Kansaneläkkeen maksun poistaminen ulkomaille on järjetöntä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansaneläke ei ole ansaittua eläkettä niinkuin työeläke. Kansaneläke on sosiaaliturvaa.

Suomen sosiaaliturva kuuluu vain Suomessa asuville suomalaisille.

Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää nykyisessä taloustilanteessa.

Näin on. Tämä vastaus on oikein! 

Haistakaa pitkä paska. Palmukateus eli teitä vi....... kun jotkut on lähteneet viettämään elämää muualle pois ankeuttajien suomesta.

Vierailija kirjoitti:

Jos minusta olisi kiinni niin myös työeläkkeen maksun voisi sinne lopettaa tai ainakin kunnon uusi raippavero jos maksetaan ulkomaille.

Kateellinen ressukka olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansaneläke ei ole ansaittua eläkettä niinkuin työeläke. Kansaneläke on sosiaaliturvaa.

Suomen sosiaaliturva kuuluu vain Suomessa asuville suomalaisille.

Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää nykyisessä taloustilanteessa.

Juuri noin. Mitäs läksivät sinne? Aika moni ulkomailla asuva kritisoija, joka nauttii kansaneläkettä, tuntuu viettävän ylellistä elämää siellä. 

 

Voi älä ole suotta kateellinen. Kansaneläkkeen lakkautus iskee suurimmaksi osaksi koviakin asioita elämänsä varrella kohdanneisiin vanhoihin naisiin. Kaikkialla muualla maailmassa heitä halutaan hoivata ja helliä viimeisinä elinvuosinaan vielä kun voidaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetöntä on se että tp hakija menee takaisin sinne elämään missä oli liian vaarallista ja me maksetaan hänen elämä siellä. Vitsi koko systeemi. Vasemmisto haluaa orjuuttaa suomalaiset elättämään kehitysmaalaiset.

Haluat siis nyt hybridivaikuttaa, että hän tulee sieltä välittömästi takaisin.

Laista tuli täysi pannukakku. Haluttiin estää eläkkeiden maksu kaukomaiden shoppailijoiden kotimaihin ja päädyttiin katkaisemaa kansaneläke vain EU:n alueelta, mikä vaati kaikki lähes 2 miöjoonan suomalaisen kansaneläkkeet  muutettavaksi sosiaalitukimuottiin vähimmäistueksi.

Ei tämmöösestä oo puhuttu, mä en kannata.

Vai että oikein EU:n käytäntö ja asetusvaatimus katkaista EU-kansalaisen vanhuuseläke. Kuinka torvi pitää olla, että pistää tällaista tekstiä paperille. 

Kansa ei nyt oikein ymmärrä tätä. Pyytäkää se lainvalmistelija STM:stä kuultavaksi ja selventämään. Kesäloma loppui nyt.

Lakiesitys on niin puutteellinen, epäselvä, sisältää puolitotuuksia ja oletuksia vailla faktaa ja virheitäkin, väärinkäsityksen lietsontaa sekä tarkoitushakuisuutta eikä mitään kustannuslaskelmia ole liitteenä, että en voi antaa lausuntoa ja aika kuluu pian loppuun. Kansalaisoikeus ei toteudu. Tahallistako? Ei kai se näin voi olla, että lausunnonantajan pitää tarkistaa faktat ja laskea kustannusvaikutukset ja valtiolle aiheutuvat vahingot itse kun esityksessä vaan arvellaan. Aika on tähän liian lyhyt.

Vierailija kirjoitti:

 

 

Nyt kun kansaneläkeläiset siirtyvät sosiaalituen saajien viiteryhmään, niin kannattaa perehtyä STM:ssa valmistelussa olevaan kaiken sosiaaliturvan kattavaan uudistukseen. Se koskee meitä ihan jokaista eri elämäntilanteissamme. Lisätietoja antaa, kuinka ollakkaan, Komitean 1. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Liisa Siika-aho, sosiaali- ja terveysministeriö. Hän on monella tavalla keskeinen henkilö kansaneläkeläisen tulevan elämän ohjauksessa kansaneläkelaista lähtien.

