Miksi nykylapsille halutaan heikommat eväät elämään? Koululaisten oppimateriaalien vaatimustaso on selvästi laskenut.
Mitä tällä muutoksella tavoitellaan? Eikö nykylapsia odota entistä haastavampi ja monimutkaisempi maailma, jossa pitää ymmärtää monenlaisia ilmiöitä ja ratkaista globaaleja ongelmia. Nyt ollaan tilanteessa, jossa ei edes osata lukea.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010405716.html
Kommentit (54)
Tuo oppikirjojen tekstien muuttaminen mahdollisimman lyhyiksi, on ollut minusta pedagoginen virhe. Kirjaa, jossa kaikki on sanottu hyvin lyhyesti, on paljon vaikeampi käyttää opiskeluun. Sen huomaa, kun joutuu kyselemään läksyjä. Lähes jokainen virke pitäisi kysyä erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Ikäluokissa ja ihmisissä on valtavia älyllisiä eroja. On esim. Kiinasta muuttanut tyttö joka oppii suomen kielen 5 kuukaudessa, ja sitten on Venäjältä tai Marokosta tullut joka ei 50 vuodessa opi edes tervehtimään suomeksi.
Eikä kyse ole asenteesta vaan siitä että toisen päähän ei yksinkertaisesti pysty iskostamaan tietoa kun aivokapasiteetti riittää juuri ja juuri viljelyyn, vuohen hoputtamiseen jne.
Hyvin harvat on tuota tasoa älyllisesti etteikö ne muutamassa vuodessa oppisi mitä tahansa kieltä edes arjen tarpeisiin. Ongelma on siinä, ettei noilla ole motiivia.
Esim. naapurissa asui aikanaan yksi venäläisperhe, ihan mukavia tyyppejä sinänsä. Lapset oli koulussa eli osasi suomea, samoin perheen ukko oli oppinut ihan kelvollista suomea. Mutta perheen äidiltä ei 10 vuodessa kuulunut kuin yksinkertaiset tervehdykset suomeksi ja jos tuon näki jossain juttelemassa niin se oli aina venäjäksi jonkun venäläisen kaverinsa kanssa. Samaa kommentoi muutkin naapurit eli ei tuo vain minulle tuota harrastanut. Tuo siis eli koko vuosikymmenen venäjänkielisten kuplassa eikä viitsinyt edes yrittää opetella kieltä kun ei kait työssäänkään sitä tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se Tatu Vanhasen tutkimus pitikin paikkasnsa, että afrikkalaisilla on matalampi äo ja siksi koulukirjojakin on helpotettu, että ne pärjäis täällä jotenkin.
Ikävä ja kummallinen kehityskulku joka tapauksessa.
Kyllä se piti paikkaansa, mutta sitä ei saa sanoa ääneen nykyisessä woke-Suomessa.
Nykyään tilanne on jo sellainen, että jo ihan tavallisiin peruskoululuokkiin tarvittaisiin tasoryhmiä, että jokainen voisi opiskella. Nyt erot luokissa on jo niin suuret, että etevät eivät pääse etenemään, kun heikot ja mölisijät ovat oppimisen jarruna.
Luokalle ei saa jättää, vaikka oppilaalla ei olisi mitään edellytyksiä jatkaa seuraavalle vuosiluokalle. Helpotetaan kokeita niin paljon ja annetaan vielä apuvälineet mukaan, että on mahdotonta olla pääsemättä kokeesta läpi. Oppilas maksaa kunnalle vuodessa aika paljon. Siksi päästetään vuosiluokalta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska demarit haluavat kaikkien toimivan kuten se vihoviimeinen räänsyöjä. Että sille ei tule paha mieli.
"Empatia ja demarit" ei ollut vaikea arvata mistä löytyy syypäät.
Jos kouluissa vaadittaisiin oppimaan jotain niin olisitte tekin sen verran fiksuja että osaisitte yhdistää oikeiston tekemät leikkaukset koulutuksen tasoon😅
Historiasta nyt vaan oppii totuuksia. Suomen peruskoulu-uudistus oli kopsattu ddr:stä kuten muistetaan, ja ei sitä sieltä kokoomuksen ikioppositioaikana (60- ja 70- luvut) ainakaan kokoomus suomen kouluihin tuonut. Osa demareista toki koitti pistää twistin suoraan neuvostoliitosta kuten tästä tampereen seudun pikkukokeilusta nähfiin. Siellähän oli touhuamassa mm. ex presidentin puoliso arajärvi.
