenkin erinomainen. 

eri

Riippuu tietenkin täysin siitä miltä alalta se on.

Kaikkia muita tohtoreita. En lääketieteen tohtoria niin miltään alalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minusta on ihan relevanttia, että ihmiset korjaavat, jos jollakin on väärä käsitys. Esimerkiksi tekniikan alalla tohtorintutkinto on usein työläämpi savotta kuin vaikka DI-tutkinto.

"

Justhan tuolla joku sanoi että tohtorin tutkinnossa menee tekniikan alalla 4 vuotta. DI-tutkinnossa menee 6 vuotta. 

DI-tutkinnon ohjeaika on 5 v ja tekniikan tohtorin 4 v. Käytännössä niihin menee sama aika, vaikka DI-opiskelijat ovat vähemmän motivoituneita ja lahjakkaita kuin TkT-opiskelijat. Jos DI-ohjelmista otettaisiin pahnanpohjimmaiset tekemään TkT:ta niin ei tulisi vuosikymmenessä valmiiksi.

Tohtoriopinnoissa monella tulee varmasti vastaan rahan puute. Maisterissa ja DI-tutkinnossa voi keskittyä täysin itse opiskeluun, kun saa tukia, mutta sitten tohtorivaiheessa pitäisi saada apuraha jostain tai

Tekniikan puolella jatko-opiskelijat saavat yleensä palkkaa yliopiston TESin mukaisesti. Alussa n. 2500 e/kk ja julkaisujen ja opintojen edessä palkka nousee neljän vuoden aikana 4000 e/kk. Toki voi hakea apurahaa, mutta siinä on omat ongelmansa ja moni haluaa olla mielummin yliopiston palkkalistoilla.

Vierailija kirjoitti:

Arvostan ja pidän älykkäinä. 

Tohtorien äo on yleensä vähintään yli 120. Näin olen joskus lukenut. 

Itse oon joskus lukenut että olisi keskimäärin tuon 120. Eli puolella siis alle, puolella yli. Suurimmalla osalla noin 120.

"Tekniikan puolella jatko-opiskelijat saavat yleensä palkkaa yliopiston TESin mukaisesti. Alussa n. 2500 e/kk ja julkaisujen ja opintojen edessä palkka nousee neljän vuoden aikana 4000 e/kk. Toki voi hakea apurahaa, mutta siinä on omat ongelmansa ja moni haluaa olla mielummin yliopiston palkkalistoilla."

Vau. No ei ihme että se vetää lahjakkaita puoleensa. Humanistisella joutuu tosiaan rahoittamaan itse. Jotkut harvat onnekkaat pääsee yliopistolle jotain kursseja vetämään. Muut hakee apurahoja tai käy muulla töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen vain että se on sellainen teoreettinen ihminen, joka on aina rakastanut lukemista ja kirjoja. En pidä yhtään parempana kuin ahkeraa käytännön ihmistä.

Tutkimusta ei tehdä lukemalla kirjoja. Tohtoriksi ei ylipäätään opiskella luennolla vaan tekemällä ohjatusti tutkimusta.

Itse teen väitöskirjaani aika lailla täysin itsenäisesti ja ilman ohjausta. Toki silloin tällöin esittelen tekstejäni ohjaajalleni, mutta sepä siinä. Mutta riippunee myös alasta, miten paljon on muista riippuvainen. 

Ohjauksella on aika keskeinen rooli työn laadulle. Esimerkiksi tekniikan alalta valmistuvilla ei ole yleensä työtä aloittaessa edes riittävää menetelmäosaamista tehdä itsenäisesti. Niissä tieteissä, jossa hommaa pakerretaan i

Varmasti toki näin. Mutta itse toimin humanistisella alalla, joten kyse on enemmän omasta visiosta ja luontaisemmasta kyvykkyydestä tutkijana. Menetelmillä ja muilla teknisyyksillä ei ole niin paljon väliä, vaan "vaistolla" ja kerätyllä tietämyksellä mennään. Olen jo julkaissut tekstejäni alani huippujulkaisuissa. Tein myös gradun oikeastaan ilman mitään ohjausta ja sain arvosanaksi helpon vitosen. -sama

Kannattaa kyllä väitöskirjaa tekevien ehdottomasti opetella tuo numeroviittausjärjestelmän ja viitteidenhallintaohjelmiston käyttö. Työ on jo heti ensivaikutelmalta fiksumman ja huolellisemman oloinen, kun on käytetty sitä eikä sulkeita.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kyllä väitöskirjaa tekevien ehdottomasti opetella tuo numeroviittausjärjestelmän ja viitteidenhallintaohjelmiston käyttö. Työ on jo heti ensivaikutelmalta fiksumman ja huolellisemman oloinen, kun on käytetty sitä eikä sulkeita.