Suomi on saanut moitteita liian alhaisesta sosiaaliturvasta, mutta erityispiirteittemme takia siitä ei tarvitse välittää. Laillisuusongelmat eivät ole ongelma vain hidaste.

 

Kun kansaneläkelain lakkauttaminen viedään EU:n käsittelyyn, siellä herää kysymys pienen kansaneläkkeen varaan jääneiden eläkeläisten suhteettoman suuresta kokonaismäärästä Suomessa. On hyvä kantelussa selventää, että tämä juontaa juurensa 1990-luvun pankkikriisiin. Niissä oloissa ei myöskään laillisuusongelmasta välitetty oikeudenkäytössä kun ns. Koiviston konkaavi jyräsi tuomioistuinlaitoksen.

Hallitus valmistelee uutta yleistukea

Hallitus aikoo yhdistää etuuksia yhdeksi yleistueksi. Muutoksia on tulossa jo vuonna 2026

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vetämä työryhmä valmistelee parhaillaan mallia uudeksi yleistueksi.

Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä tarkastelee peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämistä yleistueksi. Samaan aikaan valmistelussa on Kelan yhden hakemuksen malli.

Osastopäällikkö Liisa Siika-aho STM:stä kertoo ajatuksena olevan, että perusturvaetuuksia yhdistettäisiin asteittain siten, että jatkossa Suomessa olisi vain yksi yleistuki, joka korvaa perusturvaetuudet.

Tarkoituksena on ensi vaiheessa, että yleistukea ja asumistukea voi hakea samalla hakemuksella, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoi Helsingin Sanomille, joka uutisoi aiheesta ensimmäisenä.

Ensi vaiheen uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026. Tämän jälkeen tavoitteena on yhdistää yleistukeen muita perusturvaetuuksia, joita ovat muun muassa sairauspäiväraha ja vanhempainpäiväraha.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan toimeentulotuki on tarkoitus yhdistää yleistukeen turvaosana ja asumistuki asumisosana.

Siika-aho johtaa yleistukea valmistelevaa työryhmää. Yleistuki olisi syyperusteista, eli kyseessä ei ole kaikille maksettava perustulo.

Muuttuuko kesto?

Siika-aho sanoo, että uudistuksen keskeisimmät vaikuttimet ovat vastikkeellisuuden ja työhön kannustamisen korostaminen sekä järjestelmän yksinkertaistaminen.

Siksi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan yhdistäminen oli hänen mukaansa luontevin aloituskohta yleistuelle.

Työryhmä tarkastelee Siika-ahon mukaan sitä, onko etuuksissa perusteettomia eroja, joita tulisi karsia.

Peruspäivärahaa saa työtön, joka on täyttänyt työssäoloehdon, mutta ei ole työttömyyskassan jäsen. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 400 arkipäivän ajan, mutta jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, enimmäisaika on 300 arkipäivää.

Jos henkilö on täyttänyt työssäoloehtonsa täytettyään 58 vuotta, hän voi saada päivärahaa enintään 500 arkipäivää

Työmarkkinatukea puolestaan voi saada, jos ei täytä työssäoloehtoa tai ei voi enää saada perus- tai ansiopäivärahaa, koska oikeus niihin on päättynyt. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu.

Työryhmä tarkastelee muun muassa sitä, tulisiko työttömyyden perusteella maksettavan yleistuen keston olla rajoitettu vai rajoittamaton.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat molemmat noin 800 euroa kuukaudessa, eikä niitä voi saada yhtäaikaisesti.

Yleistukiuudistukselle ei ole asetettu säästötavoitteita, mutta sille ei ole myöskään varattu lisärahoitusta

Vaikutusta myös toimeentulotukiuudistukseen

Siika-aho johtaa myös toimeentulotuen uudistamista valmistelevaa työryhmää. Siika-ahon mukaan mukaan uudistusten vaikutuksia arvioidaan tiiviisti. Esimerkiksi työmarkkinatuen keston rajaus voisi pudottaa ihmisiä toimeentulotuelle.

Siika-ahon mukaan perusturvaetuuksien yhtenäistämisen vaikutukset, kuten maksuaikataulujen muuttuminen, voivat heijastua myös ansiosidonnaisten etuuksien puolelle. Siika-ahon mukaan valmistelussa selviää, pitääkö muutoksista keskustella myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työeläkeläiset huom!