Uudistuksessa oli heikkoutena mm. tasapäistämis-ideologia, eli lahjakkaammat pistettiin samoille tunneille hitaampien oppilaiden kanssa jolloin nuo tylsistyi. Jollain tunneilla oli tasokursseja mutta silti todelliset lahjakkuudet sai vahvasti vähemmän haastetta kuin mihin olisi kyenneet. Nyttemminhän tuota on hieman korjailtu luomalla erikoistuneita lukioita joidenkin aineiden lahjakkuuksille kuten matemaattiset aineet etc. Toki vastavoima koittaa kaataa nuokin ja palata taas vanhaan tasapäisyyteen esim. "eriarvoisuuden" nimissä.
Vasemmistomme ei nimittäin muusta puhukaan kuin eriarvoisuudesta mikä tarkoittaa loogisesti sitä että koko kansa pitää tasata niin tulojen, elintason kuin näköjään osaamisenkin suhteen varsinaiseksi uudeksi uljaaksi maailmaksi jossa kaikille on yhteiskunnan toimesta määritelty oma roolinsa ja siihen liittyvä laatikko rajoineen. Vapauksia toteuttaa itseään kansamme ei vasemmiston mielestä tarvitse koska tuo synnyttää eriarvoisuutta koska toiset on taitavampia kuin toiset.
Lapset eivät enää lue vapaa-ajalla. Koulussakaan ei enää paljon lueta, koska oppikirjoja on yhä vähemmän. Verkko-oppimateriaalit kouluissa oli suuri virhe.
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät enää lue vapaa-ajalla. Koulussakaan ei enää paljon lueta, koska oppikirjoja on yhä vähemmän. Verkko-oppimateriaalit kouluissa oli suuri virhe.
Ei se materiaalin digitaalisuus mitenkään rajoita tekstin ja kuvien määrää, päinvastoin kun rajana ei ole sivumäärät kirjassa. Eli syy tuolle yksinkertaistamiselle on selvästikin muualla. Loogisesti nimittäin luulisi että digitaalisessa oppikirjassa olisi enemmän tekstiä ja materiaalia, eli lisämateriaalia niille jotka haluaa syventää tietoa aiheesta linkin takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se Tatu Vanhasen tutkimus pitikin paikkasnsa, että afrikkalaisilla on matalampi äo ja siksi koulukirjojakin on helpotettu, että ne pärjäis täällä jotenkin.
Ikävä ja kummallinen kehityskulku joka tapauksessa.
Kyllä se piti paikkaansa, mutta sitä ei saa sanoa ääneen nykyisessä woke-Suomessa.
No ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Mutta siellä eivät kaikki pääse kouluun, hyvin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että keneltäkään ei saa enää vaatia mitään. Mikäli lapsi ei onnistu, niin ei muuta kuin erityisopettajalle ja helpotetut tehtävät. Ei puhettakaan, että kukaan sanoisi, että harjoittele lisää. Tai sanoisi vanhemmille, että teidän täytyy harjoitella lisää! Mitään epämukavaa tai työlästä tuntemusta ei saa tulla. Tärkeintä on viihtyä.
Nykyään päiväkodeista ja kouluista tarjotaan tukitoimia todella herkästi ja heppoisesti. Niihin on käytännössä pakko suostua, koska muuten lastensuojelu tulee väliin ja sitten kaikki asiat ovatkin sekaisin. Varsinkaan lukemista en ole pystynyt 6-vuotiaani kanssa juurikaan harjoittelemaan, koska sekin opetetaan nykyään hyvin eri tavalla kuin yli 30 vuotta sitten jolloin minä koulutieni aloitin. Nykyään lapsille ei enää varsinaisesti opeteta kirjaimia, vaan äänteitä. Esimerkiksi A ei ole "aa" vaan "a", B on "be" eikä "bee" ja niin edelleen. Vähän vaikea selittää mitä tarkoitan, mutta "tietäjät tietää".