Kyllä niitä useimmat käyttävätkin. Olisi melko masokismia numeroida kymmeniä tai satoja viitteitä käsin.

No wau mutta moneen asiaan tarvitaan tietoa Juiri siitä kyseisestä tapauksesta ha ns. yleiset tiedot ei auta. 

Tohtoreita on monenlaisia, m*lkku on m*lkku tohtorinakin. Kyllä itse tutkintoa arvostan, mutta olen tavannut niin v*ttumaisia tohtoreita, että heitä en ihmisinä arvosta.

Riippuu siitä miten kohtelee minua. Tutkinnoilla ja titteleillä ei ole mitään merkitystä ihmisessä. Vain ja ainoastaan käyttäytymisellä.

Ihan sama mikä pelle on jos ei osaa olla ihmisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kyllä väitöskirjaa tekevien ehdottomasti opetella tuo numeroviittausjärjestelmän ja viitteidenhallintaohjelmiston käyttö. Työ on jo heti ensivaikutelmalta fiksumman ja huolellisemman oloinen, kun on käytetty sitä eikä sulkeita.

Kyllä niitä useimmat käyttävätkin. Olisi melko masokismia numeroida kymmeniä tai satoja viitteitä käsin.

Onhan ne kuitenkin pistettävä johonkin ylös heti kun ne lukee, niin nopein laittaa siihen sulkeisiin perään. Todennäköisesti itsekin teet niin, mutta sitten teet vielä lisätyön, kun lisäät ne myöhemmin copypastena johonkin järjestelmään.

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä. Vasta luin väitöskirjaa, jossa ei oltu käytetty edes alaviitteitä. Olipa häiritsevä lukea, kun lähes jokaisen lauseen perässä oli suluissa lähteitä, jotka keskeytti tekstin sujuvuuden. Meillä piti käyttää alaviitteitä jo gradussa tai ainakin se oli suositeltavaa. 

Ei väitöskirjan ole tarkoitus ollakaan maallikolle selkeää luettavaa. Se on tarkoituskin, että lukijan on vaikea pysyä tekstissä kärryillä. Kenties jättää lukeminen kesken. Silloin lukijalle jää vaikutelma, että väitöskirjan tekijä on häntä hyvin paljon älykkäämpi. Eli se on väitöskirjan tekijälle eduksi. Jos kirjoitat liian selkeästi, niin lukijalle jää vaikutelma, että onpa helppoa pysyä kärryillä, minäkin pystyisin samaan. Lukee hetkessä koko tekstin. Lopuksi jää vain tunne, että väitöskirjan tekijä ei ole yhtään sen fiksumpi kuin hänkään.

arvostan tohtoreita. ne voivat kirjoittaa 2 päivää saikkua, kun olen flunssassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kyllä väitöskirjaa tekevien ehdottomasti opetella tuo numeroviittausjärjestelmän ja viitteidenhallintaohjelmiston käyttö. Työ on jo heti ensivaikutelmalta fiksumman ja huolellisemman oloinen, kun on käytetty sitä eikä sulkeita.

Kyllä niitä useimmat käyttävätkin. Olisi melko masokismia numeroida kymmeniä tai satoja viitteitä käsin.

Onhan ne kuitenkin pistettävä johonkin ylös heti kun ne lukee, niin nopein laittaa siihen sulkeisiin perään. Todennäköisesti itsekin teet niin, mutta sitten teet vielä lisätyön, kun lisäät ne myöhemmin copypastena johonkin järjestelmään.

Ei Harvardin tyyliä saa käyttää monissakaan lehdissä. Jos on vaikka taulukko tai kuva, jossa on on lukuarvoja useista tai jopa kymmenistä lähteistä niin Harvardin järjestelmä on toivoton tilankäytöllisesti. Tekstistäkin tulee helposti pelkkää viitemössöä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia muita tohtoreita. En lääketieteen tohtoria niin miltään alalta.

Edes kirurgia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan ja pidän älykkäinä. 

Tohtorien äo on yleensä vähintään yli 120. Näin olen joskus lukenut. 

Itse oon joskus lukenut että olisi keskimäärin tuon 120. Eli puolella siis alle, puolella yli. Suurimmalla osalla noin 120.

Ei tee ainakaan minuun vaikutusta. Ei voida puhua tuon luvun perusteella keskimääräisesti mistään huippuälykkäistä, vaan ihan perusälykkäistä ihmisistä.