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä, valtiovarainministeriötä, Elinkeinoelämän Keskusliittoa, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaa, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä, STTK:ta sekä Akavaa nimeämään jäsenensä työeläkejärjestelmän uudistamista selvittävään työryhmään. Lisäksi työryhmään kutsutaan asiantuntija Eläketurvakeskuksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää nimeämispyynnön 2.10., ja sen määräaika on 16.10. Työryhmä asetetaan osapuolten nimettyä jäsenensä työryhmään.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimitetään osastopäällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja varapuheenjohtaja nimetään valtiovarainministeriöstä. Työryhmä voi perustaa työskentelynsä tueksi alatyöryhmiä ja kuulla olennaisia sidosryhmiä.

Työryhmän toimikausi päättyy 31.1.2025, jonka jälkeen työryhmän ehdotukset kootaan hallituksen esitykseksi.

Tavoitteena vakaa työeläkejärjestelmä

Hallitusohjelman mukaisesti työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä.

Työeläkejärjestelmää on tarpeen uudistaa, koska muun muassa syntyvyyden laskun, huoltosuhteen heikkenemisen ja heikon talouskasvun vuoksi eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on heikentynyt. Uudistus tarvitaan myös turvaamaan tulevaisuudessa eläkkeiden riittävä taso.

Työryhmän tavoitteena on selvittää tarvittavat konkreettiset työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa. Lisäksi selvitystyön tulee löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.

Työryhmän selvitystyö koskee pitkän aikavälin muutoksia, joilla ei ole vaikutusta lyhyellä aikavälillä eläkkeisiin.

Lisätietoja: osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, etunimi.sukunimi@gov.fi, ja sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Sakari Rokkanen, p. 0295 163 109, etunimi.sukunimi@gov.fi, sosiaali- ja terveysministeriö

https://vm.fi/-//10616/tyoelakejarjestelman-uudistamiseksi-perustetaan-tyoryhma

Valmista pitäisi olla jo tammikuussa

Vierailija kirjoitti:

 

 

Hallitus valmistelee uutta yleistukea

 

Hallitus aikoo yhdistää etuuksia yhdeksi yleistueksi. Muutoksia on tulossa jo vuonna 2026

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vetämä työryhmä valmistelee parhaillaan mallia uudeksi yleistueksi.

Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä tarkastelee peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämistä yleistueksi. Samaan aikaan valmistelussa on Kelan yhden hakemuksen malli.

Osastopäällikkö Liisa Siika-aho STM:stä kertoo ajatuksena olevan, että perusturvaetuuksia yhdistettäisiin asteittain siten, että jatkossa Suomessa olisi vain yksi yleistuki, joka korvaa perusturvaetuudet.

Tarkoituksena on ensi vaiheessa, että yleistukea ja asumistukea voi hakea samalla hakemuksella, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoi Helsingin Sanomille, joka uutisoi aiheesta ensimmäisenä.

Ensi vaiheen uudistu

Yleistukea nyt ainakaan ei saa viedä ulkomaille.

Suomeen palaavan ja miksei täällä jo ennestään asuvan vähimmäistoimeentuloa saavan kansaneläkeläisen vapaata liikkumista rajoitetaan merkittävästi etuuden menettämisen takia ja hänellä on ilmoitusvelvollisuus menemisistään ja perheenjäsentensä liikkumisesta. Koskee toki kaikkia muitakin Kelan asiakkaita. Onko nämä edes EU-asetusten mukaisia velvollisuuksia vai olisko aika päivittää.Tässä esimerkkejä ja sääntöjä. Viimehetken halvat äkkilähdöt voi unohtaa:

..

Joihinkin Kelan etuuksiin vaikuttaa lyhytkin oleskelu ulkomailla. Esimerkiksi perustoimeentulotukeen vaikuttaa yli 7 päivän oleskelu ulkomailla ja kotihoidon tukeen yli 3 kuukauden oleskelu ulkomailla. Tarkista kunkin etuuden verkkosivuilta, onko sinulla oikeus etuuteen ulkomaan oleskelun ajalta.

https://www.kela.fi/suomesta-ulkomaille-nain-haet

Ilmoita muutoksista, jotka vaikuttavat yleiseen asumistukeen

Jos tilanteesi muuttuu, sinun täytyy ilmoittaa siitä Kelaan. Tee ilmoitus täyttämällä yleisen asumistuen tarkistushakemus.