Ihan hyvä jos suomen kielestä puuttuu sellaiset klassikot kuin seitsämän veljestä ja kalevala. Ne ei saanut aikaan pienessä lapsessa muuta kuin inhotusta koko lukemishommaa kohtaan kun kuvitteli, että kaikki aikuisten kirjat on sellaisia.
Muun sortin klassikoita voisi käydä läpi eri tavalla kuin tyyliin "lukekaa kirja x ensi maanantaiksi" mikä ei sekään innosta sitten tippakaana yhtään mihinkään.
Muuten kyllä olen ihmetellyt jo jonkun aikaa tätä, aikoinaan lääkiksen pääsykoen valmennuskursseilla kerrottiin että lukion fysiikan ja kemian laajuutta leikataan koko ajan eli periaatteessa lääkikseen on koko ajan helpompi päästä.
Kaippa noi on tollassia ylihelppoja kun lapsia ei jakseta enää kasvattaa.
Kansakoulu ja oppikoulu takaisin? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että keneltäkään ei saa enää vaatia mitään. Mikäli lapsi ei onnistu, niin ei muuta kuin erityisopettajalle ja helpotetut tehtävät. Ei puhettakaan, että kukaan sanoisi, että harjoittele lisää. Tai sanoisi vanhemmille, että teidän täytyy harjoitella lisää! Mitään epämukavaa tai työlästä tuntemusta ei saa tulla. Tärkeintä on viihtyä.
Nykyään päiväkodeista ja kouluista tarjotaan tukitoimia todella herkästi ja heppoisesti. Niihin on käytännössä pakko suostua, koska muuten lastensuojelu tulee väliin ja sitten kaikki asiat ovatkin sekaisin. Varsinkaan lukemista en ole pystynyt 6-vuotiaani kanssa juurikaan harjoittelemaan, koska sekin opetetaan nykyään hyvin eri tavalla kuin yli 30 vuotta sitten jolloin minä koulutieni aloitin. Nykyään lapsille ei enää varsinaisesti opeteta kirjaimia, vaan äänteitä. Esimerkiksi A ei ole "aa" vaan "a", B on "be" eikä "be
Lukemaan opetettiin äänteiden kautta jo 80-luvulla.
Itse olen sitä mieltä, että tärkeintä koulussa olisi oppia keskittymään käsillä olevaan asiaan. Siinä puhelimet ja muu ylimääräinen sekoilu, kuten jatkuva höpinä ja äänet ylipäätään ovat ongelma. Niiltä oppijoilta, jotka oppivat näköaistin kautta (esim minä), melu estää oppimisen. Tietenkin ihmisten luontaisessa oppimiskyvyssä on valtavat erot, eikä niistä saa puhua. Auttaisi kaikkia, jos älykkyydestä keskusteltaisiin avoimesti. Se on yksi ominaisuus ihmisessä, eikä tee yhdestä arvokkaampaa kuin toisesta, mutta on vaan tehotonta ja epäreilua opettaa kaikkia samalla heikoimmille suunnatulla sabluunalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät enää lue vapaa-ajalla. Koulussakaan ei enää paljon lueta, koska oppikirjoja on yhä vähemmän. Verkko-oppimateriaalit kouluissa oli suuri virhe.
Ei se materiaalin digitaalisuus mitenkään rajoita tekstin ja kuvien määrää, päinvastoin kun rajana ei ole sivumäärät kirjassa. Eli syy tuolle yksinkertaistamiselle on selvästikin muualla. Loogisesti nimittäin luulisi että digitaalisessa oppikirjassa olisi enemmän tekstiä ja materiaalia, eli lisämateriaalia niille jotka haluaa syventää tietoa aiheesta linkin takana.