Tarkistusta voi hakea vain sama henkilö, joka on alun perin hakenut asumistukea. Yleisen asumistuen hakija edustaa siis aina koko ruokakuntaa. Ruokakuntaa edustavan henkilön täytyy hakea tarkistusta, vaikka muutos olisi tapahtunut ruokakuntaan kuuluvan toisen henkilön tilanteessa.

Toimita Kelaan tarkistushakemus alla olevissa tilanteissa.

Ruokakuntaan kuuluva henkilö muuttaa ulkomaille tai oleskelee ulkomailla. (ei sanota miten pitkäksi aikaa voi lähteä)

https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-ilmoita-muutoksista

Sitten kun tulee piakkoin koko kansan Yleistuki, niin ilmoitusvelvollisten määrä räjähtää. Kansainvälinen kelakorttikin on tuki.

Hyvät ihmiset, kansaneläkeläisen vapaa asumisoikeus EU-alueella, jota vain hyvin pieni osa meistä tarvitsee ja käyttää, on kilpi, joka suojaa kaikkia muita eläkeläisiä, niin työeläkeläisiä kuin myös kaikkia muitakin suomalaisia. Se turvaa osaltaan kaikkien nykyisten ja tulevien eläkeläisten oikeuksia EU-kansalaisina. Meistä ihan jokaisesta tulee vuosien saatossa jonkin sortin eläkeläinen ja jos nyt luovumme kansaneläkeläisen oikeudesta saada eläkkeensä toiseen EU-maahan, niin vetelästi vapaaseen liikkumis- ja asumisoikeuteen suhtautuvat viranomaiset voivat nakertaa pikkuhiljaa maamme rajojen sisällä kaikkien eläkeläismuotojen vapauksia ja oikeuksia Suomen sisäisiksi asioiksi, jolloin niistä ei voi tarvittaessa yhtä helposti vedota EU:n asetuksiin ja direktiiveihin. Suomalaiset eläkeläiset jäävät kaikki pyörimään maan rajojen sisäpuolelle vajailla EU-kansalaisen oikeuksilla ja niitä on vaikea enää palauttaa kun niistä kerran on vapaaehtoisesti luovuttu.

Jo nyt ollaan valmistelemassa STM:ssa uutta toimeentulolakia, joka kolahtaa vähävaraisiin eläkeläisiinkin. Siinä korostetaan vähimmäistoimeentulotuen vastikkeellisuutta, väliaikaisuutta ja kannustavuutta, mikä kuulostaa vanhuuseläkeläisen näkökulmasta melkoisen rasittavalta. Miten tämäkin nyt istuu samojen henkilöiden puuhaamaan kansaneläkelain lakkauttamista koskevaan lakiesitykseen, jossa hehkutetaan kansaneläkeläisen mahdollisuuteen saada toimeentulotukea Suomeen palatessaan. Jo vuoden päästä, vuonna 2026 uuden toimeentulolain vuomaan tultua häntä voidaankin alkaa häiritä kannustavuuden ja väliaikaisuuden nimissä ja kehitellä jotain vastikkeellisuuttakin vielä. Eikä siinä paljon enää EU-asetukset auta kun kyse on Suomen sisäisestä asiasta ja erityispiirteistä.

Tavoitteena on Grahn-Laasosen mukaan selkeä työhön kannustava malli

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010429708.html

Lomakkeissa kysyttävissä asioissakaan ei vastaisuudessa tarvinne noudattaa EU:n asetuksia yksityiseen suojasta, koska kyseessähän on Suomen sisäinen asia, sillä toimeentulotukiasiakkaan vapaa liikkuminen EU:n alueella ilman ilmoitusvelvollisuutta rajoittuu 7 päivään.

Ei se hallitusohjelmakirjaus mihinkään velvoita. Rinnekin kirjas vappusatasen eikä sitä tarvinnu toteuttaa.