Kyllä kirjoista asiat jää paremmin mieleen. Liika ruutuaika aiheuttaa pahoinvointia, eikä opiskelun tulisi sitä lisätä enempää kuin on välttämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti matematiikassa ei oikoteitä tunneta ja puutteelliset taidot tyhmentävät ihmisen muillakin loogista ja abstraktia ajattelua vaativilla alueilla. Tekoäly voi tulevaisuudessa ehkä antaa sinulle laskuun oikean vastauksen, mutta sinä et sisäistä mitä se merkitsee. Poliitikot ovat malliesimerkkejä, millaisia argumentteja apukoulutason matemaatikot käyttävät.
Meillä pääsee presidentiksi, vaikka ei osaa laskea 5 potenssiin kolme. Joten nykynuorisolle ja lapsille on edelleen tie auki taivaaseen asti. Voi päästä ulkomaille neuvottelemaan miljardeista.
Vierailija kirjoitti:
Tuo oppikirjojen tekstien muuttaminen mahdollisimman lyhyiksi, on ollut minusta pedagoginen virhe. Kirjaa, jossa kaikki on sanottu hyvin lyhyesti, on paljon vaikeampi käyttää opiskeluun. Sen huomaa, kun joutuu kyselemään läksyjä. Lähes jokainen virke pitäisi kysyä erikseen.
Useimmat ammatikseen kirjoittavat taas ovat sitä mieltä, että lyhyet päälauseet ovat tehokkain tapa viestiä. Monimutkaisetkin asiat on mahdollista esittää kielellisesti yksinkertaisin tavoin. Kaunokirjallisuus sitten erikseen.
t. eräs, joka on lukenut Eric Hobsbawmin tuotantoa, eikä pidä koko sivun virkkeitä mitenkään tavoiteltavana asiana.
Tavoitteena onkin tyhmentää kansa, jotta heitä olisi helpompi hallita. Ja kaikki valta digitaalisille ratkaisuille.
Onneksi voimme valita toisin! Se on vain meistä itsestä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo oppikirjojen tekstien muuttaminen mahdollisimman lyhyiksi, on ollut minusta pedagoginen virhe. Kirjaa, jossa kaikki on sanottu hyvin lyhyesti, on paljon vaikeampi käyttää opiskeluun. Sen huomaa, kun joutuu kyselemään läksyjä. Lähes jokainen virke pitäisi kysyä erikseen.
Useimmat ammatikseen kirjoittavat taas ovat sitä mieltä, että lyhyet päälauseet ovat tehokkain tapa viestiä. Monimutkaisetkin asiat on mahdollista esittää kielellisesti yksinkertaisin tavoin. Kaunokirjallisuus sitten erikseen.
t. eräs, joka on lukenut Eric Hobsbawmin tuotantoa, eikä pidä koko sivun virkkeitä mitenkään tavoiteltavana asiana.
Kaunokirjallisuudessakin toimii lyhyet päälauseet usein parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin harvat on tuota tasoa älyllisesti etteikö ne muutamassa vuodessa oppisi mitä tahansa kieltä edes arjen tarpeisiin. Ongelma on siinä, ettei noilla ole motiivia.
Esim. naapurissa asui aikanaan yksi venäläisperhe, ihan mukavia tyyppejä sinänsä. Lapset oli koulussa eli osasi suomea, samoin perheen ukko oli oppinut ihan kelvollista suomea. Mutta perheen äidiltä ei 10 vuodessa kuulunut kuin yksinkertaiset tervehdykset suomeksi ja jos tuon näki jossain juttelem
Jos on introvertti luonne, niin uuden kielen opiskelu vaikeutuu valtavasti. Koska siis se muiden/vieraiden kanssa oleminen itsessään ei tunnu luontevalta, vaan sitä välttelee. Silloinhan kieltä ei oikein voikaan oppia ja jokaista keskustelua jännittää. On helpompi pysyä siellä omankielisessä kuplassa.
Koska nykymaailmassa vain oppiarvoilla on väliä, eikä sillä, osaako oikeasti jotakin työelämässä tarpeellista. Periaatteessa voitaisiin julistaa kaikki oppilaat jonkin höpöalan maistereiksi ja tohtoreiksi jo peruskoulun lopussa. Lopputulos olisi nykyisen kaltainen ja rahaa säästyisi.
Tai sitten sinun postmoderniin logiikkaan. Mites 70-luvulla, kun rahaa oli murto-osa?