Jos me STM:n puuhailemaa valvontayhyeiskuntaa rakennetaan niin sittenhän se on meille ihan sama vaikka Venäjä voittaiski Ukrainan sodan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos me STM:n puuhailemaa valvontayhyeiskuntaa rakennetaan niin sittenhän se on meille ihan sama vaikka Venäjä voittaiski Ukrainan sodan. 

Niin miksi me puolustettais Euroopan  vapaita demokraattisia arvoja kun meiltä itseltämme niitä evätään ja ollaan siirtymässä kontrolliyhteiskuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Kansaneläke ei ole ansaittua eläkettä niinkuin työeläke. Kansaneläke on sosiaaliturvaa.

Suomen sosiaaliturva kuuluu vain Suomessa asuville suomalaisille.

Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää nykyisessä taloustilanteessa.

Hyvin oivallettu, noin se on.

Kun on tehnyt työuran vaikka ruotsissa tai espanjassa saa eläkettä ruotsissa taikka espanjassa. Samaan aikaan voi hakea siihen päälle kansaneläkettä suomessa, vähän niinkuin hupirahaksi.

Jos henkilö on asunut aikuisikänsä ruotsissa/espanjassa tokkopa se hupilisän loppumisen jälkeen muuttaa suomeen. Ja jos muuttaa hän sas suomessa asuessaanrutsin/espanjan eläkettä.

Tämän takia kansaneläke ulkomaille poistuu, on laskettu etteivät kaikista köyhimmät ole edes päässeet ulkomaille asti asumaan, muutamaa sinne jäänyttä pulsua lukuunottamatta. . 

Tietävätköhän kansainväliset oikeusoppineet, että Suomessa on tullut vastaan Kelan anomuslomakkeita sisältäen ruksattavaksi kohdan, jossa anoja suostuu siihen, että Kela saa tutkia hänen tietojaan enemmän kuin mitä EU sallii. Tämä vapaaehtoinen luopuminen GDPR:stä (General Data Protection Regulation) herättää tunteen, että tuen saanti vaarantuisi, mikäli ihminen haluaa pitää kiinni tietoturvastaan EU:n standardien mukaisesti. Intimiteettisuojan pitäisi olla luovuttamaton oikeus. Se, että Kela, jolta ihminen joutuu anomaan tukea pyytää tästä allekirjoituksella luopumaan on hävettävää Kelalta. Mitkään selitykset eivät Kelaa tässä auta.

Vierailija kirjoitti:

Kun on tehnyt työuran vaikka ruotsissa tai espanjassa saa eläkettä ruotsissa taikka espanjassa. Samaan aikaan voi hakea siihen päälle kansaneläkettä suomessa, vähän niinkuin hupirahaksi.

Jos henkilö on asunut aikuisikänsä ruotsissa/espanjassa tokkopa se hupilisän loppumisen jälkeen muuttaa suomeen. Ja jos muuttaa hän sas suomessa asuessaanrutsin/espanjan eläkettä.

Tämän takia kansaneläke ulkomaille poistuu, on laskettu etteivät kaikista köyhimmät ole edes päässeet ulkomaille asti asumaan, muutamaa sinne jäänyttä pulsua lukuunottamatta. . 

Jos on tehnyt työuran ulkomailla niin ei varmasti voi siihen päälle hakea suomalaista kansaneläkettä, sillä ulkomailla työskentelyn jälkeen henkilö saa varmasti enemmän kuin hikiset  1435 eur/1601 eur kuukaudessa, joka on tuloraja kansaneläkkeelle. Suomessa on nimittäin niin surkeat liksat ja eläkekertymät, että ulkomailla työskennelleen tulot peittoavat ne mennen tullen eikä hän näin ollen kansaneläkettä saa. Hintataso on Suomessa sen sijaan niin korkea, että köyhä kansaneläkeläinen voi vain maasta muuttaessaan saada mahdollisuuden hupirahan jäämiseen. Tämän on köyhistä köyhin kansaneläkeläinen ihan itse laskenut ja todennut EU:n sisällä muuttaessaan. Kun kansanaeläke poistetaan ja sen myötä eläkeläisen kansainvälinen sairasvakuutuskortti, niin vääjäämättä hän tulee takaisin Suomeen. Siitä on hupi kaukana.